Kuopion Opiskelija-asunnot Oy (Kuopas) haluaa opastaa asukkaitaan parempaan jätteiden kierrättämiseen. Kiinteistökohtaisen jätemäärän sekä kaikkien kiinteistöjen yhteisen jätemäärän selvittäminen toimii lähtökohtana asukkaiden opastamiseen. Asukkaille tarjotaan jatkossa tarkempaa tietoa jätteiden kokonaismäärästä sekä kunkin kiinteistön asukkaille tarkempaa tietoa juuri oman kiinteistön jätemääristä yhtiön verkkosivuilla sekä asukastiedottamisessa. Green Data Future Solutions -hanke toteutti Kuopakselle jätedatan koonnin, analyysit, yhteenvedon sekä visualisoinnin jätemääristä.

Tiedot muodostuvista jätemääristä ladattiin alkuvuonna 2023 Jätekukon OmaKukko-palvelusta vuosilta 2021 ja 2022. Datassa oli 27 erillistä kiinteistöjen keräyspistettä (kahdella kiinteistöllä oli yhteinen keräyspiste). Jäte- sekä syväkeräysastioiden tyhjennyksiä oli vuosina 2021 ja 2022 yhteensä 17 653 kpl. Kuopaksen kiinteistöistä lähes kaikissa kerättiin seitsemää jätejaetta: seka-, bio-, lasi-, metalli-, paperi-, kartonki- ja muovijätettä.

Tarkkoja tietoja data tarjosi tyhjennettyjen astioiden koosta, tyhjennysväleistä, määrästä ja hinnoista. Jäteastian tyhjennyksen yhteydessä järjestelmään kirjautuu jäteastian koon mukaan jätteen laskennallinen paino. Todellisia astioiden painoja ei ole saatavilla, vaan jätejakeiden painot ovat lähinnä arvioita. Alla olevassa taulukossa on eri jakeiden yleisimmät astiatyypit, tyhjennysmäärät, jätelajien laskennalliset painot, astioiden tyhjennyshinnat ja astian tilavuuteen suhteutettu tiheys.

Taulukosta on nähtävissä, että sekajäteastioita tyhjennetään kolme kertaa useammin kuin kartonkiastiaa tai neljä kertaa useammin kuin huomattavasti pienempää biojäteastiaa. Jätelajittelututkimusten mukaan sekajätteessä on edelleen biojätettä noin 30 %. Sen lisäksi että sekajäteastiaa tyhjennetään useammin kuin muita jäteastioita, sekajätteen tyhjennys maksaa tupalasti enemmän kuin muiden astioiden tyhjennys.

Jätekustannusten jakautuminen

Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:llä jätekustannukset ovat vuosittain noin sadan tuhannen euron verran. Jätedatan analyysi osoittaa, että vuonna 2022 eniten kustannuksia tuli 660 litran sekajäteastioista, perusmaksuista, 5 m3 syväkeräyksen sekajätteistä ja 660 litran kartonkiastioista. Astioiden tyhjentäminen oli suurin kuluerä muodostaen 72,2 % kaikista jätekuluista. Perusmaksu muodosti 23,7 % kustannuksista, irtojätteet 3,2 % ja sekalaiset muut 0,9 % kaikista jätekustannuksista.

Keskimäärin yhdeltä kiinteistöltä muodostui jätekustannuksia noin vajaa viisi tuhatta euroa ja asuntokohtainen laskennallinen jätekustannus oli noin 80 € vuodessa. Pienemmät alle 50 asunnon kiinteistöt tuottivat asuntoa kohti keskimäärin kustannuksia enemmän ja suuremmat yli 50 asunnon kiinteistöt vähemmän. Eniten jätekustannuksia suhteessa asuntojen lukumäärään tuottivat: Torikatu 15-17, Särkiniementie 18, Suokatu 14 ja Haapaniementie 11.

