Piirretyssä kuvassa tasolla lakikirjoja ja punnusvaaka, vieressä pieni ihminen joka on jäämässä tuomarin nuijan alle.

Savonia-artikkeli: Rakennusvalvontaviranomaisen tulisi sallia luvaton rakentaminen joissain tapauksissa

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava lupa. Näin on ollut myös aiemmissa rakentamista ohjaavissa laeissa. Siitä huolimatta on oikeuden ennakkopäätöksiä, joissa luvaton rakentaminen on sallittu.

Luvaton rakentaminen

Suomessa on 309 itsenäistä ja erikokoista kuntaa. Jokaisella kunnalla on oma historiansa rakentamisen ohjauksessa, joten kuntien rakennusvalvontaviranomaisten linjaukset poikkeavat väistämättä toisistaan. Suomessa kaikille on sama rakentamista ohjaava laki ja asetus, mutta sen toteuttamiseen on monia erilaisia tulkintoja.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksissä (KHO 1976-A-I-4 ja 1992-A-78) rakennusvalvontaviranomainen ei ole saanut puuttua luvattomaan rakentamiseen. Perusteluina on käytetty huomattavan pitkää aikaa ennen kuin viranomainen on ryhtynyt toimenpiteisiin sekä kirjallisen luvan puuttuminen on katsottu olevan vähäinen virhe. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemät päätökset ovat valtakunnallisia reunaehtoja lakien tulkinnoissa, joita tulisi noudattaa kaikkialla Suomessa.

Kiinteistörekisteriselvitykset paljastavat luvattomia rakennuksia

Syy, miksi tällainen aihepiiri valikoitui opinnäytetyötä varten, oli Rautalammin kunnassa tehty kiinteistörekisteriselvitys. Kiinteistörekisteriselvitystä varten oli laadittu toimintaohje paljastuvien, luvattomien rakennusten luvanvaraisuuden tarkastelulle. Toimintaohje oli kiinteistörekisteriselvitystä ajatellen todella selkeä sekä ennen kaikkea oikeuden- ja tarkoituksenmukainen. Näitä kiinteistörekisteriselvityksiä on tehty tai on tekeillä laajalti Suomessa, enkä ole moneltakaan kunnalta huomannut toimintaohjeita luvattomia rakennuksia koskien. Siksi koen, että työlläni on potentiaalia olla valtakunnallisesti erittäin hyödyllinen ja tekemäni kyselytutkimus varmisti asian.

Loppukatselmoimattomat rakennukset

Kevättalvella 2023 loppukatselmoimattomat rakennukset nousivat suuresti mediassa esille YLE:n MOT-ohjelman myötä. Ihmiset heräsivät tiedustelemaan omaa loppukatselmustaan rakennusvalvontaviranomaisilta ympäri Suomen ja rakennusvalvonnoille tulikin ohjelman johdosta valtava yhteydenottopiikki loppukatselmoimattomia rakennuksia koskien.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan loppukatselmus on suoritettava luvan voimassaoloaikana. Teoriassa rakennuksen loppuunsaattaminen vaatisi uuden lupaprosessin, jos lupa on mennyt vanhaksi. Käytännössä näin ei ole yleensä ottaen rakennusvalvonnoissa toimittu, vaan loppukatselmuksia on suoritettu luvan voimassaoloajan jälkeen. Kunnat ovat vuosien saatossa laatineet omia toimintatapojaan asian ratkaisemiseksi, mutta käytännöissä ei ole ollut juurikaan yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta.

Uusi rakentamilaki tulee voimaan 1.1.2025

Rakentaminen tulee vapautumaan merkittävästi ensi vuoden alusta. Alle 30 m² rakennuksen ja alle 50 m² katoksen saa rakentaa ilman lupaa. Alla kuvassa on tulkintaohje luvantarpeesta vapautetusta rakentamisesta rakennusvalvontaviranomaisille osoitetussa teoksessa Rakentamislaki.

Kuva 2. Kuvaleike Rakentamislaki- kirjan esimerkistä ilman rakentamislupaa sallitusta katosten ja saunan rakentamisesta (Martinkauppi 2024, luku 5)

Toimintaohjeet luvatonta rakentamista koskien

Tehdessäni omaa ylemmän korkeakoulututkinnon lopputyötäni Savonia-ammattikorkeakoulussa aiheesta Rakennusvalvontaviranomaisen harkintavalta luvatonta rakentamista koskien, ymmärsin enemmän rakennusvalvonnan ja rakentamista ohjaavien lakien historiasta sekä oikeuskäytäntöjen ohjausvaikutukset suhteessa maankäyttöä ja rakentamista ohjaaviin lakeihin. Tavoitteenani oli laatia oikeustarkastelun kestävät, rakentamista ohjaavien lakien, asetusten ja oikeustapausten pohjalta tehdyt toimintaohjeet rakennusvalvontaviranomaisille ja mielestäni onnistuin tavoitteessani.

Kirjoittaja:

Arttu Matilainen, kaavoitusinsinööri, Kuopion kaupunki

Savonia-ammattikorkeakoulun ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelija

arttu.matilainen@edu.savonia.fi

Työn ohjaaja: Rakennetekniikan yliopettaja, TkT, Arto Puurula

Lähteet:

KHO:1976-A-I-4. Rakennusasia – Rakennuksen purkaminen – Vähäinen virhe – Erityinen syy- Virka-apu. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös. Antopäivä 25.10.1976. Viitattu https://www-edilex-fi.ezproxy.savonia.fi/kho/vuosikirjat/197604015?allWords=kho+1976-a-i-4&offset=1&perpage=20&sort=relevance&searchSrc=1&advancedSearchKey=276524.

KHO:1992-A-78. Rakennusasia – Uudisrakennus – Luvaton rakentaminen. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös. Antopäivä 4.2.1992. https://www-edilex-fi.ezproxy.savonia.fi/kho/vuosikirjat/199200335?allWords=kho+1992+78&offset=1&perpage=20&sort=relevance&searchSrc=1&advancedSearchKey=283424.

Martinkauppi, Kirsi 2024. Rakentamislaki. Helsinki: Alma Talent.

Myytävänä laiton talo 2023. Dokumentti. YLE Asiaohjelmat. Yle Areena- verkkopalvelu. https://areena.yle.fi/1-63858270.

Pääkuva: Pixabay