FoodRobo – Ruokarobotiikka ja -automaatioympäristön kehittäminen hankkeessa kehitetään joukkoruokailun ruoanjakelua automatisoimalla osa ruoanjakeluketjusta hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja. Isommat joukkoruokailun yksiköt toimivat kuin elintarvikealan tai muun teollisuuden teollisuusyksiköt. Kuitenkin useissa joukkoruokailun toimipisteissä on vielä hyvin käsityövaltaisia toimintamalleja, vaikka teollisuuden kaltainen automaatio sekä tehostaisi toimintaa että vähentäisi riskejä liittyen etenkin henkilötietosuojaan ja henkilöresursseihin. FoodRobo -hankkeen toteuttajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella.
Piloteilla ymmärrystä cobotin ja konenäön hyödyntämismahdollisuuksista
Sairaaloiden ruokahuollossa osastoille menevät ruokatarjottimet täytetään linjastolla käsin ja tämä toimenpide vaatii monen työntekijän työpanoksen useita kertoja päivässä. Tieto osastolle tulleen potilaan ateriatarpeista välittyy sairaalan keittiöön, joka tulostetaan ruoanjakelua varten yleensä paperisena versiona ateriakortiksi tarjottimelle. Ateriakortista ilmenevät muun muassa erityisruokavalio, allergiat, sekä muu potilaan hoitoa tukeva ravitsemustieto. Käsityövaltaisessa ruoanjakelussa voi tapahtua joskus myös inhimillisiä virheitä muun muassa erityisruokavalioiden jakelussa, jotka voivat aiheuttaa vaikeasti allergiselle henkilölle pahimmillaan henkeä uhkaavan anafylaktisen shokin. Automatisoiduilla työvaiheilla ja digitaalisilla työvälineillä voitaisiin vähentää myös tällaisten tilanteiden riskiä.
FoodRobo –hankkeessa pilotoitiin Servican linjastolla lasin siirtäminen cobotin ja konenäön avulla tarjottimelle. Yhteistoiminnalliset robotit (collaborative robots) eli cobotit ovat pieniä, automatisoituja robotteja, jotka voidaan ohjelmoida toteuttamaan tuotannon eri tehtäviä. Cobotin liikkuvuusnopeus ja sijoittaminen mahdollistavat, että ihminen voi työskennellä turvallisesti niiden kanssa ilman erillistä suoja-aluetta. Toisena pilotoituna toimenpiteenä oli QR-koodin luominen ateriakortille ja tietojen lukeminen sekä siirtäminen konenäkökameran avulla ateriakortilta näytölle.
Palautetta piloteista – haaste vai mahdollisuus?
Pilotti osoitti, että cobotin voisi sijoittaa hyvin linjastolle ja se pystyy siirtämään lasin linjastolla olevaan tarjottimeen, mutta sen toimintanopeus ei riitä vastaamaan linjaston kokonaisvauhtiin eikä se onnistu siirtämään lasia riittävällä kulkunopeudella. Haasteeksi osoittautui myös se, että cobotti ei pysty tarkistamaan, onko lasi puhdas ja vaihtamaan likaista lasia tarvittaessa puhtaaseen.
Aidossa toimintaympäristössä toteutetusta pilotissa pyydettiin lisäksi palautetta ruokapalveluhenkilökunnalta. Palautteiden perusteella on tulkittavissa, että automaatio- ja robotiikka herättää ajatuksia työntekijöiden keskuudessa niin puolesta kuin vastaan. Cobottia ei pidetty kovinkaan toimivana, sen huomattavasta hitaudesta johtuen.
Osa, etenkin vanhemmat työntekijät, kokivat käsityönä tehtävät vaiheet tehokkaampana ja ettei robotiikka varsinaisesti auttaisi linjastolla ruoanjakelussa. Perusteluiksi nähtiin muun muassa se, että ruoanjakelun työvaiheissa joudutaan tekemään nopeita päätöksiä ja asettamaan tarjottimelle monta eri kippoa samanaikaisesti. Toimintaympäristön näkökulmasta cobotin sijoittamista voisi tarkastella hitaampien ja yksipuolisempien tehtävien korvaamiseksi.
QR-koodin luvusta ja siirrosta isolle näytölle konenäkökameran avulla pyydettiin niin ikään palautetta ruokapalveluhenkilökunnalta. Käytännön toiminta huomioiden todettiin, että paperisista aterialapuista ei kannata tässä vaiheessa pyrkiä eroon, vaan kehittää digitaalista järjestelmää paperisten käytäntöjen rinnalle. Pilotti osoitti, että ateriakortin tietojen luku on mahdollista konenäkökameran avulla ateriakortilta näytölle. Osa nuorehkoista henkilöistä näki varsinkin konenäköluennassa ja tietojen siirtämisessä näytölle mahdollisuuksia. Varsinkin valikoidun ja omaa jakelusektoria korostavan tiedon visuaalinen ja digitaalinen esitysmuoto kiinnostivat, jos se olisi konenäön ja järjestelmän puolesta mahdollista. Erityisesti huomioitavien seikkojen korostamiseen, kuten allergeenit, hengenvaara, esimerkiksi värikoodein suhtauduttiin myönteisesti.
Automaatio ja robotiikka ratkaisuna tulevaisuuden työvoimapulaan?
Saatujen palautteiden pohjalta yhdeksi huoleksi työntekijöiden keskuudessa nousi se, veisikö mahdollisen automaation ja robotiikan kautta tehostunut toiminta heiltä työt. Mahdollisesti tämän seikan vuoksi automaatiota ei nähdä työntekijöiden keskuudessa kovin hyväksi vaihtoehdoksi. Esimiestason henkilöt kommentoivat erikseen, että suurempi huoli on päinvastoin kyllä työntekijöiden eläköityminen lähivuosina ja se, että työhön on haasteellista löytää alasta kiinnostuneita työntekijöitä.
Katse kevääseen 2022: pilotti ja seminaari
Hankkeessa varustetaan seuraavaksi robottia siirtämään salaattikulhoja tarjottimelle. Robottiin on suunniteltu ja valmistettu 3D tulostusta hyödyntäen nivelletty sekä optimoitu tarttuja, jonka avulla kulhon siirtäminen on mahdollista. Pilotoinnin avulla testataan tarttujan toiminnallisuutta sekä robotin toimintavauhtia työpisteessä sekä ruoanjakeluprosessin toimivuutta automaatioavusteisesti.
Kevättalvella 2022 järjestetään tilaisuuksia, joissa tavoitteena on syventää ymmärrystä ruoanjakelun automaation haasteista sekä kartoittaa ratkaisuja automaation ja robotiikan hyödyntämismahdollisuuksista ammattikeittiöissä. Hankkeen kuluessa on tullut ilmi, että mm. astiahuollossa, GN-vuokien käsittelyssä, tarjottimen syöttämisessä linjastolle ja salaatti-/jälkiruokakulhojen täyttämisessä olisi tarvetta tai mahdollisuuksia vähentää käsityövaltaisuutta. Investointikustannukset robotiikan osalta ovat kuitenkin huomattavasti cobottia suuremmat ja vaativat ammattikeittiöiltä näin ollen suurempaa rahallista panostusta sekä strategisia linjauksia toimintaympäristön muutosjohtamisessa. Tulevaisuuden työvoimapulan riski huomioiden robotiikan käyttöönotto on todennäköisesti väistämätöntä useissa ammattikeittiöissä – ennemmin tai myöhemmin.
FoodRobo -hanke loppuu v. 2022. Hankkeen tuloksena syntyy mm. kartoitus yhteistyömahdollisuuksista eri tahojen välillä ja kehittämistarpeista sekä suunnitelma siitä, miten toimintaa jatketaan hankkeen jälkeen.
Henna Lehikoinen, projektipäällikkö, TKI-asiantuntija, Savonia AMK
Johanna Kantala, TKI-asiantuntija, Savonia AMK