Digitaalisuus on keskeinen osa nuorten elämää. Nuorilla on oletusarvona, että heitä palvellaan digitaalisesti ja heille vuorovaikutus verkkoympäristössä on luontevaa (Soini & Tulensalo). Jälkihuollon piirissä oleva sukupolvi (noin 1996-2014 syntyneet) ei ole nähnyt koskaan maailmaa ilman sosiaalista mediaa tai internettiä. Nämä nuoret ovat rakentamassa digitaalista kulttuuria; tiedot sekä taidot navigoida digitalisoituvassa yhteiskunnassa ovat merkittävässä asemassa. (Digi- ja väestötietovirasto, 2021.)

Myytti puhelin kädessä syntyneistä diginatiiveista on tiukassa. Eräs haastateltu nuori kiteyttää hyvin Digi- ja väestöviraston Nuorten digitaitojen kartoituksessa todellisuuden ”Kaikki olettaa, että meidän ikäiset tietää kaiken ja on syntynyt puhelin kädessä. Meille ei oo opetettu perustaitojakaan.” Aikuisten kuva nuorten digitaidoista on todella kapea. Vaikka nuoret ovat taitavia sosiaalisen median käyttäjiä, eivät taidot riitä pankkiasiointiin tai hakemusten täyttämiseen. (Digi- ja väestötietovirasto, 2021.)

Tässä artikkelissa kerrotaan käytännönläheisesti siitä, mitä digitaitoja nuoret tarvitsevat aikuistumiseen ja itsenäistymiseen. Artikkeliin on koottuna nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille vinkkejä hyvistä tietolähteistä sekä käytännön työkaluista. Näkökulmana on jälkihuollon palveluiden piirissä olevat nuoret. Sisältö on kuitenkin hyödyllinen tietopaketti jokaiselle, jolla on nuoria vaikutuspiirissään, olet sitten vanhempi, kummi, vertainen tai vain kiinnostunut muuten vain aiheesta.

Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivuilla tuodaan esiin, että lapsuus ja nuoruus tapahtuvat myös mediassa (Mediakasvatus, 2023). Nuorilla on oikeus hyvään elämään ja kasvuun myös kulttuurissa, jossa medialla on vahva rooli. MLL:n sivustoilta löytää laadukasta materiaalia nuorten ja lasten mediakasvatukseen.

Jälkihuollon palveluiden piirissä on paljon aikuistuvia nuoria, jotka ovat vaarassa digisyrjäytyä. Näiden nuorten elämään liittyy erityisiä haasteita, kuten koulutuksen ja työllistymisen haasteet. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten on huomattu käyttävän digitaalisia teknologioita paljon ikätovereitaan yksipuolisemmin ja vähemmän (Harju & Lauha, 2023). Työntekijöiden digiosaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta nuorten medianluku- ja digitaidot vahvistuvat.

Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin -hankkeessa (ESR 1.1.2022 – 31.12.2023) yhtenä tavoitteena on selvittää, mitä palveluita lastensuojelun jälkihuollossa tulisi tarjota kasvokkain, mitä osittain teknologian avustuksella sekä mitä voitaisiin toteuttaa täysin digitaalisesti. Hankkeen aikana sidosryhmien toteuttamat palvelupilotit (suorat linkit raportteihin artikkelin lopussa) ovat tuoneet arvokasta tietoa aiheesta. Tarkoituksena on myös vahvistaa työntekijöiden digiosaamista.

Digitaidot tarkoittavat eri asiaa eri ikäisille

Nuorten näkökulmasta digitaidoista puhuttaessa tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen käyttöosaamisen sijaan on keskityttävä tiedon kriittiseen arviointiin. Mediakriittisyyden lisäksi kyberturvallisuus, kyky toimia digitaalisessa ympäristössä ja viestintä- ja kielitaidot koetaan tärkeiksi osaamisalueiksi. (Digi- ja väestötietovirasto, 2021.)

Nuorten elämään kuuluu monia isoja muutoksia, jotka vaativat digitaalisten palveluiden käyttämistä sekä ymmärrystä aivan erilaisista digitaalisista toimintaympäristöistä verraten esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäminen, itsenäistyminen, koulussa tarvittavat taidot, työpaikan hakeminen puhumattakaan tukiviidakossa luovimisesta vaativat monia taitoja. (Digi- ja väestötietovirasto, 2021.)

