Pohjois-Savo on karjatalous painotteinen maakunta, jossa kotieläintuotannon rakennemuutos on ollut nähtävissä viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvavina maatiloina aina jopa kaksinkertaiseksi asti. Lantaa tilat hyödyntävät sellaisenaan arvokkaana lannoitteena, väkilannoitteiden hintojen kaksin-kolminkertaistuessa viimeisen parin vuoden aikana.

Oman haasteen tiloille asettaa myös tilusrakenteen huononominen peltolohkojen sijaitessa paikoin yli kymmenen kilometrin päässä päätilasta. Logistiikka aiheuttaa tiloille kustannuksia ja selvitykset kohti fossiilitonta maataloutta ovat enemmän kuin ajankohtaisia.

Suomessa syntyy paljon biomassoja, joista iso osa jää edelleen hyödyntämättä. Biometaanin tuotannossa voidaan lantajakeiden lisäksi hyödyntää hukkarehua ja muita peltobiomassoja. Maatiloilla syntyviä biomassoja hyödynnetään jossakin määrin tiloilla esimerkiksi maanparannuksessa, mutta tämä käyttö ei vielä lunasta biomassojen täyttä potentiaalia. Käsittelemättömänä lannan sisältämät arvokkaat ravinteet eivät ole kasvien kannalta parhaassa mahdollisessa muodossa. Vastaavasti biokaasuprosessin jälkeen typpi on kasveille hyödyllisemmässä liukoisessa muodossa ja fosfori sitoutuneena kiintoainekseen. Kasvavien lantamäärien tehokkaammalla käytöllä parannetaan laajenevien peltojen kasvukuntoa ja tilojen ravinnetasapainoa.

Biokaasulaitoksia löytyy maatilamittakaavassa ympäri Suomea, niiden kuitenkin vielä puuttuessa Pohjois-Savosta kokonaan. Biomassojen käsittely biokaasulaitoksen kautta tuo tilalle monia hyötyjä – biokaasu voidaan jalostaa sähkön- ja lämmöntuotantoon tai liikenteen biometaaniksi mädätysjäännöksen hyötykäytön keskittyessä lannoitukseen. Parhaimmillaan biometaani tai kierrätyslannoitteet tuovat tiloille lisätuloja. Mädätysjäännös voidaan vielä jatkojalostaa ravinnekäyttöön separoimalla kuiva- ja nestejae toisistaan mahdollistaen näin täsmälannoituksen fosforin ollessa pääsääntöisesti kuivajakeessa ja typen puolestaan nestejakeessa.

BioPOTTI-hankkeessa on syksyn 2021 aikana kontaktoitu Pohjois-Savolaisia maatiloja ja tehty taustakartoitus biomassojen kartoittamiseksi ja niistä saatavan biometaani potentiaalin arvioimiseksi. Kartoitusta on tehty sekä tilakohtaisesti että tilakeskittymä kohtaisesti. Hankkeen selvitys on rajautunut kolmeen toiminnalliseen alueeseen Kuopion ja Siilinjärven alueella. Hankkeessa luotu toimintamalli tarjoaa maatilallisille selkeän kuvan biokaasulaitoksen eduista ja hyödyistä sekä käsityksen investoinnin kustannustekijöistä.

Kirjoittajat:

Maarit Janhunen, Harri Auvinen ja Suvi Hackman

Bio- ja kiertotalouden vahvuusala, Savonia-ammattikorkeakoulu