”Kovia on tyypit, jotka kaikki nuo hallitsee!” oli osallistujan kommentti, kun Savonia-ammattikorkeakoulussa pohdittiin työpajassa projektipäällikön työssään tarvitsemia osaamisia ja niiden kehittämistä.

Liiketoiminnan kehittämisen YAMK tutkinto-ohjelman -opinnäytetyöni lähtökohtana oli Savonialla tunnistettu tarve kehittää projektipäälliköiden perehdytystä ja koulutuksia. Tavoitteena oli kuvata, mitä ovat projektipäällikön tehtävässä vaadittavat osaamiset, ja löytää keinoja niiden kehittämiseen.

Osaaminen jatkuvasti muuttuvassa maailmassa

Viitala (2005, 116) kuvaa osaamista ja ammattitaidon rakentumista pyramidin muodossa, jonka pohjalla ovat henkilön persoonalliset valmiudet, luovuus ja ongelmanratkaisukyvyt sekä sosiaaliset taidot, niin sanotut metavalmiudet, joita työelämässä tarvitaan toimialasta ja tehtävästä riippumatta. Vasta pyramidin kärjessä on organisaatio-osaaminen ja oman ammattialan osaaminen, jotka ovat selkeämmin määriteltäviä ja siten suoraviivaisemmin kehitettäviä tehtävä- ja organisaatiokohtaisia osaamisia.

Mielenkiintoista on, että World Economic Forumin (2023) The Future of Jobs -tutkimuksen mukaan tärkeimpiä osaamisia nyt ja tulevaisuudessa ovat juuri metavalmiudet, kuten luova ja analyyttinen ajattelukyky.

Työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti, joten on lähes mahdotonta tietää, millaiseen osaamisen kehittämiseen kannattaisi panostaa. Jatkuva oppiminen ja oppiva organisaatio ovat jo varmasti kaikille tuttuja käsitteitä. Määrittelystä on tullut 3.0 versio, ketterästi oppiva organisaatio (Otala & Meklin 2021, 116), mikä nostaa organisaatioiden muutoskyvykkyyden vaatimukset uudelle tasolle ja haastaa osaamisen ja oppimisen johtamista.

Koulutuksia, reflektointia ja arjessa yhdessä oppimista

Osaamisen kehittämiseksi on perinteisesti järjestetty koulutuksia, joilla on edelleen roolinsa, mutta ne voi pilkkoa pienempiin osiin, vaikka lyhyiksi tallenteiksi, joita on helppo katsoa työn ohessa. Koska muutos on jatkuvaa, osaamisen kehittäminen ja oppiminen tulisi saada kaikille osaksi työpäivää.

Ketteriä osaamisen kehittämisen menetelmiä ovat jatkuva parantaminen, ongelmanratkaisu, kysyminen ja vastausten etsiminen, kokeilut, learning café, palautteesta sekä virheistä ja

onnistumisista oppiminen (Otala & Meklin 2021, 86). Muita osaamisen kehittämismenetelmiä ovat mm. mentorointi, vertaisopetus ja verkostoituminen (Eklund 2021).

Ei työssä oppimista ilman reflektointia; useille tutuksi tullut käsite sekin. Reflektointi on välttämätöntä oppimiselle, koska itsearvioinnin ja pohdiskelun kautta oppii ymmärtämään omaa tekemistään, jolloin sitä on myös mahdollista muokata ja kehittää. (Eklund 2021, 159- 160.)

Varsinkin projektityössä tulisi mielestäni huomioida myös yhdessä oppiminen. Tätä tukee tekoälyn kehittyminen ja työn automatisoituminen, jolloin ihmisille jää monimutkainen ongelmanratkaisu. Monitahoisia ongelmia ei voi ratkoa yksin, joten tarvitaan yhteistyötä, yhdessä oppimista ja tekemistä. (Huotilainen & Saarikivi 2018, 75.)

Projektipäällikön 3P

International Project Management Association IPMA (2015) on jaotellut projektipäällikön osaamiset kolmeen osa-alueeseen: Perspective, People ja Practise. Projektiammattilaiset ry (2015) on suomentanut ne termeiksi Näkökulma, Ihmiset ja Käytäntö.

