Savonia-artikkeli: Bett 2023 Lontoo – Terveisiä opetusteknologian aallonharjalta
#SavoniaAMK
#SavoniaUAS
Mikä BETT?
Opetusteknologian suurin tapahtuma Bett-messut järjestettiin tänä vuonna Lontoon ExCel-kokouskeskuksessa 29.-31.3.2023. Tapahtumaan osallistui yli 40 000 vierasta, jotka pääsivät tutustumaan laajaan näyttelyalueeseen sekä osallistumaan opetusteknologia-alan asiantuntijoiden ja palveluntarjoajien esityksiin, työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin.
Kolmipäiväisessä Bett Show:ssa riitti nähtävää ja ihmeteltävää. Näyttelyalueella vierailija pääsi tutustumaan tämän hetken opetusteknologian toimijoihin ja trendeihin esimerkiksi digipedagogisten käytänteiden, opetus- ja oppimisteknologian, välineiden ja laitteiston sekä koulutusalan johtamisen näkökulmista. Korkeakoulutuksen teemoille oli varattu oma alueensa, Ahead by Bett. Eri maiden opetusteknologiaa esittelevällä Gobal Showcase -alueella oli muuten myös Suomen edustus, jossa Savonia-ammattikorkeakoulu oli vahvasti mukana. Tapahtumassa oli lisäksi ensimmäistä kertaa Connect @ Bett –verkostoitumisalue, jossa organisaatioiden edustajat ja teknologia-alan palveluntarjoajat kohtasivat toisiaan uudella tavalla.
Yleiskuva
Bett-messuilla tänä vuonna näytteilleasettajien pisteillä tuntuivat painottuvan tietoturvallisuus, teknologian interaktiivisuus fyysisissä ja digitaalisissa oppimisympäristöissä, opetuksen pelillistäminen ja oppiminen leikin avulla, robotiikka sekä opetuksen yksilöllistämisen ratkaisut. Esiintyjien puheenvuoroissa käsiteltiin ja sivuttiin useaan otteeseen opiskelijoiden yksilöllistä kohtaamista ja monimuotoisuutta, tekoälyn haasteita ja mahdollisuuksia sekä meneillään olevan digitalisaation aiheuttaman muutoksen hallintaa eri näkökulmista.
Global Showcase –alueella keskustelin eri maiden edustajien kanssa heidän näkemyksistään kotimaansa suurimmista pedagogisista haasteista ja trendeistä. Keskusteluissa nousi usein esiin opiskelijoiden osaamisen tunnistamiseen ja arviointiin liittyvät haasteet, niin opettajan kuin opiskelijan itsensä näkökulmasta. Lisäksi jatkuvan oppimisen ja työelämässä olevien jatkokoulutuksen järjestäminen sekä opettajien digipedagogisten perustaitojen määrittely ja kehittäminen mietityttävät muuallakin kuin Suomessa.
Opetuksen tulevaisuuden trendit koottiin myös perjantain John Solomonin ja Andria Zafirakoun pääpuheenvuorossa kolmen kärkeen:
- Yksilöllinen oppiminen
- Opettajien työn tukeminen teknologian avulla
- Oppimista koskevan ajattelun muuttaminen elinikäiseen oppimiseen
Yksilöllinen oppiminen
Zafirakou ja Solomon nostivat ensimmäiseksi opetuksen tulevaisuuden trendiksi aidon oppijalähtöisyyden. Yksilöllinen opetus hyödyttää oppijaa auttamalla häntä henkilökohtaisessa oppimisprosessissaan, eli on myös inklusiivista ja oppijantahtista. Perjantaiaamun toisessa pääpuheenvuorossa Ayotunde Sokale keskusteli yleisön kanssa neurodiversiteetin ilmenemisestä opetusalalla. Neurologisesti poikkeavia tai oppimisvaikeuksista kärsiviä oppijoita on Sokalen mukaan keskuudessamme joka neljäs henkilö, joten ilmiö on laaja. Sokale painotti, että yltääksemme WHO:n kestävän kehityksen tavoitteeseen, tarvitsemme kaikkien ihmisten panosta. Jokaisella on annettavaa, jos annetaan mahdollisuus! Tärkeänä nähtiin opettajan ja opiskelijoiden tietoisuuden kasvattamisen aiheesta sekä sitä myöten luokissa, opintojaksoilla ja oppilaitoksissa olevien oppimisen esteiden purkamisen.
Dilshad Sheikh ja Nav Ahmed jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään inklusiivisuudesta korkeakoulutuksessa. Heidän näkemyksensä mukaan opiskelijoiden demografisen ja erityisesti kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen tulisi olla huomioitu läpi opintojen jo pääsykoevaiheesta alkaen. Monimuotoisuuden huomioinnin tulisi olla kiinteä osana tutkintokokonaisuuksien ja yksittäisten opintojaksojen opetussuunnitelmia. Monimuotoisuus – tai sen puute – näkyy esimerkiksi opintojakson sisältöjen opittavan asian esimerkeissä ja case-tehtävien kuvauksissa, saavutettavuutta lisäävissä välineissä ja työkaluissa, opintojen joustavuudessa, oppimaan oppimisen tukemisessa ja jo olemassa olevan osaamisen hyödyntämisessä. Inklusiivisuus vaatii näin ollen koko organisaation sitoutumista, ylhäältä johtamista ja yhteisiä käytäntöjä. Sheikh ja Ahmed korostivat opiskelijoiden taustatekijät huomioivan oppija-analyysin merkitystä ja opiskelijapalautteen huomiointia kaikkea opetustoimintaa kehitettäessä.
Saman asian äärellä oli Rens van der Vorst esityksessään, tosin hieman eri näkökulmasta. Monimuotoisuuden huomioiminen prosesseissa vaatii ymmärrystä erilaisista kokemusmaailmoista. Van der Vorst avasi ravisuttelevalla tavalla ihmisiä maailmaa muuttaneiden teknologioiden takana: pääasiassa valkoisia heteromiehiä, nörttejä! Siksi van der Vorstin mukaan virtuaalinen todellisuutemme on rakennettu kapean kokemusmaailman pohjalta, sillä ohjelmisto- ja teknologia-ala on perinteisesti ollut homogeeninen. Jotta teknologia sopisi kaikille sekä tarjoaisi mahdollisuuden osallistua ja tunnistaa itsensä osana digitaalista maailmaa, tulisi myös ohjelmistoalalla vaikuttaa muun muassa eri sukupuolta, seksuaalisuutta, kulttuureja, ikäryhmiä ja toimintakykyisyyttä edustavia henkilöitä.
Bett-tapahtuman jälkeen heräsi ajatus, että vaikka yksilöllisyyden lisääminen vaatii uusia käytäntöjä ja teknologian hyödyntämistä, on se välttämättömyys myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Kuten muuallakin Euroopassa, monikulttuurisuus lisääntyy ja toisaalta yksilölliset oppimisen haasteet ovat nousussa. Samaan aikaan työvoima- ja osaajapula puhututtaa. Erilaisten oppijoiden huomioiminen yksilöllisesti ja automaattisesti kiinteänä osana opetusta lisää mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintoihin. Toisaalta myös jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen on keskeinen osa oppijalähtöisyyttä ja yksilöllisiä oppimispolkuja. Nämä ovat asioita, joihin me voimme koulutuksen kentällä tuottaa käytännön ratkaisuja ja vaikuttaa.
Opettajien tukeminen teknologian avulla
Toinen opetusmaailman tulevaisuuden trendeistä on Zafirakousin ja Solomonin mukaan opetustyön tukeminen teknologialla. Opettajille voidaan vapauttaa muun muassa opettajan työn automatisoinnilla ja toistotyön minimoimisella Zafirakousin mukaan jopa 13 tuntia viikossa. Esimerkiksi tekoälyn avulla opettajan arviointiin käyttämä työaika voi nopeutua niin paljon, että opettajalle jää enemmän aikaa itse opetustyöhön. Myös Kleeman ym. arviointityötä käsittelevässä paneelikeskustelussaan nostivat esiin arviointiprosessin nopeutumisen edut. Opiskelijoiden reaaliaikaisella edistymisen mittaamisella ja oikea-aikaisella palautteella opettaja voi tukea yksilöllistä oppimista ja oppimisprosessien suuntaamista.
Opettajan ymmärrys digitaalisesta saavutettavuudesta on tärkeä tekijä oppimisen tukemisessa. Sokalen puheenvuoron keskusteluosiossa todettiin, että ymmärrys saavutettavuudesta on keskeisessä osassa oppimisen esteiden purkamisessa.
Saavutettavuuden pitäisi olla kiinteä osa oppimisen prosessien, ympäristöjen ja työkalujen muotoilua. Rens van der Vorstin puheenvuoro ohjelmistosuunnittelijoiden monimuotoisuuden lisäämisestä istuu tähän ajatukseen loistavasti digitaalisen saavutettavuuden ja ohjelmistojen hyödyllisyyden osalta. Microsoftin työkaluesittelyissä tarjottiinkin käytännön esimerkkejä oppimisanalytiikan mahdollisuuksista ja eduista opettajan työssä esimerkiksi oppijoiden kohtaamiseen ja oppimisprosessien tukemiseen. Microsoftin edustajat esittelivät myös käytännöllisiä saavutettavuutta lisääviä toimintoja, joita erilaiset oppijat voivat hyödyntää, esimerkiksi tekstin ääneenlukuohjelmaa, hiiren asetuksia ja selaimen lukutilaa. Teknologialla voidaan siis auttaa itsenäisesti opiskelevaa oppijaa, mikä helpottaa myös opettajan työmäärää. Oppijat voivat tarvittaessa hyödyntää näitä erilaisia kognitiivista toimintaa auttavia ja parantavia ”avustimia” oppiakseen itselleen sopivalla tavalla.
Näiden nopean kehityksen mukanaan tuomien ihmisen oppimisen ja aivotyön avustimien joukkoon luonnollisesti kuuluu myös tekoäly. Tekoälyyn suhtaudutaan opettajien keskuudessa ristiriitaisin tuntein. Ilona IT:n Bett-illassa tulevaisuustutkija Ilkka Halava toi esiin näkemyksensä siitä, että opetusalan ammattilaisten tulisi pohtia uusia teknologioita ennen kaikkea hyötynäkökulmasta. Opettajilla on usein loistava osaaminen arvioida työkalujen hyödyntämisen mahdollisuuksia osana oppimista ja työelämää sekä määritellä, millaista osaamista niiden käyttö vaatii. Tämän prosessin avulla teknologiaa voidaan hyödyntää ja opettaa käyttämään. Olikin ilahduttavaa nähdä Nolej AI:n esittely, jossa tekoäly oli valjastettu konkreettisella tavalla opetustyön helpottamiseen. Esittelyssä havainnollistettiin ohjelmistoa, jonka avulla opettaja voi luoda haluamansa oppimateriaalin pohjalta interaktiivisia H5P-tehtäviä muutamissa minuuteissa.
Iann Dunn ja Paul LeBlanc keskustelivat korkeakoulutuksen tulevaisuudesta ja opettajan roolin muutoksesta. Digitaalisuuden ja opiskelijaryhmien moninaisuuden kasvaessa ja fyysisesti samassa tilassa olevan vuorovaikutuksen vähentyessä opettajuuden ohjaavan, jopa valmentajamaisen, roolin tarve lisääntyy. Vuorovaikutus opettajan ja opiskelijan välillä sekä opettajan tarjoama tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä digiajan opetuksessa. Dunn ja LeBlanc kuitenkin muistuttivat, että yleisen teknologian hyötyihin kohdistuvan asenteen tulisi muuttua ihmisresursseja vähentävästä tehokkuustavoittelusta ihmiselle ominaisten vahvuuksien suurimpaan mahdolliseen hyödyntämiseen opetuksen laadun näkökulmasta. Teknologialla ei siis tule korvata ihmisresursseja vaan ennen kaikkea vapauttaa opettajien aikaa opiskelijoiden kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen, opetustyön keskeisimpään sisältöön.
Oppimista koskevan ajattelun muuttaminen elinikäiseen oppimiseen
Kolmas tulevaisuuden trendeistä oli oppimiseen liittyvien asenteiden ja odotusten muutos. Zafirakous ja Solomon esittivät, että tarvitsemme koko ajan enenevässä määrin kykyä oppia uutta, mikä vaatii yhteiskunnalta uteliaisuutta ja lähtökohtaisesti oppimismyönteistä asennetta. Esimerkiksi nyt isosti pinnalla oleva tekoäly on näyttänyt, kuinka muutos voi olla todella nopeaa. Oppimisen kannalta Kleeman ym. puhuivat arvioinnilla tapahtuvasta oppimisen kohdentamisesta: opetuksessa tulisi voida arvioida Bloomiin taksonomian pyramidin ylimpien osioiden osaamista. Nykyisin kaikki maailman tieto on taskuissamme, ja muistamiseen liittyvä vaatimus on vähentynyt merkittävästi. Kriittisen ajattelun taidot ovat tänä päivänä siis tärkeämpiä kuin koskaan.
