Ratkaisukeskeisessä työotteessa on taustalla humanistinen ihmiskäsitys, jossa ajatellaan, että meissä kaikissa on potentiaalia ja kaikki ihmiset ovat vastuussa omista teoistaan. Työntekijä, joka voi olla esimerkiksi asiakkaan ohjaaja, valmentaja tai sosiaalityöntekijä, käyttää ratkaisukeskeisiä menetelmiä siten, että asiakkaan ongelmat käännetään tavoitteiksi ja huomio ohjataan asiakkaan vahvuuksiin ja jo saavutettuihin onnistumisiin. Kiinnitetään siis huomio niihin asioihin, jotka toimivat ja vievät asiakasta eteenpäin eikä taaksepäin. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa uskotaan, että asiakas tietää parhaiten, mitä hän tarvitsee ratkaistakseen ongelmansa tai haasteensa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijä ei anna asiakkaalle valmiita vastauksia tai neuvoja, miten asiakkaan kuuluisi toimia. (George, Iveson & Ratner 2018, 9–11.) Ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään muun muassa psykoterapiassa, valmentamisessa ja haavoittuvien ryhmien parissa työskennellessä.

”Jos se toimii, tee sitä lisää”

Yksi ratkaisukeskeisen lyhytterapian keskeisistä periaatteista on: ”Jos se toimii, tee sitä lisää.” Tämä motto on ohjannut ammattilaisia mukauttamaan ja kehittämään lähestymistapaa jatkuvasti, jotta se vastaisi entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. (Froerer, Gourlay-Fernandez & Walker 2022.)

Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa on käytetty päihdeongelmien hoidossa jo 1980-luvulta lähtien. Tutkimukset osoittavat, että tämä lähestymistapa voi auttaa paitsi vähentämään päihteiden käyttöä, myös tukemaan mielenterveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. (Franklin & Hai 2021.) Silti päihde- ja traumaperäisten ongelmien hoito perustuu yhä usein perinteisiin menetelmiin, kuten kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan tai vertaistukeen pohjautuvaan 12 askeleen ohjelmaan. Sen sijaan voimavarakeskeiset hoitomuodot, kuten ratkaisukeskeinen lyhytterapia, ovat edelleen vähemmän käytössä asiakkaiden hoidossa. (Akin, Brook & Kim 2016.)

Ratkaisukeskeisyys toimii erinomaisesti ryhmätyöskentelyssä, sillä se yhdistää ratkaisukeskeisen lähestymistavan ja ryhmäterapian parantavat vaikutukset. Ryhmän tuki ja yhteisöllisyys voivat olla erityisen arvokkaita asiakkaille, jotka kamppailevat vaikeiden päihdeongelmien kanssa. (McCollum, Trepper & Smock 2003.) Ratkaisukeskeisten, voimavaralähtöisten menetelmien käyttöä on tutkittu myös lastensuojelun piirissä olevien päihdeongelmaisten vanhempien hoidossa, ja tutkimukset tukevat niiden käyttöä. Tämä on erityisen merkittävää, sillä päihdeongelmista kärsivät vanhemmat tarvitsevat vaikuttavia hoitokeinoja. Lapsen riski joutua laiminlyönnin kohteeksi perheissä, joissa vanhemmalla on päihdeongelma, on jopa kolminkertainen. (Akin ym. 2021.)

Ratkaisukeskeinen lähestymitapa työotteena

Olen työskennellyt seitsemän vuotta ohjaajana Helsingissä sijaitsevassa intensiivisessä avopäihdekuntoutuksessa, jossa työskentelytapana on ollut ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Lisäksi olen opiskellut ratkaisukeskeistä psyykkistä valmennusta viimeiset puolitoista vuotta.

Päihteidenkäyttäjien kanssa työskennellessä kohdataan usein erittäin haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaita, joilla on taustallaan vaikeita ja traumaattisia kokemuksia. Lisäksi heillä saattaa olla huonoja kokemuksia viranomaisista ja auttavista tahoista. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa sopii erityisen hyvin tämän asiakasryhmän kanssa työskentelyyn, sillä siinä työntekijän ja asiakkaan välillä ei ole valtasuhdetta, mikä helpottaa luottamuksen rakentamista. Ajatus siitä, että asiakas itse tuntee parhaiten oman tilanteensa ja kykenee löytämään ratkaisut ongelmiinsa, voi parhaimmillaan tarjota pitkään kaivattuja voimaantumisen kokemuksia.

Työntekijälle ratkaisukeskeisen menetelmän omaksuminen voi aluksi tuntua haastavalta, erityisesti jos on tottunut ohjaamaan ja neuvomaan asiakkaita. Siirtyminen ”ei tietämisen tilaan” vaatii usein pitkäjänteistä harjoittelua. Kärsivällisyys kuitenkin palkitaan, kun työntekijä näkee asiakkaan ottavan itse vastuun omasta elämästään ja kulkevan kohti toivomaansa tulevaisuutta – ilman työntekijän ennalta määrittelemiä neuvoja ja toiveita.

Ratkaisukeskeisiä menetelmiä voidaan hyödyntää myös työyhteisöissä uusien näkökulmien löytämiseen sekä esihenkilötyössä valmentavan johtamisen tukena (Paananen 2018). Haastankin jokaisen lukijan pohtimaan: voisinko seuraavan ongelman tai haasteen kohdatessani muotoillakin sen tavoitteeksi? Suhtautumistaan asioihin – ja elämään – voi aina kehittää, eikä se ole koskaan liian myöhäistä!

Kirjoittaja:

Sara Sarpola, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Akin, B., Brook, J., & Kim, J. 2021. Randomized Controlled Trial of Solution-Focused Brief Therapy for Substance-Use-Disorder-Affected Parents Involved in the Child Welfare System. Verkkojulkaisu. https://research.ebsco.com/c/u4zl2b/viewer/html/fjdhvpka4z. Viitattu 10.3.2025.

Akin, B., Brook, J., & Kim, J. 2016. Solution-Focused Brief Therapy With Substance-Using Individuals: A Randomized Controlled Trial Study. Verkkojulkaisu. https://journals-sagepub-com.ezproxy.savonia.fi/doi/full/10.1177/1049731516650517. Viitattu 10.3.2025.

Franklin, C. & Hai, A. 2021. Solution-Focused Brief Therapy for Substanse Use: A Rewiew of the Literature. Verkkojulkaisu. https://research.ebsco.com/c/u4zl2b/viewer/html/wbhp2gqdcb. Viitattu 10.3.2025.

Froerer, A., Gourlay-Fernandez, N. & Walker, C. 2022. The value of using emotions in solution focused brief therapy. Verkkojulkaisu. https://research.ebsco.com/c/u4zl2b/viewer/html/ne5l5w6b5j. Viitattu 10.3.2025.

George, E., Iveson, C. & Ratner, H. 2018. Brief Coaching. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa. 2.painos. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 9–11.

McCollum, E., Trepper, T. & Smock, S. 2003. Solution-Focused Group Therapy for Substance Abuse: Extending Competency-Based Models. Verkkojulkaisu. https://research-ebsco-com.ezproxy.savonia.fi/c/u4zl2b/viewer/pdf/ksedmqmk2j?route=details. Viitattu 10.3.2025.

Paananen, P. 2018. Työyhteisöjen onnistumisen keinot-Ratkaisukeskeisyyden mahdollisuudet onnistumisen vahvistajana. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstreams/81cce6cf-4dcf-46a5-8aa9-dad4610abaf6/download. Viitattu 14.3.2025.