KUVA 1. Pätevyyselementit (mukaillen IPMA-ICB 2015, 31-32, Projektiammattilaiset ry 2015, 22)

Kun hallitsee kuvassa esitetyt osa-alueet ja on aloite- ja yhteistyökykyinen, mitkä on tiivistetty pitkästä supersankarilistasta projektipäällikön tärkeimmiksi ominaisuuksiksi (Ruuska 2012, 141), niin varmasti pärjää projektipäällikön tehtävässä.

Työpajan 186 lappua

Entä mitä tämä tarkoittaa Savonian projektipäälliköiden näkökulmasta? Opinnäytetyön laadullisen tutkimuksen menetelmänä oli yhteiskehittäminen, joka toteutettiin Teams-

työpajana helmikuussa 2022. Työpajaan osallistui 36 henkilöä ja osaamisia ja kehittämisehdotuksia tuli yhteensä 186 kpl kuudesta eri osa-alueesta.

Saatiin siis varsin kattavasti aineistoa projektipäällikön tehtäväkentästä, joka tiivistettiin sanapilveksi, kun osallistujat vastasivat kysymykseen Mikä on mielestäsi projektipäällikön tärkeintä osaamista? Eniten mainintoja saivat organisointi, johtaminen, vuorovaikutus, viestintä ja projektinhallinta. Vastauksissa painottui siis 3P:stä Ihmiset-osaaminen Käytännön tekemisen ohella.

Tiimirajat ylittävää yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä

Mentorointi, mestari-kisälli -malli, työparityöskentely, esihenkilön ja kollegoiden tuki, kohtaamiset toisten tiimien ja eri vahvuusalojen kanssa nähtiin järjestelmällisen perehdytyksen ja koulutusten ohella tärkeinä osaamisen kehittämisen tapoina. Kuten työpajassa yksi osallistuja tiivisti:

”Eihän tätä yksin tarvii kaikkea osata.”

Osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi, sillä tarvittava osaaminen muuttuu koko ajan työelämän ja haasteiden muuttuessa. Huotilainen & Saarikivi (2018, 75) ennakoivat, että jatkossa ihmiset keskittyvät entistä enemmän tehtäviin, joiden vaatimaa osaamista ei tiedetä etukäteen, tai joihin ei tiedetä, tai ei ole olemassa vastauksia etukäteen. Ratkaisun löytäminen on siis uuden tiedon rakentamista.

Skenaario kuvaa osuvasti projektityötä, joka on lähtökohtaisesti aina uuden kehittämistä ja haasteiden ratkaisemista, kuten YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet, joihin myös Savonian TKI-toiminta nojaa.

Kirjoittajat:

Miia Kaartinen, tradenomi (YAMK), TKI-palvelusuunnittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Hilkka Lassila, KTT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

IPMA – International Project Management Association 2015. Individual Competence Baseline. Version 4.0.

Eklund, Annina 2021. Osaamiskartta: osaamisen kehittyminen työelämässä. Espoo: Brik. Huotilainen, Minna & Saarikivi, Katri 2018. Aivot työssä. Helsinki: Otava.

Kaartinen, Miia 2023. Projektipäälliköiden osaamisen kehittäminen. Opinnäytetyö, Tradenomi YAMK. Löytyy myöhemmin Theseuksesta.

Otala, Leenamaija & Meklin, Soili 2021. Ketterä oppiminen 2: strategiasta käytäntöön. Helsinki: Kauppakamari.

Projektiammattilaiset ry 2015. Yksilön pätevyydet. Osa 1 Projektijohtaminen. Suomennos IPMA:n julkaisusta Individual Competence Baseline – Version 4.0. Suomentanut Juhani Silvasti ja Jouko Vaskimo. PRYSERT julkaisu.

Ruuska, Kai 2012. Pidä projekti hallinnassa. Suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus. 7. painos. Helsinki: Talentum.

World Economic Forum 2023. The Future of Jobs report 2023. https://www.weforum.org/reports/the-future-of-jobs-report-2023/