Oikeuspsykiatrisessa sairaalassa vaikeasti psyykkisesti sairaat potilaat ovat yleensä saaneet ennen kotiutumistaan pitkäaikaisesti tehostettua hoitoa. Jotta kotiutuminen olisi potilaalle ja hänen läheisilleen turvallista, on valmisteluissa arvioitava moniammatillisesti potilaan hyvinvoinnin tarpeita, joihin keskeisesti kuuluu avohoito ja kuntoutus, asumispalvelut, toimeentulo ja ihmissuhteet. Kotona selviytymisen tukeminen edellyttää auttavilta tahoilta pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä. Sairaalassa tapahtuva kotiuttamisprosessi on keskeisessä roolissa, jotta potilaalle voidaan turvata sujuva arki ja ihmisarvoinen elämä.

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen -tutkinto-ohjelman (YAMK) opiskelijat Anna-Karoliina Kiviaho ja Iina Väisänen kehittivät opinnäytetyössään kotiuttamisprosessia Niuvanniemen sairaalassa. Työn tarkoituksena oli selvittää, millaisia asioita sairaalahoidossa olevan potilaan kotiuttamisessa on huomioitava. Kehittämisen tavoitteena oli varmistaa potilaslähtöinen, turvallinen ja laadukas siirtyminen jatkohoitoon ja asumiseen. Kehittämistyön tuotoksena valmistui tarkistuslista työkaluksi potilaan kotiuttamista varten.

Kiviaho työskentelee Niuvanniemen sairaalassa apulaisosastonhoitajana ja Väisänen sairaanhoitajana (YAMK). Kehittämisaihe on ajankohtainen kohdeorganisaation strategiassa.

Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102826911

Tutkimuksen myötä kotiutumisprosessin yhteiskehittämiseen

Turvallinen kotiutuminen sairaalasta on olennainen osa potilaan hoitopolkua, sillä se vaikuttaa suoraan toipumiseen, hoidon jatkuvuuteen ja potilaan hyvinvointiin. Kotiuttamisprosessissa varmistetaan, että potilas saa tarvittavat tiedot ja tukipalvelut, jotta hän voi jatkaa kuntoutumistaan turvallisesti kotona tai jatkohoitopaikassa. Hyvin suunniteltu kotiutus vähentää siihen liittyviä haasteita ja uudelleen sairaalaan joutumisen riskiä, sekä edistää potilaan terveyttä ja elämänlaatua.

Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin ryhmämuotoisena teemahaastatteluna, johon osallistui kuusi oikeuspsykiatrian ammattilaista. Kaikkia osallistujia yhdisti kokemus potilaiden kotiuttamisesta. Haastateltavien joukossa oli edustus hoitotyön, sosiaalityön, toimintaterapeutin ja psykologin ammattialoilta. Aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä, jonka ansiosta saatiin ymmärrys siitä, kuinka kotiuttamisprosessia toteutetaan, mitä kehitettävää siinä on sekä mitkä tekijät vaikuttavat turvalliseen ja onnistuneeseen kotiutumiseen.

Tutkimustulokset osoittivat, että kotiuttamisprosessi on monella tapaa haastava, erityisesti kiireellisissä olosuhteissa. Potilaiden ja heidän tukiverkostojensa riittävä osallistaminen kotiuttamisprosessiin koettiin ensiarvoisen tärkeäksi, mutta haastavaksi, etenkin jos kotiuttaminen tapahtuu lyhyellä valmistautumisajalla. Myös tiedonsiirron sujuvuus on avainasemassa. Potilaan hoitohistorian kattava dokumentointi ja tiedon välittäminen jatkohoitopaikkoihin ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa kotiin siirtymisessä.

Tarkistuslista työkaluksi potilaan turvallista kotiuttamista varten

Kehittämistyön osuudessa toteutettiin kolme työpajaa, joissa näkemyksensä haastatteluun antaneet ammattilaiset osallistuivat yhteiskehittämiseen. Näiden työpajojen pohjalta laadittiin tarkistuslista, jota tullaan käyttämään potilaan kotiuttamisen konkreettisena työkaluna. Tarkistuslistan avulla varmistetaan, että kaikki tärkeät asiat huomioidaan potilaan siirtyessä Niuvanniemen sairaalasta jatkohoitopaikkaan.

Onnistuneen kotiuttamisprosessin toteuttaminen vaatii sujuvaa tiedonsiirtoa, vahvaa suunnitelmallisuutta ja jatkuvaa yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. Pitkäjänteinen moniammatillinen yhteistyö on avainasemassa siinä, että potilas saa yksilöllistä ja laadukasta hoitoa myös kotiutumisen jälkeen. Tämä työ tukee paitsi sairaalan strategisia päämääriä, myös parantaa hoidon jatkuvuutta, potilaiden elämänlaatua ja ohjaa heitä turvallisesti takaisin yhteiskuntaan.

Opinnäytetyön konkreetteina kehitysehdotuksina esitettiin potilaan oman osallisuuden vahvistamista, esimerkiksi etäyhteydessä toteutuvan moniammatillisen neuvottelun tai ennen siirtymistä tapahtuvan uuteen asuinympäristöön tutustumisen keinoin. Lisäksi sairaalaan ehdotettiin jokaiselle osastolle kotiutushoitajaa.

Kirjoittajat:

Anna-Karoliina Kiviaho, mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä -tutkinto-ohjelma (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School. Anna-Karoliina.Kiviaho@edu.savonia.fi

Iina Väisänen, mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä -tutkinto-ohjelma (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School. Iina.Vaisanen@edu.savonia.fi

Katri Savolainen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School. Katri.Savolainen@savonia.fi