Tiedon kriittinen arviointi on opeteltava

Median lukutaito, lähdekriittisyys, algoritmien ajatteleminen sekä tiedon hakeminen ovat tärkeitä taitoja. Digitaalista nuoristyön osaamiskeskusta koordinoi Suomessa Verke, jonka verkkosivuilta löytää kattavasti materiaalia itseopiskeltavista verkkokursseista videoihin sekä artikkeleihin. Sisällöt sopivat nuorten kanssa yhdessä hyödynnettäviksi tai työntekijälle itsenäiseen oppimiseen. Esimerkiksi videosarja mediamanipulaatiosta (Mediamanipulaation ytimessä#1, 2022) avaa, miten uutisia voidaan manipuloida ilmaisilla ohjelmilla, jotka ovat kaikkien saatavilla. Verkellä on myös oma YouTube kanava verkeorg.

Opetushallituksen verkkosivuilla avataan kyberturvallisuuden teemoja. Esimerkiksi ajantasaisten virustorjuntaohjelmien sekä ohjelmistojen, kuten käyttöjärjestelmien ja puhelinsovellusten päivittäminen uusimpiin versioihin ovat osa turvallisuutta. Vahvojen henkilökohtaisten salasanojen merkitys oman kyberturvallisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää. Sähköpostilinkkien ja liitetiedostojen avaamisen kanssa on oltava varovainen. (Kyberturvallisuus, 2023.)

Toimiminen digitaalisessa ympäristössä – eksymistä pimeään?

Harva osaa nimetä omaa palveluntarvettaan tai kirjoittaa oikeita hakusanoja Googleen. Usein kuvataan ongelmaa, johon apua kaivataan, kuten ”rahat loppu”. Google tarjoaa hakutuloksia ja laskeutumissivuja välillä päällekkäisesti ja tulokset voivat myös enemmän hämmentää, kuin ohjata oikean palvelun piiriin. Chatbotit hyödyntävät verkkosivuilla jo olemassa olevaa tietoa ja joskus palvelutiedot ovat hyvin vaikeasti ymmärrettäviä. Yhteisen kielen käyttäminen asiakkaiden kanssa on tärkeää. (Oy Vasso Ab, 2023.)

Hakukoneongelmat ovat yksi tunnistettu ydinongelma nuorten palveluissa. Lisäksi muita ongelmia on, että palveluita kehitettäessä ei ole otettu huomioon sitä, miten helppo sitä on käyttää ja onko se tarpeeksi kiinnostava, jotta sen käyttäminen jatkuu. Diakin Nuorten digitaaliset tukipolut -hankkeessa (1.4.2020–31.3.2023) on kehitetty Zekki-itsearviotesti ja digitaalisen palveluohjautumisen alusta, joka auttaa navigoimaan tuki ja apuviidakossa. Zekki on suunnattu 15–25-vuotiaille nuorille erityisesti painottuen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten tuen tarpeisiin. Zekki perustuu 3X10D elämäntilanne mittariin. 3X10D mittaria sekä Zekkiä ovat olleet kehittämässä tiiviisti nuoret itse sekä laajasti eri toimijoita kuten MLL, Mieli, PeLa ja Väestöliitto (Nuorten digitaaliset tukipolut – 3X10D).

Kuva 1. Kuvakaappaus verkkosivulta Zekki -itsearviointitestin aloitussivulta. 2023.

Nuoret ovat tottuneet intuitiivisiin ja tietyllä toimintalogiikalla toimiviin palveluihin. Intuitiivisella palveluiden käyttämisellä tarkoitetaan sitä, että palvelussa toimiminen on sujuvaa. Käytännössä itse palvelun käyttämistä ei tarvitse miettiä lainkaan vaan voi keskittyä asiansa hoitamiseen. Eli ei tarvitse miettiä ”mistä pitää painaa, että… ” ”mistä löydän…” tai ”mihin minä nyt jouduin?” tai tihrustaa värikkään kuvan päältä lähes lukukelvotonta tekstiä.  Julkisissa palveluissa on paljon hajontaa. Osa digitaalisista palveluista ovat toimintalogiikaltaan jäänyt jälkeen käyttäjien tottumuksista. Tuen ja avun hakeminen voi loppua heti alkumetreillä, mikäli palvelun käyttäminen vaati aivan erilaisen toimintatavan opettelua. (Digi- ja väestötietovirasto, 2021.) Nämä näkökulmat ovat hyvä muistaa, kun opastaa nuorta itsenäiseen asioiden hoitamiseen.

Digitaalinen viestintä sekä kielitaito – vihapuhetta ja virallisia sähköposteja

Nuorten keskeisimpiä sosiaalisen median alustoja Digi- ja väestöliiton selvityksen (2021) mukaan ovat Instagram, TikTok, Snapchat, YouTube, Facebook ja Twitter. Kartoituksen perusteella niitä käytetään nuorten keskuudessa omaan tarkoitukseen sopivasti:

• Instagramilla on monimerkityksinen asema ja se on tärkeä väylä nuoren elämässä taustasta riippumatta.
• TikTok on lähinnä viihteellinen ja tapa saada aika kulumaan, mutta osalla se on kanava saada ajankohtaista tietoa ympäri maailmaa.
• Snapchat on väline pitää yhteyttä läheisiin ja käyttäjäryhmä on suurimmaksi osaksi naisia.
• WhatsAppia käytetään muista sosiaalisen median alustoja enemmän perheen ja harrasteryhmien kanssa viestimiseen.
• YouTube on väylä oppia uusia taitoja painottuen käytännön taitojen opetteluun.
• Facebookin rooli on lähinnä esimerkiksi kirpputoriryhmien käyttäminen.
• Twitteriä käytetään tiedonhankintaan sekä aktiivisten vaikuttajien ja tahojen seurantaan.

Nuoret unelmoivat sosiaalisesta mediasta, joka perustuu pehmeille arvoille ja keskinäiselle kunnioitukselle ja joka tekee maailmasta paremman (Alanen & Haring). Vihapuhe ja kiusaaminen netissä huolestuttavat nuoria. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on koonnut vihapuheen määritelmästä, tunnistamisesta sekä siihen puuttumisesta verkkosivuilleen kattavasti sisältöä.

”Monet nuoret kokevat väkivaltaa seurustelusuhteissa – yleisintä on digitaalinen väkivalta” todetaan Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa (Honkatukia & Isotalo 2023). Välineitä ilmiön tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen sekä käsittelyyn nuoren kanssa työskenteleville tarjoaa esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Nuorten tulee osata toimia sosiaalisessa mediassa toisia kunnioittavasti, mutta myös viestiä virallisemmissa yhteyksissä, kuten viranomaisille tai työasioissa. Nuorten digitaitokartoituksessa (Digi- ja väestövirasto 2021) eräs nuori kuvaa ”Ja miten kirjoitetaan Kelalle, kun sinne pitää kirjoittaa viestejä, että miten sinne kirjoitetaan – mitä tänne pitäs kertoa. En tiedä kiinnostaako niitä se muodollisuus, mutta en mä halua myöskään että ne nauraa mulle siellä.”. Näitä taitoja ei välttämättä opeteta edes kouluissa tarpeeksi. Tiedot ja taidot, joita opetetaan, voivat olla vanhentuneita nuorten näkökulmasta, eikä lähipiiristä välttämättä löydy apua. Erityisesti nuoret, jotka ovat koulutuksen ja työn ulkopuolella, kokevat suurta epävarmuutta ja turhautumista siitä, etteivät tiedä miten virallisiin tahoihin ollaan yhteydessä ja mitä tietoja olisi oltava valmiina. Tämä voi jopa estää avun ja tuen hakemisen, vaikka heillä tarve olisi kaikkein suurin.

Kielitaidosta englannin kieli nousee esiin erityisesti. Monista nuoria kiinnostavista ilmiöistä löytyy parhaiten tietoa vain englanniksi. Halu tarkistaa lähteitä ja lukea erilaisista tietolähteistä olevaa tietoa vaatii usein myös englannin kielen osaamista. Erilaisia kielten opetteluun olevia sivustoja ja sovelluksia on ilmaiseksi tarjolla valtava määrä ja ne löytyvät helposti hakusanoilla.

Lupa olla digitumpelo, mutta ei lupaa sulkea ovia digimaailmalta

Omien digitaitojen hahmottaminen, osaamisen vahvistaminen aukkokohdissa sekä omien asenteiden tunnistaminen on tärkeää. Mikäli itse kokee suurta epävarmuutta tai ennakkoluuloja digimaailmaa kohtaan, tulee asia sivuutettua helposti kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi. Mikäli todella halutaan auttaa uutta sukupolvea, tulee asenteitaan kyetä muuttamaan tai ainakaan niiden varjolle ei tule viitata kintaalla digitaaliselle maailmalle, jossa nuoret elävät. Lisäksi omia taitojaan tulee kartuttaa. Helppo tapa kartuttaa osaamistaan on esimerkiksi hyödyntää Ylen Digitreenejä (Kuva 2).

Kuva 2. Kuva Yle:n verkkosivuilta. Digitreenien peruskurssi sopii kaikille. 2023.

Tulevaisuudessa tekoäly ja robotiikka tulevat olemaan suureksi avuksi sosiaali- ja terveysalan työssä hoitaen rutiinitehtäviä ja vapauttaen ihmisten arvokasta aikaa kohtaamiseen (STM & THL, 2022). Hankkeen palvelupiloteissa nuoret toivat esiin useasti, miten tärkeää ja arvokasta fyysinen kohtaaminen on (linkit raportteihin artikkelin lopussa). Kasvun Polku Oy:n eläinavusteisen toiminnan pilotin perusteella fyysinen aktiviteetti ja toiminnallisuus vahvistaa työn laatua ja vaikuttavuutta. Familar Oy:n vertaisryhmän toiminnan pilotointiin osallistuneet nuoret toivat esiin, että kodin ulkopuolelle lähtemisen mahdollistaminen pilotin myötä oli myönteistä.

