Suomi on digitaalisten palveluiden kärkimaita maailmassa, mikä heijastuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Digipalveluilla on mahdollista parantaa potilaiden hoidon kustannustehokkuutta ja tuloksia, kunhan käyttöönotossa huomioidaan sen vaatimat muutokset toiminnassa ja prosesseissa.

Digipalvelut tukevat hyvinvointialueiden strategisia tavoitteita

Digipalveluiden strateginen painoarvo on viime vuosina kasvanut ja on tärkeää huomioida, että käyttöönotettavien digipalveluiden on oltava yhteensopivia organisaation tavoitteiden kanssa. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tavoitteena on lisätä merkittävästi digitalisaatiota ja sen avulla muun muassa vähentää työntekijäkuluja, lisätä tuottavuutta, helpottaa työntekijäkuluja ja alentaa kuluja. Tavoitteena on lisätä digipalveluita sekä tehostaa jo käytössä olevien käyttöä.

Terveyskylän Omapolku on digitaalinen palvelukanava, joka parhaimmillaan parantaa potilaan ja ammattilaisen välistä kommunikointia, hoidon laatua ja edistää itsehoitoa. Omapolun palveluihin kuuluvat digihoitopolut täydentävät perinteistä hoitoa ja vastaanottokäyntejä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on ollut digihoitopolkuja käytössä vuodesta 2018 alkaen ja uusia kehitetään jatkuvasti.

Johdolla on merkittävä rooli digipalveluiden ylläpidon onnistumisessa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen digihoitopolku pääkäyttäjien tarvitsemaa tukea ylläpidossa ja jatkokehittämisessä selvitettiin toukokuussa 2023. Myönteinen kehittämisen ilmapiiri, riittävä työaika sekä perehdytys ja koulutus nousivat työpajassa tärkeimmiksi tuen tarpeiksi. Johdon rooli korostui jokaisessa kolmessa osa-alueessa.

Digipalveluiden käyttöönoton onnistumisessa on lähijohdolla merkittävä rooli innovatiivisen ilmapiirin ylläpitämisessä. Palveluiden elinkaaren jatkuvan lyhenemisen vuoksi työntekijöiden innovatiivisuus ja aloitteellisuus ovat edellytyksiä organisaation menestykselle. Pääkäyttäjät odottivat lähijohdolta myönteisen kehittämisen ilmapiirin edistämiseksi muun muassa dialogista palautetta, kannustusta ja digihoitopolun tulosten moniammatillista seurantaa.

Pääkäyttäjät kokivat tärkeänä, että digihoitopolkua käyttävissä yksiköissä on riittävästi hoitajaresurssia, joka mahdollistaa työajan kohdentamisen digihoitopolun asioiden hoitamiseen sekä kehittämiseen. Työajan kohdentamisen edellytyksenä pidettiin pääkäyttäjän toimenkuvan määrittelyä resurssitarpeen perustelemiseksi. Digipalvelun käyttöönotto aiheuttaa muutosta, jonka käytäntöön vieminen on yksittäiselle työntekijälle raskasta. Johdon on tärkeää tukea työtä mahdollistamalla riittävästi resursseja, tukea ja koulutusta.

Digiosaamisen on nykyään osa ammattilaisen kliinistä osaamista

Terveydenhuolto tarvitsee osaavia ammattilaisia ja jatkuva koulutus on edellytys osaamisen laadun varmistamiseksi. Ammattilaisilta tarvitaan kliinistä osaamista, jonka merkityksellinen osa nykyään on myös digipalveluiden tunteminen. Ammattilaisten tulee pystyä omaksumaan uusia digipalveluita sekä kyetä osallistumaan niiden kehittämiseen osana muita terveydenhuollon palveluita.

Tällä hetkellä ammattilaisten digipalveluihin perehtyminen on liian paljon riippuvainen omasta aktiivisuudesta ja työkavereiden panostuksesta. Osaamisen ylläpitämiseen tarvitaan jokaisen työntekijän vastuunottoa, mutta johdolla on merkityksellinen rooli sen mahdollistajana. Pääkäyttäjät kokivat yhteisen perehdytyssuunnitelman laatimisen hyväksi keinoksi osaamisen varmistamisessa. Lisäksi perehdytystä ja osaamista voitaisiin varmistaa esimerkiksi pääkäyttäjien välisen mentorointimallin kehittämisellä ja säännöllisen koulutuksen tarjoamisella. Pääkäyttäjät pitivät tärkeänä oman osaamisensa varmistamisen lisäksi koulutusta esihenkilöille. Johdolta toivottiin tukea, suunnitteluun osallistumista ja koulutuksen mahdollistamista työaikana.

Kirjoittajat:

Sanna Toivanen, kätilö, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio

Liisa Klemola, Lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Elisa Snicker, Lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Artikkeli perustuu Sanna Toivasen YAMK-opinnäytetyön ”Pääkäyttäjän tarvitsema tuki digihoitopolun ylläpito- ja jatkokehittäminen vaiheessa” – tuloksiin. Lähteet ovat saatavilla ensimmäiseltä kirjoittajalta.