MIOLI-tutkimuksen työryhmän tutkijat toteuttivat Kuopion pääkirjastolla kaksituntisen luennon yhteistyössä Kuopion Seudun Hengitysyhdistyksen kanssa 25.3.2025.

MIOLI pähkinänkuoressa

Mitattu ja ohjattu liikuntapalvelu (MIOLI), joka kohdistuu hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksia sairastaviin ikääntyviin pohjoissavolaisiin henkilöihin. MIOLI-tutkimus koostuu kahdesta vaiheesta, jotka yhdessä pyrkivät lisäämään liikunta-aktiivisuutta, parantamaan toimintakykyä ja elämänlaatua sekä vähentämään terveyspalvelujen käyttöä. Tutkimuksen toinen vaihe, satunnaistettu kontrolloitu liikuntainterventio, on käynnistynyt tammikuussa 2025. Tutkimukseen voivat osallistua 55–80-vuotiaat miehet ja naiset, joilla on astma tai keuhkoahtaumatauti, joiden liikunta-aktiivisuus on vähäistä ja jotka ovat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuminen tarjoaa tutkittavalle kattavasti tietoa omasta terveydestä ja toimintakyvystä; kuten sydämen ja verenkiertoelimistön kunnosta, fyysisestä suorituskyvystä ja kehonkoostumuksesta. Lisäksi tutkimukseen osallistuminen tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen tutkittaville. Maksuttomien tutkimusten vastapainoksi osallistujat edistävät tärkeää tutkimustyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

MIOLI:n asiantuntijaluentosarja keväällä 2025

Osana MIOLI-tutkimusta toteutetaan neliosainen luentosarja kevään 2025 aikana. Luentosarjaan kuuluu kolme 60 minuutin mittaista etäluentoa helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin 25.3.2025 toteutuneesta Kuopion pääkirjaston luentosalissa toteutetusta hybridiluennosta. Helmi-maaliskuussa järjestettiin kaksi 60 minuutin mittaista etäluentoa Teams-etäyhteydellä. Molemmilla etäluennoilla Savonia-ammattikorkeakoulun kuntoutuksen yliopettaja ja MIOLI-tutkimuksen päätutkija Marja Äijö alusti tilaisuudet kertomalla MIOLI-tutkimuksen tavoitteista ja toteutuksesta. Helmikuussa terveysliikunnan dosentti Mika Venojärvi kertoi luennon pääteemana sauvakävelystä kuntoliikuntamuotona, sen historiasta ja terveysvaikutuksista. Maaliskuun teemana oli liikkuvuusharjoittelun merkitys, josta kertoi Kuopion Liikuntalääketieteen Tutkimuslaitoksen dosentti Pirjo Komulainen. Molemmilla kerroille kuului fysioterapian lehtori Saijamari Hiltusen pitämät hengitysharjoitteet. Helmikuussa hengitysharjoitteiden teemana olivat erilaiset hengitystekniikat ja liman poistaminen hengitysteistä ja maaliskuussa harjoitteet painottuivat nivelten ja rangan liikkuvuusharjoitteisiin päivän teeman mukaisesti.

Luentosarjan viimeinen osa järjestetään huhtikuussa Teams-etäyhteydellä. Huhtikuun luennolla aiheena on “Toimintakykyä ja hyvinvointia liikkumalla”, josta tulee kertomaan Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön professori Eija Lönnroos. Myös viimeisellä kerralla tehdään käytännöllisiä harjoitteita fysioterapeutin ohjaamana. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Jutun lopussa on huhtikuun luennon osallistumislinkki ja aiheet. Tervetuloa mukaan!

Asiantuntijoiden hybridiluento Kuopion pääkirjastolla

MIOLI-luento toteutettiin Kuopion pääkirjastolla 25.3.2025 hybriditoteutuksena Teams-etäyhteydellä ja paikan päällä luentosalissa. Läsnä kirjastolla kuulijoita oli noin 30 ja Hengitysyhdistyksen yhteistyössä järjestämät etäkatsomot Siilinjärvellä ja Suonenjoella vetivät noin 30 kuulijaa linjoille. Mukana oli myös itsenäisiä osallistujia etäyhteydellä. Kaiken kaikkiaan luentoa oli siis kuulemassa kuutisenkymmentä henkilöä!