Sekajätteen osuus kiinteistöissä

Erityisenä kiinnostuksen kohteena lajittelun parantamisessa on yleensä sekajätteen osuuden pienentäminen. Sekajätteen osuutta voi tarkastella joko tyhjennysmäärien, painon, tilavuuden tai kustannusten mukaan. Pohdintaa aiheutti, mikä on järkevin tapa osuuksia tarkastella. Data-analyysin mukaan sekajätteen osuus oli kiinteistöissä keskimäärin tyhjennysten määrän mukaan 48,8 %, laskennallisen painon perusteella 61,4 %, laskennallisen tilavuuden perusteella 56,7 % ja kustannusten osalta 52,3 %. Painon perusteella sekajätettä syntyi keskimäärin 279 kg/asunto, vaihteluvälin ollessa 118–886 kg/asunto. Jos kiinteistöjä laitetaan paremmuusjärjestykseen muodostuneen sekajätteen painon perusteella, suhteessa eniten sekajätettä syntyi seuraavissa kiinteistöissä:
• Hermanninaukio 1+Haapaniementie 24 (sama keräyspiste): 77,2 %
• Särkiniementie 30: 70,9 %
• Taivaanpankontie 15: 69,8 %
• Satamakatu 26: 68,8 %
• Petkelkuja 3: 68,4 %.

On kuitenkin huomattava, että kiinteistöjen ”paremmuus- tai huonommuusjärjestys” muuttuu sen mukaan, mihin sekajätteen määrää verrataan (tyhjennysmäärät, paino, tilavuus vai kustannukset). Analyysin perusteella selvisi, että suuremmissa kiinteistöissä (asuntoja väh. 50) sekajätteen osuus painosta oli keskimäärin 63,0 % (asuntoa kohti 221 kg) ja pienemmissä 56,6 % (asuntoa kohti 389 kg). Tämä tarkoittaa sitä, että suuremmissa kiinteistöissä kerätään suhteessa kiinteistöä kohti enemmän sekajätettä, mutta asuntoa kohti kerätään enemmän jätettä pienemmissä kiinteistöissä.

Vertailua vuosien 2021 ja 2022 välillä

Kun jätedataa verrataan vuosien 2021 ja 2022 välillä, huomataan sekajätteen suhteellisen osuuden lievästi nousseen. Jätteen kokonaismäärä nousi vuoden 2021 noin 647 500 kg:sta noin 674 500 kg vuonna 2022. Jätemäärän nousu voi selittyä vuoden 2021 puutteellisilla kiinteistötiedoilla. Datan vertailun mukaan kolmen kiinteistön kohdalla oli vuonna 2021 puutteelliset tiedot. Mikäli oletetaan näiden kiinteistöjen osalta jätemäärän olevan kutakuinkin yhtä suuri vuonna 2021 kuin se oli vuonna 2022, jätemäärän muutos oli enää noin 5 000 kg.

Vertailu osoittaa, että vuonna 2022 sekajätettä, biojätettä, kartonkia ja muovia kertyi suhteessa hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Metallia ja paperia puolestaan jostain syystä vähemmän vuonna 2022, mikä saattaa selittää sekajätteen määrän nousun (metallia ja paperia on enemmän sekajätteen seassa).

Kustannukset olivat nousseet hienoisesti vuodesta 2021. Kun datasta poistetaan edellä mainitut kolme kiinteistöä, josta saatu jätedata oli puutteellista, kustannusten nousu oli hyvin pieni muutaman tuhannen euron verran. Data-analyysi osoittaa, että jäteastian tyhjennyksen hinnassa oli nousua 4,0–7,5 % astiatyypistä riippuen ja perusmaksujen kohdalla nousu oli 11,5 %.

Vertailun rajoitteet

Yllä olevia jätedatatietoja lukiessa on hyvä pitää mielessä jätekeräyksen realiteetit. Jäteastioiden tyhjennykselle on määritetty kiinteistökohtaiset tyhjennysvälit, joita tyhjennyksissä pääosin noudatetaan. Jos on määritetty, että kiinteistön kaksi sekajäteastiaa tyhjennetään joka keskiviikko, silloin ne tyhjennetään siihen ajankohtaan, jos ei tilata erikseen lisätyhjennyksiä tai muuteta tyhjennysvälejä. Ajoittain tyhjennys saattaa myös siirtyä päivällä tai kahdella erilaisista syistä. Jätekukko seuraa jonkin verran astioiden tilannetta ja ehdottaa itse muutoksia, jos havaitsee joidenkin astioiden olevan jatkuvasti liian täysiä tai tyhjiä tyhjennettäessä. Ei ole kenenkään kannalta hyvä tyhjentää turhaan lähes tyhjiä astioita.

