Työturvallisuuskeskuksen mukaan maataloutta voi pitää työturvallisuuden suhteen yhtenä vaarallisimmista toimialoista, ja eläintenhoitotyö on merkittävä työtapaturmille altistava tekijä. Työtehokkuus ja turvallisuus nautojen käsittelyssä -hanke (TYKKÄÄ) vastaa tähän haasteeseen kouluttamalla nautojen kanssa työskenteleviä pohjoissavolaisia henkilöitä luokassa sekä maatiloilla.

Osallistujat aloittamassa käytännön harjoituksia

Miksi nautojen käsittely- ja koulutustaitoja tarvitaan?

Kasvavat kustannukset lisäävät tarvetta nautakarjan käsittelyn tehokkuudelle ja vastuullisuudelle. Vastuullisuus ja eläinten hyvinvointi korostuvat tuotannossa yhä enemmän. Nautatilojen luonne on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana elämäntavasta yritystoiminnaksi, ja johtamismenetelmät ovat avainasemassa tilan arkea ja sen sujuvuutta ajatellen. Tilat työllistävät hyvin usein myös ulkopuolista työvoimaa, jolloin johtamis- ja perehdyttämiskäytännöt ovat erityisen tärkeitä. Eläinten käsittelyn työmenetelmät on usein unohdettu johtamisen näkökulmasta, ja tilatyöntekijöillä tai lomittajilla oletetaan olevan valmiiksi riittävät taidot eläinten kanssa toimimiseen. Koska toimitaan elävien, johdonmukaisuutta kaipaavien eläinten kanssa, käsittelyn ja siirtojen tulisi toistua samalla tavalla käsittelijästä riippumatta. Hyvät johtamis- ja perehdyttämiskäytännöt takaavat yhtenäiset käsittelymenetelmät.

Eläinten käsittely vaikuttaa merkittävästi paitsi eläinten hyvinvointiin myös työn tuottavuuteen ja tuotannon tehokkuuteen. Oikein tehdyt toimet säästävät aikaa ja resursseja. Lantti johtamiseen voi tuoda kaksi lanttia tehokkuutena. Lisäksi hyvä suhde eläinten ja niiden hoitajien välillä lisää molempien hyvinvointia, mitä on vaikea mitata, mutta mikä vaikuttaa koko tilan toimintaan.
Karjatilan arjessa on paljon eläinten koulutusta vaativia tilanteita ja mahdollisuuksia hyödyntää kouluttamista. Tyypillisin esimerkki voisi olla ensikon totuttaminen lypsyyn, mutta suhde ihmiseen alkaa muodostua jo vasikan ensi hetkistä lähtien. Eläimiä joudutaan poistamaan ongelmakäyttäytymisen vuoksi, joten perustiedoilla eläinten kouluttamisesta ja totuttamisesta ja ongelmakäyttäytymisen ehkäisystä voidaan välttää turhia, ennenaikaisia poistoja. Lainsäädäntö ja eettiset odotukset ovat tiukentuneet jo nyt, mikä on toisaalta hyvä asia eläinten hyvinvoinnin kannalta, mutta tulevaisuuden tuotantoa ohjaavia säädöksiä on hankala ennakoida.

Haasteet ja vaaratilanteet eläinten käsittelyssä voi karkeasti jakaa kolmeen osioon: käsittelijään ja käsiteltävään eläimeen liittyviin ominaisuuksiin sekä johtamiseen ja muihin toimintatapoihin tiloilla. Näihin aiheisiin pureudutaan hankkeen koulutuskokonaisuudessa, joka tarjoaa osallistujille mahdollisuuden oppia niitä sekä teoriassa että käytännössä.

Eläinten käsittelyssä on kolme mahdollista sudenkuoppaa: käsittelijän ja käsiteltävänä olevan eläimen ominaisuudet sekä tilan käytänteet ja johtaminen.

Nautojen kanssa työskentelevillä korkea motivaatio osallistua ja oppia

Syksyllä 2023 alkaneisiin pienryhmiin haki noin 30 osallistujaa lähes kaikilta nautojen kanssa työskenteleviltä ammattialoilta. Osallistujat tunnistivat selkeästi eläinten käsittelijän kiireen, stressin tai muuten negatiivisen tunnetilan haasteeksi eläimiä käsitellessä. Samoin eläimen arkuuden ja toisaalta myös liian uteliaisuuden koettiin vaikuttavan käsittelyyn. Naudat oppivat koko ajan, halusimme tai emme, ja ne oppivat myös yhdistämään erilaisia asioita toisiinsa. Esimerkiksi sorkanhoitajan auton ääni vaikutti eläinten käsiteltävyyteen selkeästi. Samalla tavalla muut poikkeustilanteet ja varsinkin tilanteet, joihin liittyvät erilaisten hormonien tai muiden biologisten prosessien vaikutukset (vastapoikineet, kiimassa olevat tai sairaat eläimet), koettiin erityistä huomiota vaativina.

Osallistujien koulutuskokonaisuutta koskevat toiveet liittyivät tilojen arjessa todettuihin ongelmiin, kuten hoitokäytäntöihin. Sairaan eläimen eristämiseen, pistämiseen totuttamiseen, sairaskarsinasta takaisin laumaan palauttamiseen ja näihin tilanteisiin liittyvään (eläimen) stressin lievittämiseen toivottiin neuvoja ja uusia toimintatapoja. Muita toiveita olivat muun muassa vasikoiden maidolta vierottaminen ja lypsyyn sekä teoriatieto eläinten kouluttamisesta ja mahdollisuus kokemusten vaihtoon. Koulutuksen käytännön päivissä osallistujat saavat työkaluja esille nousseisiin tilanteisiin ja ongelmakäytöksen korjaamiseen. Osallistujat totesivat koulutuskokonaisuuden johdantotilaisuudessa, että eläinten käsittelyä helpottavat muun muassa selkeät reitit tuotantorakennuksissa, toimiva portitus tai muu hyvin suunniteltu eläinten ohjausjärjestelmä, pitävä pohjamateriaali siirtoalueilla sekä eläinten siirto laumoina tai ryhminä.

Turvallinen käsittely lähtee eläimen ymmärtämisestä. Tähän tarvitaan myös teoriatietoa.

Hankkeen koulutuskokonaisuus ja muu toiminta

Hankkeen koulutuskokonaisuus keskittyy käytännön taitoihin ja uusimpaan tietoon nautakarjan käsittelyssä (väh. 20 tuntia). Pääkouluttajana toimii ELL, eläintenkouluttaja (EAT) Iris Kaimio (Emovet oy) ja keskeisiä teemoja ovat muun muassa eläinten oppimisen ja kouluttamisen lainalaisuudet sekä aistien ja laumakäyttäytymisen huomioiminen nautojen käsittelyssä. Lisäksi hanke järjestää koulutuskokonaisuuksiin kuuluvia teemapäiviä ja kaikille avoimia koulutuspäiviä. Keväällä 2024 hanke järjestää opintomatkan Hollantiin, lisätietoa matkasta ja muusta toiminnasta sekä julkaisuista voit lukea Laari-verkkoportaalista täältä. Työtehokkuus ja turvallisuus nautojen käsittelyssä -hanke (TYKKÄÄ) toimii ajalla 1.1.2023 – 31.12.2024, lisätietoja antaa projektipäällikkö Krista Jauhiainen (krista.jauhiainen@savonia.fi).

Kirjoittaja:

Saara Tolonen, TKI-asiantuntija, saara.tolonen@savonia.fi