Opiskelija työskentelee kannettavalla tietokoneellaan, taustalla Savonian pinkki seinä.

Savonia-artikkeli: Pilotit muutossuunnitelmaa tukemassa – Digivisio 2030 -hankkeen kokemuksia Savoniassa

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Savonian matka Digivisio 2030 -hankkeen pilottikorkeakouluna alkoi lokakuussa 2022 samaan aikaan kuin Digivision muutosohjelmaa alettiin viedä läpi muutoskoordinaattoriresurssin tukemana. Pilotoinneissa on nyt menossa kolmas kierros, ja olemme olleet mukana kaikissa kolmessa. Muutosohjelmassa on siirrytty muutossuunnitelmavaiheiden jälkeen opin.fi-järjestelmän käyttöönottovaiheeseen. Yhdistimme mielestämme onnistuneesti nämä kaksi toisiaan tukevaa kehittämisprosessia: pilotoinnin ja muutoksen läpiviemisen.

Savonia kirjasi jo vuoden 2022 eli ensimmäiseen muutossuunnitelmaansa tavoitteeksi kehittää sekä opintopisteytettyä että opintopisteyttämätöntä koulutustarjontaa ja niihin liittyviä prosesseja. Myös digipedagogiikan osaaminen, opintotarjonnan laatu sekä oppijoiden ohjaaminen on kirjattu tavoitteisiin alusta lähtien samoin kuin opintotarjonnan modulaarisuus, analytiikan hyödyntäminen, avoimen tieteen periaatteet sekä toiminnan vaikuttavuuden lisääminen.

Ensimmäinen pilottivaihe koski opintopisteyttämätöntä tarjontaa

Pilottikorkeakoulujen rooli Digivisio-hankkeessa on toimia alustana, jossa kehitetään ja kokeillaan uusia teknisiä ratkaisuja ja palveluja ennen niiden ottamista käyttöön isommalle joukolle. Kehitettävänä järjestelmänä on ollut opin.fi-palvelu, joka jatkossa tuo näkyväksi korkeakoulujen avoimen opintotarjonnan ja auttaa mm. suositteluin jatkuvaa oppijaa rakentamaan omaa oppimispolkuaan.

Savonia osallistui ensimmäiseen pilottiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Järjestelmäkehityksessä lähdettiin liikkeelle opintopisteyttämättömästä eli in- ja nonformaalista tarjonnasta, mikä tarkoittaa mm. podcasteja, artikkeleita, videoita, webinaareja ja mikrokursseja. Nuo kaikki ovat mikro-oppimisen muotoja, jotka sopivat parhaiten monelle kiireisen työ- ja perhe-elämän keskellä osaamistaan kehittävälle. Ne ovat koulutuksen vastaus digiajan ihmisten tapaan hankkia tietoa pieninä annoksina, nopeasti ja tiettyyn täsmälliseen tarpeeseen. Mikro-oppiminen toimii parhaassa tapauksessa myös oppimispolun avaajana kohti laajempia osaamiskokonaisuuksia.

Tekniseen kehittämiseen mukaan pääsemisen lisäksi ensimmäisen pilotin antia korkeakoululle oli lisääntyvä ymmärrys siitä, mitä kaikkea oppijakeskeisyys jatkuvan oppimisen näkökulmasta voi tarkoittaa. Pilottiverkostoissa on myös alusta alkaen keskusteltu avoimesti ja vertailtu korkeakoulujen käytäntöjä jatkuvan oppimisen tarjonnan rakentamisessa ja toteuttamisessa.