Koska tyhjennettävien jäteastioiden painoja tai täyttöasteita ei tallenneta, on vaikea arvioida muutoksia asukkaiden lajittelukäytännöissä tai tehdä arvioita jonkun kiinteistön lajittelun ”hyvyydestä” tai ”huonoudesta”. Vaikka kiinteistön asukkaat alkaisivatkin äkkiä lajitella jätteensä aiempaa paremmin, eivät tyhjennysvälit välittömästi muutu ja datassa muutokset näkyvät vasta pidemmällä välillä. Asukkaat voivat itsekin tarkkailla astioiden täyttömääriä ja esittää toiveita Kuopakselle, jos havaitsevat tarvetta muuttaa tyhjennysvälejä. Kaikkien kannalta parasta on, että astiat tyhjennetään oikea-aikaisesti.

Lajittelun parantaminen

Analyysi kertoo karkealla tasolla kiinteistöjen lajittelun nykytilanteen. Kuopaksen kannalta kiinnostavampaa on kuitenkin, miten lajittelua voitaisiin parantaa. Lajittelun parantaminen tarkoittaa ensisijaisesti sekajätteen lajittelua paremmin. Datan perusteella sekajäteastian tyhjentäminen on yli tuplasti kalliimpaa muiden jätelajien kustannuksiin verrattuna. Sekajätetutkimusten mukaan suurin osa sekajätteestä olisi lajiteltavissa uusiokäyttöön. Sekajätteeseen päätyy yhä liikaa erityisesti biojätettä, josta voitaisiin tehdä Kuopiossa biokaasua sekä lannoitteita. Sekajätekään ei kuitenkaan mene hukkaan, vaan se toimii raaka-aineena Riikinvoiman ekovoimalaitoksella tuottaen lämpöä (Varkauden kaupungin kaukolämpöverkkoon) ja sähköä.

Huolellisesti lajiteltuina hyötyjätteitä voidaan käyttää myös uusien tuotteiden valmistuksessa. Jätekukon lajitteluoppaan mukaan esimerkiksi paperista tehdään luettelo- ja sanomalehtipaperia, kartongista aaltopahvia ja pakkauskartonkia, lasista uusia lasipakkauksia sekä metallista metallipakkauksia ja uusia metallituotteita. Muovipakkauksista valmistetaan uusiomuovituotteita, kuten muovisäkkejä ja pusseja sekä muoviprofiileja erilaisiin tarkoituksiin.

Kuopas on opiskelija-asuntoja vuokraava yritys, ja opiskelija-asunnoissa tyypillistä on asukkaiden tiheä vaihtuvuus. Erityispiirteenä on, että ajoittain jätekatoksiin kertyy sinne kuulumattomia tavaroita, kuten huonekaluja ja kodinkoneita. Jätekatokseen kuulumattomien jätteiden lajitteluasemalle kuljettaminen voi olla monille opiskelijoille ylivoimaista ja tähän voitaisiin kehittää jonkinlaisia tukimuotoja. Kuopaksen jätekustannuksista erilaiset irtojätteet muodostivat datan mukaan 3,2 %, mikä oli hieman odotettua vähemmän, mutta silti turhia kustannuksia, jotka kasaantuessaan voivat aiheuttaa vuokrankorotuksia.

Lisätietoa lajittelusta Jätekukon lajitteluoppaasta.

Jätedatan visualisointi asukasviestintää varten

Kuopas toivoi viestintänsä tueksi ymmärrettäviä ja havainnollistavia visualisointeja lajittelutiedoista pohjautuen jätedatan analyyseihin. Green Data -hankkeessa heille laadittiin yleinen lajitteluun kehottava infograafi pohjautuen koko kiinteistökannan lajittelutietoihin. Lisäksi luotiin lajittelutiedoista kiinteistökohtaiset pohjat, joihin datat pystyisi esimerkiksi vuosittain vaihtamaan.
Materiaalia on tarkoitus hyödyntää mm. Kuopaksen verkkosivuilla, somessa ja uutiskirjeissä tekemään lajittelutiedoista läpinäkyviä ja kertomaan yhtiön ympäristövastuullisuudesta. Lisäksi kiinteistökohtaisia tietoja on tarkoitus lisätä asukassivuille.

Teksti, data-analyysi, taulukot ja kuvaajat: Jesse Honkanen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, jesse.honkanen@savonia.fi

Teksti: Laura Leppänen, TKI-asiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu, laura.leppanen@savonia.fi

Visualisointi: Mikko Vidgren, projektisuunnittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, mikko.vifgren@savonia.fi
Miika Virtanen, projektisuunnittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, miika.virtanen@savonia.fi