Luennon alussa MIOLI-tutkimuksen työryhmästä Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Salli ja MIOLI-tutkimuksen päätutkija Marja Äijö toivottivat osallistujat lämpimästi tervetulleiksi tilaisuuteen ja kuulemaan päivän aiheista. Marja Äijö alusti tilaisuuden kertomalla MIOLI-tutkimuksen etenemisestä ja kohderyhmästä. Samalla tutkimukseen osallistumisesta kiinnostuneet saivat lisätietoa ja ohjeita, kehen ottaa yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Luennon pääpuhujina olivat Itä-Suomen yliopiston terveysliikunnan dosentti Mika Venojärvi ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Harri Lindholm lääketieteen edustajana, jotka pitivät noin 30 minuutin pituiset luennot MIOLI-tutkimuksen kiinnostuksen kohteista eli sauvakävelystä ja hengityselinsairauksista. Luennon välissä pidettiin pieniä taukoliikuntahetkiä Saijamari Hiltusen johdolla. Luento päättyi Saijamarin pitämään hengitysharjoitusvälineiden esittelyyn ja liikunnallisiin harjoitteisiin, jotka voi yhdistää vaikkapa omaan sauvakävelyyn alkuverryttelyksi.

Mika Venojärvi kertoi luennossaan sauvakävelystä kuntoliikuntamuotona, sen historiasta ja terveysvaikutuksista. Sauvakävelyn historia ja lajin jalkautuminen yliopistomaailmaan herätti hilpeyttä. Paikan päällä yleisöstä tulikin kommentti, että kertoja oli aloittanut sauvakävelyn jo 1970-80-luvun taitteessa ja tuolloin muut pitivät kävelyä sauvojen kanssa kummallisena. Ulkopuolisen ihmettelystä huolimatta yleisön jäsenen sauvakävelyharrastus on pysynyt arjessa mukana näihin päiviin saakka, mikä on erityisen ilahduttavaa! Luennossa myös erityistä mielenkiintoa herättivät sauvakävelyn uudet innovaatiot eli niin kutsutut joustosauvat, jotka ovat jo markkinoilla.

Harri Lindholm käsitteli luennossaan erityisesti astman ja keuhkoahtaumataudin oireita ja hoitoa sekä sauvakävelyharjoittelun merkitystä osana liikunnallista kuntoutusta. Lindholm kertoi, että sauvakävely vähentää merkittävästi hengenahdistusta ja voimattomuutta, lievittää ahdistuneisuutta ja parantaa fyysistä kuntoa. Merkittävintä on, että sauvakävelyharjoittelu pienentää riskiä joutua sairaalahoitoon ja vähentää kuolemanriskiä. Lindholm korosti, että liikunta ehkäisee lähes kaikkia sairauksia ja parantaa elämänlaatua ikääntyessä. Liikunta on osa potilaan hyvää hoitoa ja loppukaneettina hän totesi, että sauvakävely on keuhkopotilaan koko kehon kokonaisvaltaista kuntoutusta, jossa hoidetaan “nuppi sekä kroppa” ja vieläpä kustannustehokkaasti.

Luennon loppupuolella Saijamari Hiltunen esitteli erilaisia hengitysharjoitusvälineitä (acapella, Shaker, Coach2, pulloonpuhalluspullo, BA-TUBE, palje), joiden avulla voidaan joko uloshengityksen aikana edistää liman poistumista tai sisäänhengityksen aikana harjoittaa sisäänhengityslihaksia. Välineitä käytetään erityisesti, jos liikunnallinen ja hengästyttävä harjoittelu on estynyt esimerkiksi sairauden tai sairaalajakson takia. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua välineisiin luennon jälkeen ja moni kävikin välineistä kysymässä lisätietoa ja suosituksia esimerkiksi perinteisen pulloonpuhallusharjoittelun vaihtoehdoksi. Acapella on suositeltava väline esimerkiksi liman irrottamiseksi ja sellaisen voi hankkia apteekista.

