Rakentamisen lainsäädäntö on ollut 2000-luvun lähes ennallaan. Rakentamisen toimintaympäristö on muuttunut. Rakentamislaki tuli pääosin voimaan 1.1.2025. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulevat voimaan 1.1.2026 alkaen. Niitä koskevat asetukset ovat työn alla. Rakentamislain tarkoituksena on torjua ilmastonmuutosta, edistää kiertotaloutta, sujuvoittaa rakentamista ja tukea rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä. Lainsäädäntöprosessi oli siitä erikoinen, että lakia muutettiin ennen kuin se on tullut voimaan niin sanotulla korjaussarjalla.

Mikä muuttui?

Yksi lupa, rakentamislupa. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus poistuivat. Rakentamishankkeen lupakynnys nousi. Julkisuutta saaneen, alle 30 neliömetrin pihasaunan tai varaston voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Tällöin on huomioitava, että rakentamis- ja kaavamääräysten sekä rantarakentamisen säännösten tulee täyttyä. Niitä ovat muun muassa tietyt tekniset vaatimukset, kuten paloturvallisuusmääräykset. Rakennusjärjestystä tulee noudattaa. Vaikkei lupaa tarvita, rakennusoikeutta tulee olla. Jos sitä ei ole, tarvitaan poikkeamislupa. Kunnat ovat nähneet rakennusjärjestyksen mahdollisuutena ohjata muun muassa rantarakentamista. Rakentamisluvan käsittelylle tuli kolmen kuukauden määräaika. Jos rakentamishanke on suunnittelutehtävältään erityisen tai poikkeuksellisen vaativa, tai haetaan puhtaan siirtymän sijoittamislupaa, käsittelyaika on enintään kuusi kuukautta.

Rakentamislaki huomioi rakennuksen elinkaaren aikaiset ilmastohaitat ja -hyödyt. Laki tarkentuu asetuksissa. Keskeisiä työkaluja ovat ilmastoselvitys, rakennustuoteluettelo ja hiilijalanjäljen raja-arvot, johon ympäristöministeriö pyytää parhaillaan lausuntoja. Asetukset tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.

Rakentamisen kiertotalous vahvistuu lain myötä. Rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja joustaviksi, jotka ovat uusia olennaisia teknisiä vaatimuksia. Käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljettava maa- ja kiviaines ja vaarallisten jätteiden määrä on selvitettävä uusista ja purettavista rakennuksista.

Rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä tuli säänneltyjä ammatteja. Kelpoisuusvaatimukset on säädetty vaativuusluokittain. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien on osoitettava tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella. Pätevyystodistuksia myöntävät toimielimet, jotka valtuuttaa ympäristöministeriö. Laissa on siirtymäsäännös, jolla mahdollistetaan henkilön toimiminen edelleen vastaavissa tehtävissä, joihin rakennusvalvontaviranomainen on hänet hyväksynyt.

Artikkeli liittyy Savonia-ammattikorkeakoulun korjausrakentaminen ja kiertotalous -koulutuskokonaisuuteen, joka on Jatkuvan oppimisen ja Työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittama hanke. Rakentamislaki on muutoksessa hankkeen aikana. Työ on edelleen kesken. Korjausrakentamisen osuus rakentamislaissa oheni jonkin verran hankkeen edetessä korjaussarjan myötä. On arviota, joissa epäilleen rakentamisen viranomaisvalvonnan siirtyvän luvituksesta jälkivalvontaan, jopa yksityisoikeudellisiin toimiin. Aika ja mahdolliset ennakkopäätökset näyttävät, miten lakia kentällä tulkitaan.

Kirjoittaja:

Antti Kolari, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Lähteet:

Rakennustieto oy. Uusi rakentamislaki voimaan 1.1.2025. Päivitetty 1.1.2025. https://www.rakennustieto.fi/rakentamislaki?utm_source=Newsletter&utm_medium=email&utm_content=Tuotetiedon+uutiskirje+1%2F2024&utm_campaign=Tuotetiedon+uutiskirje+1%2F2024.

Ympäristöministeriö. Rakentamislaki sujuvoittaa rakentamista ja edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta. https://ym.fi/rakentamislaki