Puhe on yleensä ihmisen ensisijainen keino kommunikoida. Joskus puhekyky voi jäädä kehittymättä tai sen voi menettää osittain tai kokonaan. Puhetta tukevat ja/tai korvaavat kommunikaatiomenetelmät eli AAC-keinot (Augmentative and Alternative Communication) tulevat silloin tarpeellisiksi. Korvaava kommunikointikeino tulee kyseeseen, kun ihminen ei käytä kommunikoinnissaan ollenkaan puhetta; puhetta tukeva keino taas silloin, kun ihmisen puhe on puutteellista eikä hän tule ymmärretyksi. AAC-keinoja ovat esimerkiksi kuvat, tukiviittomat sekä kirjoittaminen ja piirtäminen. (Huuhtanen 2011, 15.)

Muistisairaus on sairaus, jossa ihmisen muisti sekä tiedonkäsittelyn osa-alueet heikentyvät, mikä vaikuttaa ihmisen toiminnanohjaukseen, näönvaraiseen hahmottamiseen sekä kielellisiin toimintoihin (Erkinjuntti, Remes, Rinne & Soininen 2015, 20). Suomessa on noin 120 000 ihmistä, jotka kärsivät dementiaoireyhtymätasoisista muistisairauksista ja on arvioitu, että luku kasvaa nelinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä (Hallikainen & Nukari 2014, 15). Muistisairaiden määrä siis lisääntyy tulevina vuosina. Heille olisi mielekästä saada erilaisia palveluita sekä välineitä, jotta he pärjäisivät kotona ja pysyisivät osallisina yhteiskunnan jäseninä mahdollisimman pitkään. Hoidollisia keinoja ja erilaisia teknologisia välineitä on suunniteltu jo paljon, mutta on tärkeää pohtia, onko tällä hetkellä keinoja tarjolla siihen, kun sanat katoavat ja oman mielipiteen ilmaisu tuottaa haasteita.

AAC-keinot muistisairaan tukena

Kansainvälisten tutkimusten mukaan AAC-keinojen käyttö vahvistaa osallisuutta, päätöksentekoa sekä vuorovaikutustilanteita ja näin luo parempaa elämänlaatua muistisairautta sairastaville. AAC-keinot voivat vähentää jopa aggressiivista käyttäytymistä. (Fried-Oken, Mooney & Peters 2015, 11–12; May, Dada & Murray 2019, 852–872; Fager; Ball & Dietz 2009, 238.) Olennaista on, että AAC-keinojen harjoittelu aloitetaan hyvissä ajoin diagnoosin saamisen jälkeen, jotta muistisairas pystyy hyödyntämään keinoja sairauden edetessä.

Silloin tulisi hyödyntää puheterapeuttipalvelua, jotta muistisairaalle löydetään hänen vahvuuksiinsa sopiva kommunikointimenetelmä, ennen kuin puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä tulee haasteita. (Fried-Oken, Mooney & Peters 2015, 13–14.)
Muistisairaan lisäksi perheenjäsenten ja hoitohenkilökunnan tulisi opetella käyttämään samaa kommunikointimenetelmää (Fried-Oken, Mooney & Peters 2015, 14). Näin muistisairas tulee ymmärretyksi uudella kommunikointimenetelmällään sekä saa ylläpidettyä kommunikointitaitojaan (Fried-Oken, Mooney & Peters 2015, 14; May, Dada & Murray 2019, 871). Myös Huuhtanen (2011) kertoo, että läheisten merkitys kommunikaatiotaitojen kehittymisessä on tärkeä, koska he voivat toiminnallaan heikentää tai edistää henkilön motivaatiota kommunikointiin.

May, Dada ja Murray (2019) kertovat artikkelissaan, että Talking Mats -menetelmää (keskustelumatto-menetelmä) hyödyntämällä muistisairaat pystyvät osallistumaan keskusteluihin, jotka käsittelevät heidän omaa elämäänsä. Menetelmän avulla on pystytty tukemaan dementikon itsenäistä päätöksentekoa sekä mielipiteiden ilmaisua. Talking Mats -menetelmä on suunniteltu tukemaan ymmärtämis- ja puhevaikeuksien omaavien mielipiteenilmaisua. Mielipidettä kysyttäessä hyödynnetään kuva- tai sanakortteja. Kortteja ovat keskustelun aihekortit, mielipidettä kuvaavat kortit (asteikko) ja mielipiteen kohdetta esittävät kortit. Keskustelumattoa käytettäessä maton yläreunaan asetetaan mielipideasteikkokortit eli ”hyvä – ei mielipidettä – huono”. Maton alareunaan asetetaan koko keskustelun aihekuva. Ammattilaisen johdolla kartoitetaan asiakkaan mielipidekysymys kerrallaan, esimerkiksi ”Mitä mieltä olet bingosta?”. Asiakas voi tähän mielipideasteikon avulla kertoa, pitääkö bingosta vai ei. (Papunet 2021.)

Kun muistisairaan sanat alkavat katoamaan, voi omien mielipiteiden kertominen käydä haastavaksi. Lisäksi muistisairas voi vältellä sosiaalisia tilanteita. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät voivat antaa keinoja muistisairaalle, perheenjäsenelle sekä hoitohenkilökunnalle kommunikoinnin tueksi. Esimerkiksi kuvien käyttö voi olla arkea ja muistia tukeva keino. Kuvin strukturoitu päiväohjelma voi muistuttaa asiakasta syömään, peseytymään ja ottamaan lääkkeet aikataulun mukaisesti. Kuvien avulla asiakas voi kertoa, mitä tarvitsee tai haluaisi tehdä, kun sanat katoavat.

Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä hyödynnetään jo laajasti esimerkiksi lasten, autistien, kehitysvammaisten ja afaattisten henkilöiden parissa (Huuhtanen 2011, 99–125). Itse päiväkodissa työskennelleenä olen huomannut kuvaohjauksen tärkeyden.

Se luo lapselle turvallisuuden tunnetta, kun hän tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu tai kuka päiväkodin aikuisista on aamuvuorossa tai iltavuorossa. Suomessa kommunikaatiomenetelmien käyttö muistisairaiden parissa ei ole vielä kovinkaan yleistä. Itse näen paljon mahdollisuuksia siinä, kuinka ne voisivat tukea muistisairaiden mielipiteiden ilmaisua sekä toiminnanohjausta. Näin voitaisiin luoda turvallisuuden tunnetta myös muistisairaiden elämään.

Kirjoittaja:

Elina Mäkikyrö, sosionomiopiskelija, Savonian ammattikorkeakoulu, elina.makikyro@edu.savonia.fi

Lähteet:

Beukelman, David R., Fager, Susan, Ball, Laura & Dietz, Aimee 2009. AAC for adults with acquired neurological conditions: A review. Augmentative and Alternative Communication 23 (3), 238-239.
Fired-Oken, Melanie, Mooney, Aimee & Peters, Betts 2015. Supporting communication for patients with neurodegenerative disease. NeuroRehabilitation 37 (1), 11-17
Erkinjuntti, Timo, Remes, Anne, Rinne, Juha & Soininen, Hilkka 2015. Muistisairaudet: käsitteitä ja termejä. Teoksessa Timo Erkinjuntti, Anne Remes, Juha Rinne & Hilkka Soininen (toim.) Muistisairau-det. Helsinki: Duodecim, 20.
Hallikainen, Merja & Nukari Toini 2014. Muistisairauden hyvä hoito. Teoksessa Merja Hallikainen, Riit-ta Mönkäre, Toini Nukari & Marjo Forder (toim.) Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Duodecim, 15.
Huuhtanen, Kristiina 2011. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Helsin-ki: Kehitysvammaliitto ry.
May, Auriel A, Dada, Shakila & Murray, Jannice 2019. Review of AAC interventions in persons with dementia. International journal of Language & Communication Disorders 54 (6), 872.
Papunet 2021. Keskustelumatto-menetelmä. Verkkojulkaisu. https://papunet.net/tietoa/keskustelumatto-menetelma-haastattelussa. Viitattu 2.10.2023.