Liikuntaharjoitteita tehdessä osallistujat saivat vinkkejä sauvakävelyn yhteydessä tehtävistä alkuverryttelyliikkeistä, jotka tukevat hengityselimistön toimintakykyä, edistävät rangan ja olkanivelten liikkuvuutta ja lisäävät lihasvoimaa alaraajoihin. Tilaisuudessa käytiin myös yhteistä keskustelua keuhkoahtaumatautia sairastavan liikuntasuosituksesta, joka pitää sisällään terveeseen väestöön verrattua enemmän harjoittelua erityisesti ohjatusti. Hoitotyön tutkimussäätiön (2018) julkaiseman suosituksen mukana keuhkoahtaumatautia sairastavan tulisi liikkua kolmesti viikossa 45-90 minuuttia kerrallaan, joista kaksi kertaa tulisi olla ohjattuja harjoituskertoja. Liikuntaa tulee harjoittaa oirekynnyksen alapuolella eli noin 60-80 % oireen rajoittamasta suoritustasosta. MIOLI-tutkimuksessa tämä liikuntasuositus täyttyy ja jopa ylittyy, sillä osallistujat käyvät kolme kertaa viikossa tekemässä ohjattua harjoittelua kolmen kuukauden ajan.

Erityisen arvokkaita olivat yleisön aktiivisesti esittämät, omiin kokemuksiin perustuvat kokemukset ja vinkit keuhkosairautta potevan liikunnasta. Tutkimuksen työryhmä toivoo, että luennot innostivat ja kannustivat osallistujia ottamaan kävelysauvat esille ja innostumaan harjoittelusta, joka on tutkitusti tehokasta keholle ja mielelle ja vieläpä erittäin edullista ja turvallista!

Vielä ehdit mukaan luentosarjan viimeiselle luennolle huhtikuussa!

Ajankohta ti 15.4.2025 klo 16.00-17.00

Paikka: Teams-etäyhteys, klikkaa tästä päästäksesi mukaan.

Asiantuntijat ja aiheet:

Marja Äijö, Savonia-ammattikorkeakoulu: MIOLI-tutkimushanke pähkinänkuoressa

Eija Lönnroos, Itä-Suomen yliopisto: Toimintakykyä ja hyvinvointia liikkumalla

Saijamari Hiltunen, Savonia-ammattikorkeakoulu: Hengitysharjoituksia

Tutkimukseen voi ilmoittautua edelleen

Tutkimus on alkuvaiheessa ja ilmoittautumisia otetaan vastaan.

Sari Aalto-Oravainen, tutkimushoitaja: sari.aalto-oravainen@kultu.fi

Saila Hiltunen, tutkimuskoordinaattori: saila.hiltunen@kultu.fi

Tutkimuksen rahoittajat: Olvi-säätiö ja Kuopion Seudun Hengityssäätiö.

MIOLI-tutkimus toteutetaan yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulu Oy:n, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston Lääketieteen laitoksen (Liikunta- ja urheilulääketiede, geriatria), Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen ja Jyväskylän yliopiston kanssa.

Kirjoittajat:

Saijamari Hiltunen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja Äijö, TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mika Venojärvi, terveysliikunnan dosentti, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö/ liikunta- ja urheilulääketiede, Itä-Suomen yliopisto

Harri Lindholm, dosentti, LT, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri, Itä-Suomen yliopisto

Reijo Salli, puheenjohtaja, Kuopion Seudun Hengitysyhdistys

Pirjo Komulainen, dosentti, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

Lähteet:

Hoitotyön tutkimussäätiö. 2018. Keuhkoahtaumatautia sairastavan liikunta – hoitosuositus. Saatavilla: https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/kat-liikunta-hs-1.pdf

Kuvat: MIOLI-tutkimus