Digitaalista ja fyysistä maailmaa ei tule asettaa vastakkain vaan ne täydentävät toisiaan. Neljä Astetta Oy:n verkkovälitteisen MES®-ryhmän pilottiin osallistunut nuori kuvasi kynnyksen osallistumiseen laskeneen digitaalisen toteutuksen vuoksi ” tapaamisiin on helpompi tulla, vaikka taustalla olisi huono päivä (väsymystä tai ahdistusta), koska voit osallistua siihen kotoa tai lenkkipolulta. Sinun ei tarvitse mennä tapaamaan työntekijää, vaan työntekijä tulee etänä luoksesi.”.

Digitaaliset työkalut voivat olla myös hyvin yksinkertaisia, kuten sudokut, pelit ja musiikkivideot. Ne voivat viedä ajatukset tehokkaasti pois stressaavista ajatuksista ja ahdistus lientyä. THL:n verkkosivuilla listataan selkeästi esimerkiksi mielenterveyden tukemiseen ja hoitamiseen tarkoitettuja digitaalisia ratkaisuja, kuten sovelluksia, pelejä sekä digitaalisia tuentarjoajia. Dgitaalisten työvälineiden käyttöön ottaminen omassa työssä jälkihuoltonuorten kanssa on tehty helpoksi.  Liikkeelle voi lähteä hyvin pienestä. Tärkeintä on lähteä kokeilemaan itse ensin rohkeasti.

Lue lisää:

Digitaalinen sosiaalityö lasten ja nuorten tukena. Pelastakaa lapset ry. (Digitaalinen sosiaalityö lasten ja nuorten tukena -hanke (eli Digisosiaalityö-hanke) 2017-2021. (Stea -rahoitus)).

Familar Oy:n palvelupilotin raportti (2023).

Kasvun Polku Oy:n palvelupilotin raportti (2023).

Neljä astetta Oy:n palvelupilotin raportti (2023).

MES® -ohjelma. Neljä Astetta Oy.  https://4astetta.fi/mes/  

Koronapandemian vaikutuksia lastensuojelun

palveluihin ja asiakkaiden hyvinvointiin vuonna 2020. Työpaperi 5/2021.

Kirjoittaja:

Mariia Hämäläinen

Palvelumuotoilun TKI-asiantuntija

Monialainen TKI

Savonia -ammattikorkeakoulu

mariia.hamalainen@savonia.fi

Lähteet:

Digi- ja väestötietovirasto, 2021. Nuorten digitaidot -kartoitus 2021 Diginatiivimyyttiä murtamassa – Myös nuoret kaipaavat digitukea. https://dvv.fi/documents/16079645/20502009/DVV_Nuortendigitaidot_kartoitus_raportti_2021.pdf

Honkatukia, P. & Isotalo, A. 2023. Tampereen yliopisto. 2023. Monet nuoret kokevat väkivaltaa seurustelusuhteissa – yleisintä on digitaalinen väkivalta. https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/monet-nuoret-kokevat-vakivaltaa-seurustelusuhteissa-yleisinta-digitaalinen-vakivalta

Kyberturvallisuus, 2023. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/kyberturvallisuus

Mediakasvatus, 2023 Mannerheimin lastensuojeluliitto. https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-ja-oppilaitoksille/mediakasvatus/

Mediamanipulaation ytimessä#1, 2022. Valemedia ja nettikiusaaminen. Verke. https://www.youtube.com/watch?v=dBqiOsa_p9k  

Nuorten digitaaliset tukipolut – 3X10D. Jotta nuoret ja nuorten tukipalvelut voisivat kohdata paremmin. Diak. https://www.nuortenpalvelupolut.fi/hanketietoa/

Oy Vasso Ab, 2023. Sosiaalityön foorumi: Digisosiaalityön mahdollisuudet 18.8.2022. https://www.youtube.com/watch?v=jgd_dOTXZNM

Soini, S. & Tulensalo, H. Digitaalinen sosiaalityö lasten ja nuorten tukena. Pelastakaa Lapset ry. https://www.pelastakaalapset.fi/kehittamis-ja-asiantuntijatyo/digitaalinen-sosiaalityo-lasten-ja-nuorten-tukena/

STM & THL. 2022. Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka (Hyteairo) –ohjelman loppuraportti. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143970/Hyteairo_loppuraportti_final_2_2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tampereen yliopisto. 2023. Monet nuoret kokevat väkivaltaa seurustelusuhteissa – yleisintä on digitaalinen väkivalta. https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/monet-nuoret-kokevat-vakivaltaa-seurustelusuhteissa-yleisinta-digitaalinen-vakivalta