Samaan aikaan pilotin kanssa henkilöstölle viestittiin Digivisio-hankkeen tavoitteista ja siihen liittyvästä Savonian muutossuunnitelmasta. Muutossuunnitelmaa ei erityisesti korostettu, vaan käytännössä Savonia vei eteenpäin omia strategisia tavoitteitaan muutossuunnitelmaa toteuttaessaan. Savonian pedagoginen johtoryhmä toimi Digivisio-hankkeen ohjausryhmänä, joten ylin johto oli hyvin tietoinen ja sitoutunut hankkeen eteenpäin viemiseen alusta lähtien. Muutoskoordinaattorin työtä tuki hanketoimiston muutosohjelma, jossa pääpaino oli hankeen etenemisestä viestimisessä ja korkeakoulujen omien tavoitteiden määrittelyssä.

Toisessa pilotissa mukaan tuli avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta

Toisessa pilotissa kehittämistyön painopiste siirtyi opintopisteytettyyn avoimeen korkeakoulutukseen. Se tarkoitti opin.fi:n järjestelmäintegraatiota korkeakoulujen opiskelijahallintojärjestelmiin Peppiin ja Sisuun, Savonian tapauksessa Peppiin. Rajapintakehityksen myötä huomiota kiinnitettiin koulutusten kuvaustietoihin ja kuvaustekstien oppijalähtöisyyteen. Pilottikokemusten kautta konkretisoitui, että jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan kuvaustietojen on syytä olla sekä laadukkaita, innostavia että hyvin informatiivisia. Pilotissa mukana oleminen auttoi hyvissä ajoin linkittämään uudet tarvittavat menettelyt koulutustarjonnan vuosikelloon ja ohjeisiin henkilöstölle. Toisen pilotin aikana syntynyt ymmärrys kuvaustietojen merkityksestä otettiin huomioon lukuvuoden 2024–2025 avoimen opintotarjonnan kokoamisen ja kuvaamisen ohjeistuksessa, jota päivitettiin henkilöstöintraan ja josta tiedotettiin mm. sisäisessä webinaarissa.

Toisen pilotin kanssa yhtä aikaa Digivisiossa vahvistettiin korkeakoulujen pedagogista osaamista: laadittiin yhteiset digipedagogiikan laatukriteerit ja rakennettiin digipedakoulutuksia. Toiseen pilottivaiheeseen sisältyi teknisen kehittämisen rinnalla pedagogisen kehittämisen osa-alue. Savonia valitsi ns. peda-pilotin aiheeksi TKI-henkilöstölle laadittavan oppaan laadukkaan opintopisteyttämättömän aineiston tuottamiseksi. Jo ensimmäisessä pilotissa oli käynyt selväksi, että opintopisteyttämätön tarjonta on paljon enemmän hajallaan ja prosessit satunnaisempia verrattuna avoimen ammattikorkeakoulun vuosikellotettuihin prosesseihin ja sovittuihin tehtävävastuisiin. Lisäksi TKI-henkilöstössä on enemmän määräaikaisia työsuhteita ja pedagoginen osaaminen luonnollisesti vähäisempää kuin opetushenkilöstöllä. Vielä työn alla ollutta opasta esiteltiin toisen pilotin lopputilaisuudessa maaliskuussa 2024.

Kolmannen pilotin rinnalla on jo opin.fi-käyttöönotto menossa

Kolmas pilotointi on edelleen menossa tätä kirjoitettaessa ja se jatkuu vuoden 2025 alkupuolelle. Pilotissa on edelleen kehitetty järjestelmärajapintaan liittyviä ratkaisuja. Pilotin kanssa yhtä aikaa on menossa jo järjestelmän käyttöönotto. Piloteissa mukana oleminen tuo tähän vaiheeseen selvästi aikataulullista väljyyttä, sillä monet käyttöönottoon liittyvät tehtävät olemme pilottikorkeakouluna tehneet jo aiemmin.

Savonia ei osallistu 3-pilotin pedagogisen kehittämisen osa-alueeseen. Seuraamme kyllä kiinnostuneina keskustelua ja kehittämistyötä modulaarisen tarjonnan ja oppimispolkujen rakentamiseksi korkeakouluverkostoissa.

Näin kolmannen pilotin loppuvaiheessa voi todeta, että pilotteihin osallistuminen on kannattanut. Savonia on pilottikorkeakouluna myös jakanut omia kokemuksiaan ja oivalluksiaan muille korkeakouluille mm. pilottien seurantaryhmässä, muutoskoordinaattoreiden verkostotapaamisissa ja digipedagogiikan studioissa.

Millainen muutos saatiin aikaan?

Miten nämä kaksi Digivision muutosohjelman ja pilotointien vuotta ovat muuttaneet Savoniaa ja miten kaikki on tehty? Totesimme jo ensimmäistä muutosohjelmaa laatiessamme, että Digivision tavoitteet ja siihen liittyvä muutossuunnitelma ovat hyvin samansuuntaisia Savonian omien strategisten tavoitteiden ja linjausten kanssa. Personoidut koulutuspolut, jatkuvan oppimisen kysyntälähtöisyys ja yhteiskehittäminen ovat olleet keskeisiä valintoja ja toimintatapoja myös omassa strategiassamme 2021–2024. Opiskelijoiden ohjaus, verkkopedagoginen osaaminen ja jatkuvan oppimisen prosessien kehittäminen on kirjattu tavoitteiksi strategian toteutusohjelmaan. Digivisio-hankkeelle laadittu sisäinen tiekartta linkittyi suoraan Savonian digiohjelmaan.

Muutoskoordinaattori ja pilottikoordinaattori ovat työskennelleet työparina, jossa muutoskoordinaattorin tehtävänä on ollut linkittää Digivisio-hanke Savonian kokonaiskehittämiseen sekä huolehtia sisäisestä viestimisestä ja pilottikoordinaattori on vastannut jatkuvan oppimisen prosessien ja koulutustarjonnan sekä järjestelmäkehitystyön eteenpäin viemisestä. Työnjako on ollut toimiva ja perustunut koordinaattoreiden tehtävänkuviin ja osaamiseen. Pilotointiin ja muutossuunnitelman toteuttamiseen on otettu mukaan kulloinkin tarkoituksenmukaiselta tuntuva joukko muita savonialaisia.

Savonian omista Digivision ensimmäiseen muutossuunnitelmaan kirjatuista tavoitteista suurin osa toteutunut hyvin. Digipedagogiikan koulutukset on integroitu omiin digipedakoulutuksiin. Tiedolla toimimisen periaatetta on viety eteenpäin kehittämällä sisäinen työkalu avoimen amk:n koulutustarjonnan vetovoiman ja läpäisyn seurantaan. Se antaa eväitä myös opin.fi-järjestelmän tuottaman analytiikkatiedon seuraamiseen ja hyödyntämiseen. Avointen oppimateriaalien linjaus hyväksyttiin keväällä 2024 – toki siitä on vielä pitkä matka oppimateriaalien avaamiseen laajasti esimerkiksi korkeakoulujen yhteiseen käyttöön.

Kehittäminen jatkuu

Tulevassa strategiassa 2025–2028 Savonian tavoitteena on edelleen vahvistaa jatkuvan oppimisen oppijalähtöisyyttä muun muassa pedagogisilla ratkaisuilla. Opin.fi-palvelun laaja hyödyntäminen on myös kirjattu tavoitteeksi. Järjestelmän käyttöönotto tapahtuu näillä näkymin uuden strategiakauden aikana alkuvuodesta 2025. Sekä opintopisteytetyn että mikro-oppimisen tarjonnan prosesseissa riittää varmasti edelleen kehitettävää käyttöönoton jälkeenkin.

Kahden vuoden yhteinen Digivisio-kehittämisponnistus muiden korkeakoulujen kanssa on laajentanut omia näkemyksiä ja luonut tulevaisuutta visioivan työskentelyotteen korkeakoulujen yhteiseen keskusteluun. On ollut antoisat kaksi vuotta!

Marja Kopeli, koulutusasiantuntija, Digivision pilottikoordinaattori