Savonian sosiaalialan tiimin kolme lehtoria ja sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö vierailivat koulutuskeskuksen vieraana huhtikuussa.

Yhteistyötapaamisessa oli esillä rikosseuraamusalan ajankohtaisia asioita.

Rikosseuraamuslaitoksessa on meneillään organisaatiouudistus (RISE 3.0), jonka kohteena ovat rikosseuraamuskeskukset yksiköineen ja myös Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Tavoitteena on uudistaa rikosseuraamuskeskusten henkilöstörakennetta ja johtamisjärjestelmää sekä rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää (rikosseuraamuslaitos). Organisaatiouudistuksen on määrä tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2026 ja koulutusjärjestelmää koskevat muutokset toteutettaneen samassa aikataulussa.

Yhteistyöpalaverissa saimme ajankohtaista tietoa edellä mainitun uudistuksen etenemisestä. Se auttaa meitä suuntaamaan yhteistyön sisältöä ja valmistautumaan tuleviin alan haasteisiin. Seuraamme aktiivisesti tiedotusta ja hyödynnämme tarjolla olevaa tietoa Savonian sosionomi amk-sosiaaliohjauksen opintopolun ja jatkuvan oppimisen tarjonnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

Sosionomi amk-tutkinnon suorittavien opiskelijoiden ammatillisen harjoittelun käytänteet olivat myös yhteistyötapaamisessa esillä. Rikosseuraamusalalla on hyvin erilaisia toimenkuvia/tehtävänkuvia. Keskusteluissa tuli vahvasti esille/selvästi ilmi, että sosionomi amk-tutkinnon suorittaneiden osaamista tarvitaan alalla jatkossakin varsin laajasti ja erilaisissa rikosseuraamusalan tehtävissä ja toimintaympäristöissä.

Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimistolla, joka on Suomen suurin, saimme tutustua monipuoliseen työhön, jossa toteutetaan yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoja. Henkilöstö muodostuu suurimmalta osin sosiaalialan osaajista. Toimeenpanoissa painottuu kuntouttava näkökulma rikosseuraamusalan omilla kuntouttavilla ohjelmilla sekä yhteistyössä julkisten palveluntuottajien kanssa, kuten päihde- ja mielenterveyspalvelut ja lastensuojelu.

Vierailimme lisäksi kriminologisessa kirjastossa sekä tutustuimme rikosseuraamusalan koulutuskeskuksella käytettäviin pedagogisiin menetelmiin. Kirjaston kokoelmat olivat vaikuttavia.

Vantaan vankilavierailu oli ajatuksia herättävä. Vankila toimii Suomen suurimpana tutkintavankilana ja siellä on tällä hetkellä 185 vankipaikkaa. Rakenteilla oli kuitenkin uudisosa, jonka valmistuttua vuoden 2025 alussa sekä vankipaikat että henkilöstön määrä tuplaantuvat.

Työ vankiloissa on sangen monipuolista. Rikosseuraamusalan sosionomi kertoi, että kulttuuriosaaminen on keskeinen osa työtä. Pelkällä suomen kielellä ei pärjää, joka päivä käytetään englantia vankien kanssa. Kaikkien kanssa ei englanniksi kommunikointikaan onnistu, silloin tarvitaan tulkkia. Tutustuimme myös sangen virkeisiin ja tottelevaisiin koiriin, jotka avustavat vankiloissa huume-, puhelin- ja ase-etsinnöissä.

Vantaan vankilassa on myös alaikäisen vankien osasto. Alaikäisten vankien määrä on kasvussa ja heidän tekemiensä rikosten laatu on raaistunut. Tilannetaju, hyvät vuorovaikutustaidot sekä huumori auttavat ratkaisemaan arjen haasteita ko. osastolla. Myös näkemystä ylisukupolvisesta työstä tarvitaan.

Kirjoittajat

Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu.

Anne Huovinen, sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö, Savonia ammattikorkeakoulu.

Ulla Nuutinen, sosiaalialan lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu.

Johanna Ripatti, sosiaalialan lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu.