“Ota joku kiva kuva.”

Edellä kuvattu ohje on tyypillinen lähtöasetelma kuvaustilanteelle. Kuvaa tai kuvaustilannetta ei ole mietitty etukäteen, ja kuvauspyyntö voi tulla hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Tilanteesta pitää vain jotenkin selviytyä.

Lisäksi korkeakouluviestinnässä tilanne on usein se, että jutun kirjoittaja ja kuvaaja ovat sama henkilö. Toisin sanoen viestinnän henkilöstö ottaa kuvia oman toimen ohessa. Ammattikuvaajaa on harvoin käytettävissä.

Korkeakoulun ajankohtaisviestinnässä kuville on kuitenkin jatkuva tarve. Kuvia tarvitaan someen, verkkojuttuihin ja julkaisuihin.

Miten vastaamme haasteeseen? Miten niitä kivoja kuvia saa?

Valokuvausoppia työpajasta

Savonian viestintäpalveluissa haastetta lähdettiin ratkomaan osaamista lisäämällä: tilasimme valokuvaaja Markus Aspegrenilta yhden päivän mittaisen valokuvaustyöpajan.

Työpaja aloitettiin parin tunnin teoriaosuudella, jossa käsiteltiin kameran manuaaliasetuksia, kuvan sommittelua ja valon käyttäytymistä. Tämän jälkeen tehtiin ohjatusti kuvausharjoituksia.

Harjoittelimme siten, että vuorotellen yksi oli kuvattavana ja yksi kuvasi. Aspegren seurasi tilannetta, mutta ei vielä antanut vinkkejä.

Kun kuvat oli saatu otettua, käytiin sama tilanne uudestaan läpi. Aspegren antoi ohjeita, miten samassa tilanteessa olisi voinut toimia toisin, jotta kuvista tulee parempia.

Tämä oli tehokas tapa oppia: heti kuvaustilanteessa sai käytännön vinkkejä, mitä olisi voinut tehdä toisin, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja miten lopputulosta voi parantaa, kun huomioi joitakin olennaisia seikkoja.

Jo pienillä muutoksilla kuvat paranivat kummasti:

Mieleen jäi esimerkiksi, miten käytäväkuvat paranivat valtavasti, kun kuviin tuotiin linjoja: Sen sijaan, että kamera sijaitsee keskellä käytävää, kamera aseteltiin tason päälle.

Toinen keskeinen oppi oli salaman käyttö. Testasimme samaa kuvaustilannetta salaman kanssa ja ilman. Salaman kanssa tulokset olivat aivan eri tasolla. Salama myös mahdollistaa kuvaustilanteita, jotka ilman salamaa eivät onnistuisi.

Ammattilaisen vinkeillä kuvista saatiin kiinnostavampia ja harkitumman näköisiä. Erityisesti sommittelun merkitys korostui.

Päivän lopuksi kävimme vielä läpi kuvien käsittelyä Lightroom-ohjelmalla. Tässä konkretisoitui hyvin se, miten myös digikuvat pitää ”kehittää”. Kuvat eivät ole valmiita ja viimeisteltyjä vielä kamerasta tullessaan.

Vinkkinä myös, että kuvat pitää ottaa RAW-tiedostomuodossa, jotta kuviin jää eniten käsittelyvaraa.

Älä unohda mallia

Useampaan otteeseen Aspegren ojensi meitä harjoitustilanteissa topakasti: “älä unohda mallia”, “älä jätä mallia yksin!”. Kameran ja salaman teknisiin hienouksiin ja säätämiseen on helppo uppoutua, varsinkin kun ominaisuuksien käyttö ei ole tule selkäytimestä. Sillä välin kun kuvaaja räpeltää kamerana kanssa, ehtii kuvattava jo hermostua.

Näin varsinkin silloin, kun kameran edessä oleminen ei ole jokapäiväistä. Me Savonian viestinnässä harvemmin kuvaamme ammattilaismalleja, vaan kuvattavana oleminen on useimmille vierasta, vähän jännittävää ja hermostuttavaa. Kuvaajan tehtävä on tehdä mallin olo kotoisaksi ja luontevaksi.

Yksinkertaisetkin ohjeet pään asennosta ja kallistuksesta auttavat. Paino kannattaa pitää jommalla kummalla jalalla. Kädet ne vasta hankalia ovatkin, mihin ne pitäisi kuvassa laittaa? Työnsä osaava kuvaaja osaa sekä antaa mallille ohjeet että asentaa tekniikan kohdilleen.

Lopulta on tärkeää muistaa: pieniä teknisiä puutteita pystyy korjailemaan kuvasta jälkikäteenkin, mutta mallin epäluontevaa asentoa tai ahdistusta henkivää ilmettä onkin vaikeampi korjata.

Kuvaamaan oppii kuvaamalla

Ymmärrämme, että yksi työpaja ei tee meistä ammattikuvaajia. Tämä ei ollut tarkoituskaan.

Työpajan tarkoitus oli saada eväitä, joilla selviämme paremmin arkisista kuvaustilanteista ja saamme laadukkaampia kuvia. Tätä tarkoitusta koulutus palveli mainiosti. Isommat kuvaukset jätämme edelleen ammattilaisille.

Työpaja toimikin hyvänä alkusysäyksenä viestintäpalveluiden valokuvausosaamisen kehittämiselle. Koulutus antoi intoa, vinkkejä ja eväitä omaan harjoitteluun.

Myös laitepuolelle saimme vinkkejä. Koulutuksen jälkeen tilasimme Savonian viestintäpalveluille salaman.

Seuraavaksi alkaa harjoittelu. Kuvaamaan oppii kuvaamalla.

Kirjoittajat:

Juho Papinniemi, markkinointiasiantuntija
Aino-Maria Savolainen, viestintäasiantuntija
Mikko Lappalainen, markkinointisuunnittelija

Savonia-ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut