Miksi nuori tarvitsee ryhmävertaistukea?

Tässä artikkelissa käsitellään ryhmävertaistuen merkitystä nuoren voimavarana ja kerrotaan esimerkkejä Kuopion seudun matalan kynnyksen paikoista nuorille. Ryhmävertaistuella tarkoitetaan, että samanlaisessa tilanteessa olevat jakavat kokemuksia keskenään ja saavat sitä kautta toisiltaan sosiaalista tukea, toivoa sekä uusia näkökulmia. (Levamo ym. 2023.) Nuorten 16–29-vuotiaiden näkökulmasta ryhmävertaistukea tarvitaan ihmissuhteissa, tulevaisuuden valinnoissa, tunteiden käsittelyssä ja muuten hyvän elämän rakentamiseen. Oma tunne siitä, että voisi hyötyä ryhmään osallistumisesta, on riittävä syy lähteä mukaan.

Nuoruusikä on elämänvaihe, jossa nuori käy läpi monia muutoksia ja haasteita. Nuoruusikä on myös aikaa, jolloin ihminen kehittää omaa identiteettiään, arvojaan ja tavoitteitaan. Nuoruusikä on siis tärkeä ja merkityksellinen elämänvaihe, joka vaikuttaa ihmisen koko elämään. Ryhmävertaistuki ja ryhmätoiminnat voivat auttaa nuorta selviytymään näistä haasteista ja kehittymään terveeksi, onnelliseksi ja itsenäiseksi aikuiseksi. Ryhmävertaistuen avulla nuoret voivat jakaa kokemuksiaan ja saada vertaistukea vaikeisiin elämäntilanteisiin. Ryhmävertaistukea voivat tarjota vertaisryhmätoiminta, verkkoryhmät tai chat- ja puhelinpalvelut, joissa nuoret voivat jakaa kokemuksiaan sekä saada tukea ja neuvoja.

Ennalta-arvaamattomat globaalit muutokset ovat vaikuttaneet nuoriin viime vuosina monella eri tavalla. Nuorilla on huolia omaan arkeen, koulunkäyntiin, lähisuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyen. Nuoret ovat viime vuosina kokeneet täysin poikkeuksellisia rajoituksia ja suosituksia, kuten Covid-19 pandemian aiheuttamat rajoitukset. Tutkimustuloksia näistä sosiaalisista ja inhimillisistä kriiseistä on jo joitakin julkaistukin. Kriisitilanteet osoittivat, että huoli nuorten hyvinvoinnista on otettava vakavasti. On tärkeää haastatella nuoria ja lapsia vielä lisää siitä, mitä he ovat viime vuosina kokeneet muuttuvissa elämäntilanteissa. (Kallinen ym. 2022, 226–227.)

Kansainvälisten tutkimusten mukaan ryhmävertaistuen tulee olla aitoa ja tuen nuoren kehitykseen sopivaa. Käytännössä suositellaan asettamaan realistiset ja selkeät odotukset, tarjoamaan riittävästi aikaa ja resursseja henkilökohtaisen sekä ammatillisen kehityksen tukemiseen sekä ymmärtämään nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyviä tekijöitä.  Ahdistuneisuudesta ja masennuksesta kärsivien nuorten ryhmävertaistuesta on tullut yhä suositumpaa. Tavoitteena on ymmärtää ryhmävertaistuen hyötyä nuorten masennukseen ja ahdistukseen sekä ymmärtää missä yhteyksissä, kenelle ja miksi ryhmävertaistuki toimii. (De Beer ym. 2022.)

Ryhmätoiminnat voivat tarjota nuorille mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä, oppia uusia taitoja ja harrastuksia sekä kehittää sosiaalisia taitoja. Ryhmätoiminnat voivat myös auttaa nuoria kehittämään itsetuntoa ja löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Vertaistuki ja ryhmätoiminnat voivat auttaa nuoria löytämään yhteisön, jossa tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi.

Ryhmävertaistuen muodot

Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden, vertaistuen ja sosiaalisen kuntoutuksen tukemiseen. Sosiaalinen media, verkkopalvelut, kokousalustat ja yhteistyöalustat voivat edistää nuorten yhteisöllisyyttä ja tukea vertaistukea. Digitaalisesti nuorten on helppo pitää yhteyttä eri paikkakunnilla asuvien nuorten kesken. Digitaaliset alustat tarjoavat nuorille myös erilaisia tukipalveluja.

Toiminnallisissa vertaisryhmissä työ-, koulutus-, ja harrastustoiminnoissa sekä erilaisissa kerhoissa ja piireissä. Toiminnalliset kerhot ovat vapaamuotoisempia kuin keskustelevat ryhmät. Niiden toimintaa voidaan muuttaa osallistujien toiveiden mukaisesti ja uusia jäseniä voi tulla mukaan milloin tahansa. Osallistujien määrä voi olla myös suurempi kuin keskustelevissa ryhmissä. Vaikka monet menevät kerhoihin kaverin kanssa, voi kaverin tukeen turvautuminen aiheuttaa riippuvuutta ja vaikuttaa ryhmän dynamiikkaan. (Mikkonen ym. 2018, 61–62.)

Nuoret sanoittivat mitä ryhmävertaistuki parhaimmillaan on. Mieli ja ruumis virittyvät myönteisesti yhteydessä toisiin ja samalla rohkeus tarttua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin lisääntyy myönteisesti ja virittynyt mieli voimistuu. Paljon palveluita käyttävät kaipaavat tilanteita, joissa ongelmat eivät määritä heitä ja joissa he voivat unohtaa ne hetkeksi. Jäljen jättäminen itsen ulkopuolelle eli osallisuus vaikuttamisprosesseissa korjaa epäoikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden kokemuksia. (Isola ym. 2017, 34.)

Esimerkkejä matalan kynnyksen paikoista Kuopiossa

Nuorten ryhmävertaistuen sekä osallisuuden tukemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kuopiossa matalan kynnyksen paikkoja nuorille ovat esimerkiksi:

Navigaattori, Päiväntasaaja-turvalinkki, Kulttuuripaja Luode, Tyttöjen talo ja Kulttuuriareena 44. Edellä mainituissa paikoissa nuoret voivat vahvistaa omia elämänhallinnan taitojaan, saada ohjausta ammatin valintaan- ja uraohjaukseen, löytää mielekästä tekemistä, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja vahvistaa omia voimavarojaan. Navigaattori on yksi esimerkki paikasta, jossa nuoret voivat esimerkiksi: osallistua erilaisiin ryhmiin, tapahtumiin ja kursseihin sekä saada henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta opiskeluun, työnhakuun, arjenhallintaan ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Nuorten osallisuus ryhmätoiminnoissa edistää nuorten itseluottamusta, motivaatiota ja tunnetta siitä, että heidän mielipiteitään ja ideoitaan arvostetaan. Ryhmätoiminnoissa on tärkeää, että nuoret voivat kehittää sosiaalisia taitojaan ja saavuttaa parempaa hyvinvointia. Nuorten osallisuus edellyttää aikuisten tukea ja rohkaisua, jotta nuoret voivat tuntea itsensä arvostetuiksi ja tärkeiksi ryhmässä.

Kirjoittaja:

Sirkka Kauhanen, AMK-opiskelija, sosionomin tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

De Beer, C.R.M.,Nooteboom, L-A., Van Domburgh, De Vreugd, I. M., Schoones, J. W. & R. R. J. M. A (2022). A systematic review exploring youth peer support for young people with mental health problemsVermeiren. Haettu 30. 7. 2023 osoitteesta: https://link.springer.com/article/10.1007/s00787-022-02120-5

Heikkinen, A. & Levamo, P. (2023). Vertaisryhmätoiminta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 6. 9. 2023 osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/sosiaalipalvelut/vertaisryhmatoiminta#

Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. (2017). Terveyden – ja hyvinvoinnin laitos. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Haettu 1. 8. 2023 osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-917-0

Kallinen, K. & Pirskanen, H. (2022). Lasten ja nuorten haastattelututkimus. Printon. Tallinna.

Mikkonen, I. & Saarinen, A. (2018). Vertaistuki sosiaali-ja terveysalalla. Printon. Tallinna.