Alustatyö valtaa tilaa perinteiseltä työnteon mallilta. Työelämän tulevaisuuden skenaariot vaihtelevat rauhanomaisesta rinnakkaiselosta toisen tuhoon.

Syksyllä 2021 käynnistynyt Inhimillinen resurssointiympäristö -hanke kehittää alustaa, joka mahdollistaa työajasta yli jäävien resurssien jakamisen viisaasti yritysten kesken. Kehitteillä oleva resurssointiympäristö ei pyri ainoastaan – toisin kuin monet muut markkinoilla jo olevat alustat – työtä vailla olevien ihmisten työllistämiseen, vaan siihen, että se kerää yrityksiltä ylijäämäresursseja ja muodostaa niistä tiimejä yksittäisiin projekteihin.

Alustatyö ja alustatalous ovat käsitteinä vielä suhteellisen nuoria. Ensimmäiset alustayritykset syntyivät vuosina 2007–2008 koetun globaalin finanssikriisin myötä. Lyhyesti ilmaistuna alustatalous tarkoittaa taloudellisen toiminnan muotoa, jossa ihmiset myyvät, ostavat, jakavat, lainaavat ja vuokraavat tavaroita ja palveluita digitaalisten alustojen välityksellä. Siinä on osallisena kolme toimijaryhmää, jotka ovat alusta, kuluttajat ja ne, jotka tarjoavat palveluja alustalla. Palvelujen ja työsuoritusten lisäksi alustoilla tapahtuu taloudellista vaihdantaa ja tiedon jakamista. Alustatalouden keskeinen pointti on näistä kolmesta elementistä viimeisin eli tiedon jakaminen ja se, että tieto jää alustalle. Tästä syntyy alustayrityksen kilpailuetu.

Alustatyön kuusi ulottuvuutta

Alustatyö eroaa standardimuotoisesta työstä kuuden ulottuvuuden kautta, joita ovat
• työn ohjaus ja johtaminen
• työntekijän mainepääoma
• työn maantieteellinen liikkuvuus
• työn tekemisen säädöspohja
• työn taloudellinen turvaverkko
• työn tuki- ja palvelujärjestelmä.

Alustatyö antaa siis työntekijälle ennennäkemättömän vapauden päättää itse tekemänsä työn hallinnollisista asioista. Alustatyössä työn johtaminen tapahtuu algoritmisen ohjauksen kautta eikä esimiestä ole. Myöskään työntekijän mainepääoma ei perustu enää alustatyöaikana esimieheen, vaan palvelun käyttäjän tekemään pisteytykseen alustan määrittelemillä pelisäännöillä.

Työn maantieteellinen liikkuvuus mahdollistaa puolestaan sen, että alustatyötä voidaan tehdä onlinetyönä maailmanlaajuisesti. Tämän myötä erityisosaamista vaativaa työtä siirtyy Suomeen ja korkeaa ja matalaa osaamista vaativaa työtä siirtyy pois Suomesta.

Uusi työntekemisen malli tuo myös haasteita. Kysymykset siitä, millaisessa oikeudellisessa suhteessa työtä tehdään, kuinka ansionmuodostus, verotus ja sosiaalietuudet järjestetään, miten uutta työtä löytyy, kuinka osaamista kehitetään, miten urakehitystä rakennetaan, kuinka työtila- ja välinekysymykset ratkaistaan, kuinka pidetään huolta hyvinvoinnista ja miten yhteisöllisyyttä rakennetaan alustatyössä vaativat usean eri toimijan ajatuksia, ennen kuin ne on ratkaistu. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini esittää webinaarissaan ajatuksen siitä, esineellistääkö alustatalous ihmistyön ja johtaako se yleistyessään digitaalisen taylorismin syntyyn. Toisaalta hän näkee alustatyön myös mahdollisuutena joukkoälyn hyödyntämiseen ja työn jakamiseen entistä vahvemmin osaamisperustaisesti.

Käymme yhdessä rinnakkain?

Alustatyö vaikuttaa tällä hetkellä olevan työelämän vahvistuva suuntaus, mutta kuinka käy perinteisen työnteon? Häämöttääkö tulevaisuudessa rauhanomainen rinnakkaiselo kahden työnteon mallin välillä eli elävätkö perinteinen palkkatyö ja alustatyö sovussa keskenään? Vai jääkö alustatyö väliaikaiseksi työnteon muodoksi ja kuihtuu tekoälyratkaisujen myötä tai erilaisten kielteisten ilmiöiden vaikutuksesta? Jos alustatyö jää pysyväksi osaksi elämää, kesytetäänkö se velvoitteiden kautta siten, että se lähestyy sisällöllisesti palkkatyötä?

Yksi mahdollisuus on, että alustatyössä yleistyneet piirteet leviävät palkkatyöhön. Näin ollen työelämä muuttuu entistä vahvemmin projektimaiseksi, työntekijöiden sisäinen kilpailu tehtävistä kasvaa ja työnantajavelvoitteita puretaan työn itsellisyyden lisääntyessä. Tätä tukee myös useilla työpaikoilla käyttöön otettu itseohjautuvuuden malli. Alustoille valuvasta datasta muodostuu parhaimmassa tapauksessa yrityksille merkittävä kilpailuedunlähde, joka osaltaan vauhdittaa kokonaan tehtävän etätyön tai osittain toteutettavan hybridityön yleistymistä.

Kirjoittaja:

Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, maiju.korhonen@savonia.fi

Lähde:

Alasoini, Tuomo 2020. Jos alustatyö leviää, mitä kaikkea se muuttaa työelämässä? Esitelmä verkkoseminaarissa Kohti työtä 2030-webinaarisarja: Työelämää alustoilla 25.3.2021. Youtube-videopalvelu. https://www.youtube.com/watch?v=L_TEnKPCKpI. Viitattu 14.6.2022.