Sairaanhoitajan ammatin julkisuuskuva ei tuo esiin koko totuutta

Sairaanhoitajan työtä pidetään toisinaan ”kutsumusammattina”, jolloin palkkauksen ja työn vaativuuden välinen epäsuhta ei ole ollut este alalle hakeutumisessa. Toisaalta sairaanhoitajan työ on tullut viime vuosina tunnetuksi median kautta esimerkiksi työtaisteluiden näkökulmasta, jolloin hoitajat ovat vaatineet parempia työehtoja ja palkkausta. Myös yksittäisiä sekä joukkoirtisanoutumisia on nähty. Koska kunta-alan sote-työehtosopimuksen piirissä on yhteensä jopa 180 000 työntekijää, merkittävät palkankorotukset tarkoittaisivat veronmaksajille jopa miljardien eurojen menolisäystä. Aihe koskettaa ja keskusteluttaa suomalaisia.

Hoitajapula suurten ikäluokkien eläköityessä on pakottanut myös päättäjät pohtimaan alan tulevaisuutta, muun muassa hoitajien ammatillisen asiantuntijuuden ja urapolkujen kehittämisessä, jotta koulutetut hoitajat saadaan pysymään alalla. Jatkuvasti tarvitaan myös uusia tulokkaita. Sairaanhoitajilla on hyvin laaja ja monipuolinen toimenkuva, jota kukaan muu ammattiryhmä ei pysty korvaamaan.

Alaa ravistellut historiallisen suuri sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus astui voimaan vuoden 2023 alusta, Siinä yli 200 000 suomalaista siirtyi uuden työnantajan palvelukseen. Myös tämä uudistus on aiheuttanut muutoksia hoitotyön henkilöstön määrään, johtamiseen ja kehittämiseen sekä lisännyt keskustelua muun muassa henkilöstömitoituksien ja henkilöstön riittävyyden osalta. Edelleen taloudellisten vaikeuksien takia hyvinvointialueilla on toteutettu myös muutosneuvotteluita, jolloin työntekijöitä on irtisanottu.

Motivaatio hoitoalalle hakeutumiseen

Sairaanhoitajan koulutusta pidetään tärkeänä, haastavana ja ihmisläheisenä. Sairaanhoitajilla on halu tehdä asiakaspalvelutyötä, jossa saa auttaa ihmisiä ja olla tekemisessä heidän kanssaan. Opiskelemaan hakeutuvat pitävät sairaanhoitajan uraa mielenkiintoisena ja monipuolisena. Koulutuksessa opiskeltavat asiat sekä alan ammattitaitovaatimukset koetaan yleishyödyllisiksi ja motivaatiota lisääviksi tekijöiksi. Myös se, että sairaanhoitajan työssä voi ylläpitää ammattitaitoaan jatkuvasti, lisää mielenkiintoa ammattia kohtaan.

Sairaanhoitajan työtehtävät muuttuvat ja se edellyttää jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä ja kouluttautumista. Opiskeluaikana opitaan ammatin perusasiat, joten oppiminen jatkuu työelämään siirtymisen jälkeenkin. Motivaationa alalle hakeutumiselle ovatkin olleet hoitoalan monipuoliset jatkokouluttautumis- ja työllistymismahdollisuudet.

Sairaanhoitajat työskentelevät erilaisissa työtehtävissä, muun muassa sairaalassa akuutti- ja leikkaushoitotyössä, lasten- ja perheiden tai mielenterveystyössä sekä iäkkäiden hoitotyössä kodeissa tai palvelukeskuksissa. Sairaanhoitajia työskentelee myös monenlaisissa edustajatehtävissä lääke-, väline- ja laite-edustajina sekä esimerkiksi Veripalvelussa ja Suomen Punaisessa Ristissä. Vuoden 2017 loppuun mennessä yhteensä 499 hoitajaa on valmistunut tohtoriksi ja tuhannet hoitajat maistereiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitajia on useilla tehtävänaloilla yhteiskunnassa, esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, politiikassa, liiketaloudessa ja tutkimuksessa.

Maailman paras ammatti

Hoitoalan vetovoimaisuuden lähtökohtana ovat ihmisläheisyys, konkreettisten tulosten näkeminen työssään ja mahdollisuus työn vaihtelevuuteen. Puolestaan sairaanhoitajan koulutuksen vetovoimaisuutta edistävät töiden saatavuus ja pysyvyys. Hoitoalan työhön sitoutumisen sekä alalla pysymisen syinä ovat lisäksi samanarvoisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunne sekä työkavereiden tuki. Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri edistävät tutkitusti työssäjaksamista ja työmotivaatiota.

Tanskalaistutkimuksen mukaan turvallisuuden tunnetta työssä lisäsi tieto siitä, että sairaanhoitajat voivat pyytää tukea työtehtäviinsä matalalla kynnyksellä (Kox ym. 2020). Sairaanhoitajaopiskelijat puolestaan arvioivat vuonna 2022 suoritetussa suomalaistutkimuksessa, että keskeistä arvostuksen tukemisessa työssä on erilaisuuden hyväksyminen, positiivisen palautteen antaminen ja saaminen sekä työyhteisön keskinäinen kunnioitus ja luottamus (Salminen-Tuomaala & Herttuala 2022).

Työyhteisön toimivuutta, työssä kehittymistä ja toimivaa lähijohtajuutta pidetään uralla viihtymisen ja siinä pysymisen merkityksellisinä tekijöinä. Lisäksi hoitotyön ammattilaisia kiehtovat työn innovatiivisuus ja haasteellisuus – monet hoitajat kokevat olevansa maailman parhaassa ammatissa. (Kuusisto ym. 2024) tutkimuksen mukaan arvostava johtaminen oli positiivisesti yhteydessä hoitotyön vetovoimaisuuteen. Mitä paremmin arvostavan johtamisen arvioitiin toteutuvan, sitä vetovoimaisempana työtä pidettiin. Sairaanhoitajien työolobarometri 2018 puolestaan kertoi, että tärkeimmät työhyvinvoinnin osa-alueet olivat korkeatasoinen hoidon laatu ja toimivat hoitokäytännöt. Työterveyslaitoksen Mitä Kuuluu 2018? -hyvinvointikyselyn mukaan yli puolet hoitohenkilöstöstä uskoi jatkavansa työssä henkilökohtaiseen eläkeikäänsä asti.

Syinä siihen, miksi opiskelijat tai valmistuneet sairaanhoitajat jättävät alan, tuli Pohjoismaissa tehdyssä vanhustenhoidon tutkimuksessa esiin työaikojen sopimattomuus perhe-elämän ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Myös liian suuri määrä hoidettavia potilaita työvuoron aikana ja palkan suhde työn vaativuuteen heikentää työssä viihtymistä. Muun muassa hoitajan työnkuvan selkiyttäminen, ergonominen työaika, työvuorosuunniteluun osallistaminen, pakollisten koulutusten ja raportointien vähentäminen ovat tekijöitä, joilla hoitajien sitoutuneisuutta voidaan lisätä (Szebehely ym. 2017).

Digitalisaatio on luonnollisesti tullut myös hoitotyöhön ja työn vetovoimaisuutta tuottavista hyödyistä hyviä esimerkkejä ovat etäterveysohjelmat, joissa sairaanhoitajat tarjoavat päivittäistä seurantaa ja ohjausta potilaille. Tämä puolestaan on vähentänyt päivystysten ja akuuttivastaanottojen ruuhkautumista. Älypuhelinten sovellusten avulla sairaanhoitajat voivat myös tarjota etänä neuvoja kivun hallintaan syöpäpotilaille tai täydentää hoitotyötä tarjoamalla oppimisympäristöjä sairauden hoitoon. Tämä lisää työtunteja matkustamisen jäädessä vähemmälle ja mahdollistavat etätyön. Tekoälyyn perustuvat järjestelmät ovat vielä kehittymässä, mutta alustavat tutkimukset viittaavat siihen, että virtuaaliset chatbotit voisivat osallistua viestinnän virtaviivaistamiseen potilaiden ja hoitohenkilökunnan välillä.

Yhteenvetona voi todeta, että hoitoala kiinnostaa ammattina, koska sairaanhoitajan ammatti on palkitseva ja tuottaa monipuolisen uravalinnan. He ovat terveydenhuollon suurin ammattiryhmä, ja heidän työpanoksellaan ja osaamisellaan on suuri vaikutus hoitoon pääsyyn, toiminnan sujuvuuteen ja terveystuloksiin. Tämä tekee ammatista merkityksellisen yksilöille ja yhteiskunnalle. Ammatissa voi työskennellä monenlaisissa ympäristöissä, kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kouluissa ja myös ulkomailla. Lisäksi on mahdollisuuksia edetä uralla aina johtotehtäviin asti.

Ala tunnetaan yhä paremmin muun muassa koronapandemian jälkeen, sillä ne olivat vakioaihe uutisissa muutaman vuoden ajan. Työolot ja palkkaus ovat parantuneet viime vuosina, eikä tällä alalla tarvitse miettiä työttömyyttä. Aika näyttää, kuinka tekoäly muuttaa ja mahdollisesti vetovoimaistaa hoitoalaa, mutta se ei tule koskaan poistamaan sairaanhoitajien tärkeää työtä ja yksilöllistä kohtaamista potilaiden kanssa.

Kirjoittajat:

Nina Martikainen, sairaanhoitajaopiskelija, Savonia ammattikorkeakoulu

Marja Silén-Lipponen, FT, yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu

Lähteet

Booth, R, Strudwick, G, McBride, S, O’Connor, S & Lopez A. 2021. Future of Nursing. How the nursing profession should adapt for a digital future. BMJ 373, 1190.

Hafsteinsdóttir, T, Jónsdóttir, H, Kirkevold, M, Leino-Kilpi, H, Lomborg, K, & Rahm Hallberg, I. 2019. Leadership in Nursing: Experiences from the European Nordic Countries. Springer. https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-030-10964-6. Viitattu 7.8.2024.

Hahtela, N. 2019. Sairaanhoitajien työolobarometri 2018. Sairaanhoitajaliiton julkaisu https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads /2020/01/tyoolobarometri_2018_web-1.pdf. Viitattu 7.8.2024.

Helander, M, Roos, M, & Suominen, T. 2019. Nuorten sairaanhoitajien näkemyksiä ammatista lähtemisestä. Hoitotiede 31(3), 180—190.

Hølge-Hazelton, B & Berthelsen, CB. 2021. Why nurses stay in departments with low turnover: A constructivist approach. Nordic Journal of Nursing Research 41(3), 158—165.

Koehler, T., & Olds, D. 2021. Generational Differences in Nurses’ Intention to Leave. Western Journal of Nursing Research 44(5), 446—455.

Kortelahti, J & Räsänen, M. 2022. Tampereen ammattikorkeakoulu. TAMKin julkaisut. Kutsumus vai vaativa asiantuntijatyö? – Sairaanhoitajan julkisuuskuva 2020-luvulla. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/terveys/kutsumus-vai-vaativa-asiantuntijatyo-sairaanhoitajan-julkisuuskuva-2020-luvulla-jonna-kortelahti-ja-marjo-rasanen/. Viitattu 9.8.2024.

Kox, J, Groenewoud, J, Bakker, E, Bierma-Zeinstra, S, Runhaar, J, Miedema, H, & Roelofs P. 2020. Reasons why Dutch novice nurses leave nursing: A qualitative approach. Nurse Education in Practice 47,102848.

Kuusisto, M, Harmoinen, M, Suominen, T & Roos, M. 2024. Arvostava johtaminen ja hoitotyön vetovoimaisuus terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tutkiva Hoitotyö 22(2), 23—32. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408027882. Viitattu 8.8.2024.

Nokela, T, Huhtakangas, M, Pesonen, P, Laitinen, J, & Kanste, O. 2021. Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta ja hoitotyöntekijöiden työssä jatkamisen aikeet. Hoitotiede 33(3), 142—153.

Sairaanhoitaja-lehti 1/2022. Hyvinvointialueet tulevat, miten käy hoitotyön. https://sairaanhoitajat.fi/hyvinvointialueet-tulevat-miten-kay-hoitotyon/. Viitattu 7.8.2024.

Sairaanhoitoalan vetovoimaisuus ei ole palkasta kiinni. Blogi Skhole. skhole.fi/blogi/sairaanhoitoalan-vetovoimaisuus-ei-ole-palkasta-kiinni?ref=blog-skhole.ghost.io. Viitattu 7.8.2024.

Salminen-Tuomaala, M, & Herttuala, N. 2022. Nurse students’ views of factors that increase or decrease the attractiveness of the nursing profession. Clinical Nursing Studies 11(1), 1—10.

Susan M 2021, KelokkoSuo – Entä Hoitajat? Ortomix Oy. 107—111.

Szebehely, M, Stranz, A & Strandell, R. 1/2017. Tutkimusartikkeli. Institutionen för social arbete – Socialhögskolan. Stockholms universitet. https://www.diva portal.org/smash/get/diva2:1082859/FULLTEXT01.pdf. Viitattu 8.8.2024.

Yle. Työtaistelut 31.3.2022. Mitä tarkoittaa hoitajalakko: saanko hoitoa, jos jalka murtuu tai sairastun syöpään? Etsimme vastaukset kuuteen tärkeimpään kysymykseen. https://yle.fi/a/3-12381512. Viitattu 8.8.2024.