Pandemian myötä verkko-opetus iski jokaisen opettajan silmille – pyytämättä ja yllättäen. Suomalaiset korkeakoulut olivat moneen maahan verrattuna hyvässä asemassa verkko-opetusinfran ja pedagogisen osaamisen ansiosta. Kantapää oli kuitenkin monelle opettajalle tutuin verkkopedagogi koronavuosien aikana. Vaikka korkeakoulut avautuivat sittemmin takaisin luokkahuoneopetukseen, laadukkaan verkko-opetuksen tarve ei ole kadonnut minnekään opiskelun monimuotoistumisen myötä. Opettajilla on aito halu kehittyä tässä lajissa edelleen. Tämän vuoksi Savonia lähti mukaan Quality of Virtual Studies -hankkeeseen, jossa kehitettiin verkko-opetuksen laatua eurooppalaisena yhteistyönä. Mitä hankkeesta jäi käteen?

Avainsana on aktivointi

Verkko-opetuksessa opettaja-opiskelija-kontaktituntien määrä vähenee, opiskelijan itsenäiseen opiskeluun kiinnitetään enemmän huomiota, opiskelijat menettävät mahdollisuuden saada epävirallista tukea opettajilta ja luokkatovereilta, ja tunne korkeakouluyhteisöön kuulumisesta vähenee. Tämän seurauksena verkko-oppiminen ilman asianmukaista tukea voi johtaa opintojen keskeyttämiseen, motivaation vähenemiseen ja heikentyneisiin oppimistuloksiin. Verkko-opetus on turhan helposti opiskelijoita passivoivaa. Lääke tähän löytyy oppimismuotoilusta, jonka keskiössä on se, että opiskelu ja oppiminen ovat aktiivinen prosessi. Verkko-opetuksessa opettajan pitäisi pystyä tarjoamaan passiivisen tiedon siirron sijaan mahdollisimman paljon tapoja opiskelijoiden aktiivisuuteen: tiedonhakuun, ongelmanratkaisuun, luomiseen, analysointiin, simulointiin jne.

S niin kuin selkeys

Koska verkko-opiskelussa korostuu opiskelijan itsenäinen tekeminen, tulisi verkkokurssin olla mahdollisimman selkeä rakenteeltaan ja sisällöltään. Savoniassa tehdyn opiskelijapalautekyselyn perusteella yksi suurin verkossa opiskelua helpottava tekijä on se, että kurssialustalta on helposti löydettävissä kurssin aikataulut, tehtävät, arviointiperusteet, zoom-luennon linkki, opettajan yhteystiedot ja muu suorittamisen kannalta oleellinen tieto. Niin yksinkertaista!

Kurssin sisällön suunnittelussa ja toteuttamisessa opettajaa auttaa pedagogisen käsikirjoituksen laatiminen. Savonian digipedatiimin onkin luonut santraan mainion pohjan opintojakson pedagogisen käsikirjoituksen laatimiseen. Kun kurssi on yksityiskohtaisesti suunniteltu sisältöineen, arviointitapoineen ja menetelmineen, se on helppo siirtää myös esim. Moodle-alustalle toteutusta varten.

Verkko-oppijatkin tarvitsevat tukea

Opiskelun itsenäisestä luonteesta johtuen, verkkovälitteisesti opiskelevat tarvitsevat jopa enemmän tukea kuin luokassa opiskelevat. Vaikka he eivät ole kampuksella, heillä tulisi olla käytettävissä niin ohjaus-, kirjasto-, uraneuvonta yms. palveluja. Erityistä tukea tarvitsevat perheelliset, työssäkäyvät, 1. vuoden opiskelijat ja heikon motivaation omaavat opiskelijat. Verkko-opiskelijoita varten voi perinteisen vastaanottoajan korvata verkkovastaanottoajalla, jolloin opettaja on läsnä opiskelijoiden kysymyksille. Palautteenantona tehokkaaksi osoittautunut muoto on videomuotoinen palaute. Tämä lisää läsnäolon tuntua verkossa. Palautteen ei tarvitse olla aina opettajan antamaa, vaan palautetta voi myös automatisoida Moodlessa vaikkapa kysely-työkalua hyödyntäen. Lähtökohtaisesti verkkovälitteisesti ja itsenäisesti opiskelevan tulisi saada suhteessa enemmän palautetta kuin luokkaopetukseen osallistuva opiskelija.

Yksinäisyyttä on tärkeä häivyttää tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa opettajaan ja toisiin opiskelijoihin. Joskus virallisia viestintäkanavia (kuten Moodle-oppimisympäristön keskustelualuetta) paremmin toimivat epäviralliset viestintäkanavat kuten Whatsapp.

Verkko-opetuksen muotoja

Verkossa voi opettaa monin samanlaisin tavoin kuin luokassa: opetusta ja oppimista flippaamalla, yhteistoiminnallisena opetuksena, projektiopintoina, simulaatioiden avulla, pelillistämällä jne. Moodle ja H5P tarjoavat monia tapoja lisätä opiskelijoiden aktiivisuutta opintojaksolla. Oletko jo tutustunut Moodlessa mm. H5P:n pelimäisiin aktiviteetteihin, Branching Scenario -simulaatio/skeenaariotyökaluun, interaktiivisiin videoihin tai mahdollisuuteen jäsentää opetussisältö kirjamaiseen muotoon? Verkko-oppimisympäristön työkalut auttavat oppijaa oppimaan, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden kerrata ainesta väsymättömästi.

Erilaisten työkalujen käyttö kannattaa kuitenkin rajata sellaiseen määrään, jonka kokee itse hallitsevansa ja on tilanteeseen nähden tarkoituksenmukaista. Laadukkaan opetusmateriaalin tuottaminen digimuotoon vie aikaa, kuten varmasti jokainen eri välineitä käyttänyt tietää.

Verkko-opetuksen laatu on osiensa summa

Verkko-opetuksen laatu koostuu monista tekijöistä. Se alkaa opetuksen suunnittelusta, jossa keskiössä on opettamisen sijaan oppiminen. Se huomioi monenlaiset oppijat (saavutettavuus), se aktivoi oppimaan ja luo oman verkkoyhteisön, jossa on turvallista kommunikoida. Laadukas verkko-opetus on rakenteeltaan selkeää, oppimista ohjaavaa ja sisällöltään motivoivaa.

Heräsikö kiinnostus oppia lisää? Quality of Virtual Studies -hanke julkaisi oppaan ”Opeta, opi ja arvioi verkkoympäristöissä”, johon on koottu monia hankkeen aikana esiin nousseita suosituksia ja teemoja. Hanke järjesti kevään 2023 aikana kaksi digipedakylpypäivää Savonian opettajille. Savonian digipedatiimi jatkaa teeman merkeissä tarjoamalla vuosittain monipuolista digipedakoulutusta Moodleesta Moocceihin.

Kirjoittajat:

Solja Ryhänen, kansainvälisten asioiden suunnittelija
Anuliina Savolainen, monimuotopedagogiikan asiantuntija

Lataa opas suomeksi: https://www.theseus.fi/handle/10024/805408
Lataa opas englanniksi: https://www.qualityofvirtualstudies.org/