Tulevaisuustutkija Ilkka Halava asetti tämän asennemuutoksen yhteiskunnalliseen ja globaaliin kontekstiin Ilona IT:n järjestämässä Ilona-seminaarissa. Elämme muutoksen aikaa, jossa vanhat järjestelmät murtuvat ja korvautuvat uusilla yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Esimerkiksi mediaympäristöt, työhön liittyvät odotukset, työn teon muodot sekä turvallisuusrakenteet ovat horjuneet ja muuttuneet. Muutos on nopeaa ja jatkuvaa, ja siksi Suomessa tarvitaan laaja-alaista yrittäjyysosaamista ja rohkeutta innovaatioon. Oppiminen, jatkuva oppiminen, elinikäinen oppiminen, on keskeinen osa mukautumiskykyistä yhteiskuntaa.
Elinikäiseen oppimiseen liittyy ihmisen oma käsitys osaamisestaan ja itsestään oppijana. Bett-esityksissä sivuttiin aihetta useaan kertaan. Esimerkiksi paneelikeskustelussaan Kleeman ym. puhuivat oppijan oman osaamisen arvioinnin ja sanoittamisen taitojen kehittämisen vaatimuksesta. Kun tunnistaa oman osaamisensa, tietää paremmin, miten vielä tulee kehittyä ja missä on jo hyvä.
Yhteenveto
Ajatukseni Bett-messujen annista tältä vuodelta voi tiivistää kahteen pääkohtaan. Ensinnäkin opettajuus on muutoksessa monella rintamalla. Teknologian kehitys, opiskelijamassan heterogeenisyyden lisääntyminen, opettajiin kohdistuvat toiveet ja odotukset, kaikki vaikuttavat opetustyöhön ja vaativat koko organisaation yhteistä sitoutumista ja uudistumista. Toisekseen yhteiskunnan ja työelämän muutos vaikuttaa oppilaitoksiin ja opiskelijoihin kohdistuviin vaatimuksiin ja vaativat myös asenneilmastonmuutosta. Opiskelijoita on valmisteltava siihen, että opiskelu ei lopu todistuksen saamiseen. Tulevaisuuden työelämässä on opittava ja opiskeltava jatkuvasti, jotta me kaikki pysyisimme muutoksen mukana. Me kyllä pystymme siihen – yhdessä.
Kirjoittaja:
Oona Rantamäki
Monimuotopedagogiikan asiantuntija, digipeda-tiimi
Savonia-ammattikorkeakoulu
oona.rantamaki@savonia.fi
Tekstissä viitatut Bett-messujen ohjelmapoiminnot 29.-31.3.2023:
A Fireside Chat: Ian Dunn and Paul LeBlanc Disuss the Future of Higher Education / Paul LeBlanc (Southern New Hampshire University) & Ian Dunn (Coventry University)
AI that generates e-Learning in minutes and a solution to personalise learning / Nejma Belkhdim & Bodo Hoenen (Nolej)
Assessment – sharing best practice across education sectors toi maximise impact / John Kleeman (Learnosity), Jessica Blakey (NCFE), John Winkley (AlphaPlus Consultancy), Isabelle Gonthier (PSI Services) & Matt Wingfield (The eAssessment Association)
Closing the Gap: How we can make Higher Education more inclusive? /prof. Dilshad Sheikh & Nav Ahmed (Arden University)
Ilona-seminaarin pääpuheenvuoro 1 / Ilkka Halava (Ilona IT)
Inclusive isn’t elusive with Microsoft 11 / Arran Smith (Microsoft)
Mind the Gap: Education Insights to accelerate student progress / Elad Graiver (Microsoft)
Neurodiverse Minds: The key to the future and the UN SDGs / Ayotunde Sokale (Riva Media)
Technophilosophy: How understanding the impact of technology leads to better education / Rens van der Vorst (Fontys University)
Three trends driving the future of education / Andria Zafirakou (Alperton Community School) & John Solomon (Google)