Sairaanhoitajista, kuten monista muistakin terveysalan ammattilaisista, on pula suomalaisilla työmarkkinoilla. Paradoksaalisesti Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu vähintään 600 EU-/ETA-maiden ulkopuolella kotimaassaan sairaanhoitajaksi valmistunutta ja ammatissaan työskennellyttä, joka ei ole pätevöitynyt Suomeen sairaanhoitajaksi.

Ulkomailta rekrytoidaan jatkuvasti lisää hoitoalan henkilökuntaa, joten määrä on todellisuudessa huomattavasti suurempi. YLEn kesällä 2023 tekemän kyselyn mukaan hyvinvointialueiden tavoitteena vuoteen 2025 mennessä on palkata vähintään 1 000 ulkomaista hoitajaa, joista suurin osa on sairaanhoitajia.

Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden harjoittaa sairaanhoitajan ammattia. Ennen lupaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolella koulutetut sairaanhoitajat suorittavat täydennyskoulutuksen. Tässä on meneillään Savonia-amk:n opetus.

Terveysalan ammatteja säätelee Suomessa Valvira eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Sen www-sivuilla todetaan, että laillistettavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävissä saa toimia vain Valviran myöntämän laillistuksen saanut henkilö. Jokainen omassa kotimaassaan kyseisiin ammatteihin valmistunut ottaa yhteyttä Valviraan ja saa tietää, millä tavalla juuri hänen on mahdollista päästä Suomessa omaan ammattiinsa töihin.

Eri maiden käytännöt vaihtelevat – ohjausta tarvitaan

Hello madam, I am a registered nurse from Bangladesh. At present, I am doing my master studies at the University in Finland. I am interested in getting nursing registration in Finland.

– anonymisoitu yhteydenotto SIMHE-ohjauspalveluun

Tämänkaltaisia yhteydenottoja on tullut jo vuosien ajan SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education) -ohjauspalveluun maahanmuuton vastuukorkeakouluihin sekä muiden oppilaitosten hakijapalveluihin. Kysyjille opastetaan Valvira-polku, ja viime vuosina heidät on voitu ohjata myös hankkeiden pätevöitymiskoulutuksiin, mikäli sellaisia on hakijan asuinalueella ollut käynnissä.

Viime vuosien OKM- ja JOTPA-rahoitteisissa hankkeissa sairaanhoitajilla on ollut mahdollisuus pätevöityä nopeastikin ammattiinsa. Parhaillaan kehitetään pysyviä toimintamalleja sairaanhoitajan tutkintoa tuottaviin ammattikorkeakouluihin pätevöitymispolkujen mahdollistamiseksi myös hankkeiden jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi aktiivisena toimijana on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA, joka edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

Täydennyskoulutukseen kuuluu mm. aseptisen osaamisen vahvistaminen. Savonian hoitotyön lehtori Leena Koponen auttaa tässä huomaamaan puutteet aseptiikassa: likaiset kohdat ja kellon ranteessa.

Erilaiset koulutusjärjestelmät haastavat

Maailman koulutusjärjestelmät eivät vastaa toisiaan, ja se näkyy myös terveysalan ammateissa. Osa ulkomailta tulevista sairaanhoitajista on bachelor- ja osa diploma-tasoisia, eli joillakin on korkeakoulututkinto ja joillakin opistotasoinen tutkinto. Korkeakoulutus on normaalisti pidempi ja vaativampi koulutus, ja näin ollen bacheloreiksi valmistuneiden täydennyspolku Suomessa on myös hiukan lyhempi kuin diploma-tasoisen.

Pääkaupunkiseudulla korkeakoulutuksen saaneet sairaanhoitajat on ohjattu parin viime vuoden aikana Metropolian Terveysalan ammattilaisten pätevöitymispolku -projektiin (TEAP), joka on JOTPAn rahoittama.

Myös DIAKilla on ollut oma Sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus, joka on niin ikään JOTPA-rahoitteinen. Kaikki DIAKin opiskelijat ovat saaneet täydennyskoulutuksen Helsingissä. Harjoittelut on järjestetty Helsingin, Porin ja Oulun seuduilla.

Lasten ja nuorten hoitotyön osaamisen vahvistaminen voi olla yksi henkilökohtaisen opetussuunnitelman tavoitteista.

JOTPA rahoittaa myös Sairaanhoitajaksi Suomessa -hanketta, jossa 120 sairaanhoitajaa pätevöityy parhaillaan Laurean, OAMK:n, TAMKin, Turun ja Savonian ammattikorkeakouluissa. Tässä Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa täydennettiin alun perin vain diploma-tasoisten osaamista, mutta hankkeen aikana kohderyhmä laajeni myös korkeakoulutettuihin.

Aiemminkin on tehty paljon töitä ulkomailta tulevien sairaanhoitajien eteen muun muassa Sotesilta- ja Urareitti -hankkeissa.

Suomen kielen taidon parantaminen on terveysalan ammateissa olennaista

Kaikissa mainituissa pätevöitymiskoulutuksissa on pidetty keskeisenä suomen kielen taidon merkitystä sairaanhoitajan ammatissa. Metropolian ja Diakin koulutuksissa määriteltiin hakuvaiheessa suomen kielen taitotasoksi B1 (ks. eurooppalainen viitekehys CEFR), mutta siitä jouduttiin paikoin tinkimään. Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa taitotaso testattiin itse, ja sen piti olla koulutuksen alussa vähintään A2.1.

Valvira vaatii riittävän koulutuksen sekä näytön suomen kielen taidosta ennen ammatinharjoittamisluvan antamista. Muualta Suomeen muuttaneiden sairaanhoitajien kielitaidon tason tulee olla Valviran mukaan YKI3 eli B1 eli itsenäisen kielenkäyttäjän taso kielen kaikilla osa-alueilla: kirjoittaminen ja puhuminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen.

Laurean koordinoimassa hankkeessa luodaan avoimia oppimateriaaleja suomen oppimiseen. Hankkeen aikana Savonia rakentaa ja pilotoi työpaketissaan Terveysalan suomea 1, 2, 3 -verkkokurssit sekä verkkotaitopajat ja -simulaatiot hoitotyön eri tilanteista. Lisäksi muotoillaan selkeät suomen kielen oppimisen tavoitteet harjoitteluihin. Hankkeen materiaalit jaetaan avoimesti 2024 vuoden lopussa. Verkkokursseja pilotoidaan parhaillaan.

– Paljon hyödyllistä materiaalia kielen ja työtaitojen oppimiseen.
– Kaikki oli hyvää, varsinkin dialogit, kun on virallisessa ja puhukielissa molemmat.

Opiskelijoiden palautetta Terveysalan suomea -verkkokurssista
Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa.

Terveysalan suomea 1, 2, 3 -verkkokurssien tehtävät pohjautuvat hoitotyön tilanteista laadittuihin 50 dialogiin, joille tehdään hankkeen aikana myös selkomukautukset. Näin sairaanhoitajaksi pätevöityvät voivat nähdä tekstinä sekä kuulla audioista tai videoista puhekielisen dialogin ja lisäksi lukea selkokielisen version dialogista tekstinä. – Dialogien tavoitteena on lisätä kuullun ja luetun ymmärtämisen taitoja hoitotyön tilanteissa, toteaa verkkokurssien suunnittelija, lehtori Kukka-Maaria Raatikainen.

Savonia amk:n hoitotyön lehtorit ovat rakentaneet verkkotaitopajan ”Lääkkeen anto PEG-letkulla”, johon kuuluu interaktiivinen video tehtävineen. S2-opettajat auttoivat hoitotyön lehtoreita selkeän ilmaisun löytämisessä.

Savonian simulaatiokeskuksessa on hankkeen aikana videoitu hoitotyössä usein toistuvia tilanteita, kuten kanylointia ja injektioiden antamista. Videot helpottavat asioiden kertaamista ja suomen kielen fraasien oppimista etukäteen, ennen osaamisen näyttöihin kuten taitopajoihin tulemista.

Videoihin laadittiin interaktiivisia tehtäviä. Näin oppija voi koko ajan oppia lisää hoitotyön tilanteissa käytettävää sanastoa ja tilanteissa tarvittavia fraaseja ja kielen rakenteita. Hän oppii myös kulttuurisia tapoja. Suomessa sairaanhoitaja esimerkiksi sanoittaa ja selostaa paljon tekemistään, mikä voi olla erilaista oman kotimaan tapoihin verrattuna.

Hoitotyön osaaminenkin vaatii täydentämistä

Pätevöitymiskoulutuksissa hoitotyön ja suomen kielen opinnot on integroitu ja yhteisopettajuus toteutuu käytännössä. Aina, kun opitaan suomalaista hoitotyötä, opitaan myös suomea ja sama toisin päin. Jokaisen terveysalan osaamistaan täydentävän ammattilaisen kanssa tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka mukaan täydennetään hoitotyön ja suomen kielen osaaminen Suomessa riittävälle tasolle. Pätevöityjät saavat oikeuden harjoittaa ammattiaan Suomessa, EU-pätevöityminen ei ole Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeen tavoitteissa.

Sairaanhoitajaksi Suomessa -täydennyskoulutuksessa varmistetaan, että EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla terveysalan ammattilaisilla on käsitys suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä, lainsäädännöstä sekä eettisistä periaatteista. Myös lääke- ja nestehoidon osaaminen on varmistettava eurooppalaiselle tasolle.

Lisäksi on muutamia hoitotyön aiheita, joissa pitää yleensä vahvistaa osaamista, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyö sekä akuuttihoitotyö. Opetusmetodeina ovat luennot, itsenäiset MOOC-tyyppiset verkkokurssit, pakollisiin harjoitteluihin kuuluvat tehtävät sekä kampuksilla järjestettävät taitopajat ja simulaatiot.

Artikkeli on julkaistu alun perin Suomenopettaja -lehdessä 1/24. Artikkelin julkaisun jälkeen on alkanut kaksi hanketta sairaanhoitajien laillistamiseen, joiden nimet ovat: Pätevöitymistoimintamallien kehittäminen -hanke (SAILA1, OKM-rahoitteinen) ja Sairaanhoitajaksi pätevöityvien osaamispalvelut -hanke (SAILA2, JOTPA-rahoitteinen).

Lisätietoja käynnissä olevista hankkeista:

Savonia-amk 2024. SAILA – Sairaanhoitajan laillistaminen Suomessa. https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/muu-jatkuva-oppiminen/sairaanhoitajaksi-suomessa-koulutus/

Metropolia 2024. SAILA – Sairaanhoitajan laillistaminen Suomessa -hankkeet. https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/sairaanhoitajan-laillistamispolku

Artikkelin lähteet:

Mäntymaa, Eero 2023. Suomi palkkaamassa tuhat hoitajaa Aasian maista – maksaa miljoonia. https://yle.fi/a/74-20038606

Kirjoittajat / Savonia-amk:

Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori

Leena Koponen, hoitotyön lehtori

Essi Markoff, TKI-asiantuntija

Kuvat:

Kukka-Maaria Raatikainen

Artikkelin pääkuva: Simulaatioissa yhdistyy hoitotyön kädentaitojen ja suomen kielen osaamisen harjoittelu. Kuvassa Karina Beliaeva hoitaa potilaaksi päässyttä S2-opettaja Kukka-Maaria Raatikaista.