Kolme sairaanhoitajaa seisoo sinisissä asuissaan ja hymyilee kameralle.

Savonia-artikkeli: Opiskelijoiden kokemuksia lähihoitajasta sairaanhoitajaksi koulutuksen ensimmäiseltä lukukaudelta

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi 2.5-vuodesssa

Ensimmäinen lähihoitajasta sairaanhoitajaksi ryhmä aloitti opintonsa elokuussa 2024. Ryhmässä opiskelee 38 opiskelijaa. Koulutus on uudenlainen tapa opiskella sairaanhoitajaksi Savonia-ammattikorkeakoulussa. Opiskeluaikaa on lyhennetty vuodella ennakoidusti suunniteltujen ahot-käytänteiden ja kesäajan hyödyntämisen avulla. Koulutus on monimuotototeutus, viikossa on maksimissaan kaksi lähiopetuspäivää ja lisäksi koulutus sisältää itsenäistä opiskelua sekä työharjoitteluita.

Opiskelijoilta kysyttiin palautetta ensimmäisestä lukukaudesta sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 29 opiskelijaa, vastausprosentti oli 76. Kyselyssä käytettiin 5-portaista Likert-asteikkoa. Kysymyksiä oli eri teemoihin liittyen, ja jokaiseen teemaan kuului myös avoin kysymys ”mitä muuta haluat sanoa”.

”…osiot mitä valintakurssilla oli olivat semmoisia joihin jo aijemmissa opinnoissa ja työelämässä on perehtynyt ja osaamista löytyy.”

Opiskelijavalinnassa käytettiin kyseistä koulutusta varten laadittua valintakurssia (5 op), jolla arvioitiin hakijoiden hoitotyön ja lääkehoidon perusosaamista sekä opiskelutaitoja. Suurin osa vastanneista opiskelijoista koki valintakurssin kokonaisuuden ja tehtävät selkeiksi ja sopivan vaativiksi (kuva 1). Työmäärä suhteessa valintakurssin laajuuteen koettiin oikein mitoitetuksi. Valintakurssia kehitetään edelleen jo tämän kevään yhteishakuun.

Graafinen taulukko

Kuva 1. Valintakurssi.

”Ensimmäinen viikko oli hieman kaoottinen ja paljon kaikkea, mutta kaikin puolin hyvin järjestetty.”

Opintojen ensimmäisellä viikolla oli viisi läsnäolovelvoitteista lähipäivää. Viikko sisälsi orientaation opintoihin ja ensimmäisiin opintojaksoihin sekä taitopajoja. Lisäksi opiskelijat suorittivat osaamisen näyttökokeita ja tenttejä, joiden perusteella oli mahdollista saada osittaisia hyväksilukuja tietyistä opintojaksoista. Suurin osa opiskelijoista koki, että orientaatio opintoihin oli selkeä. Kokemuksissa ensimmäisen viikon työmäärästä ja ohjeistuksesta näyttöihin oli vaihtelua. Enemmistön mielestä työmäärä kuitenkin oli sopiva ja ohjeistus riittävää. Osaamisen näyttöjen koettiin mittaavan osaamista. (Kuva 2.) Ensimmäisen viikon tiivis tahti ja asioiden paljous nousi esille myös avoimissa palautteissa. Palautteen perusteella ensi syksynä aloittavan ryhmän aloitusviikkoa on kevennetty ja esimerkiksi näyttökokeisiin käytettävää aikaa on lisätty.

Graafinen taulukko

Kuva 2. Opintojen ensimmäinen viikko.

”Osa tuutoreista on helposti saavutettavissa ja aktiivisia…”

Opiskelijatutoreiden todettiin olevan helposti tavoitettavissa. Opiskelijatutoreiden pitämät tunnit koettiin pääosin hyödyllisiksi, mutta osa vastaajista ei pitänyt tunteja tarpeellisena. (Kuva 3) Avoimissa vastauksissa todettiin tutoropiskelijoiden aktiivisuudessa olevan eroja.

Graafinen taulukko

Kuva 3. Opiskelijatutorointi.

”Päivystystuutortunnit tarpeellisia, voi matalalla kynnyksellä kysyä askarruttavia asioita.”

Vastaajien mielestä opettajatutorit ovat olleet helposti tavoitettavissa ja tutortunnit koetaan hyödyllisiksi. Opintojen alussa käytyjä Hops-keskusteluja pidetään tarpeellisina ja opiskelijat kokevat saaneensa ohjausta opintoihin riittävästi. (Kuva 4.) Avoimissa vastauksissa etätoteutuksena pidetyt niin sanotut päivystystutortunnit koettiin tarpeellisiksi ja tunneilla käytyjen materiaalien lisääminen ryhmän omaan Moodleen koettiin hyväksi toimintatavaksi. Ryhmän tutorointiin on panostettu päivystystuntien lisäksi myös normaalia suuremmalla tavallisten tutortuntien määrällä ja tätä tullaan jatkamaan myös seuraavan ryhmän opettajatutoroinnissa.

Graafinen taulukko

Kuva 4. Opettajatutorointi.

“Olen hyvin motivoitunut ja innostunut oppimaan alaa. Kuitenkin usein tuntuu, että aika loppuu kesken…”

Kyselyn perusteella opinnot koetaan motivoiviksi ja ne ovat vastanneet odotuksia. Suurimmalla osalla vastaajista opinnot ovat edenneet suunnitellusti. Ajankäyttö on melko hyvin hallinnassa suurimmalla osalla vastaajista. (Kuva 5.) Avointen vastausten mukaan kiire ja tasapainon löytäminen opiskelun ja muun elämän välillä aiheuttaa haasteita. Jatkossa koulutukseen ollaan kehittämässä vertaismentorointia, jotta opiskelijat saisivat opintojen alussa vertaisapua esimerkiksi ajankäytön hallinnan suunnitteluun.

Graafinen taulukko

Kuva 5. Motivaatio.

“Suoriudun näköjään paremmin mitä itse uskoinkaan.”

Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että osaaminen on kehittynyt opintojen aikana. Valtaosa opiskelijoista koki suoriutuvansa opinnoista hyvin. (Kuva 6.) Avoimissa vastauksissa nousi esille se, että yksittäiset opiskelijat kokivat joillain opintojaksoilla olevan liikaa kertaamista ja toiset taas kokivat tarvitsevansa lisää aikaa asioiden sisäistämiselle. Vastauksista kuvastuu se, että lähihoitajataustasta huolimatta ryhmän osaaminen on heterogeenistä riippuen esimerkiksi työkokemuksesta.

Graafinen taulukko

Kuva 6. Osaamisen kehittyminen.

“Vaihdoin työaika prosentin 70% koska aika ei riitä millään 100% työaikaan”

Enemmistö vastaajista opiskelee ja tekee osa-aikatyötä. Yksikään vastaajista ei ollut päätoiminen opiskelija. (Kuva 7.) Avointen vastausten perusteella työaikaprosenttiin oli tehty tai oli suunnitteilla tehdä muutoksia opintojen mahdollistamiseksi. Työnantajien joustavuus on tärkeää opiskelijoille, jotta he pystyvät opiskelemaan tiivistetyssä tahdissa. Oppilaitos voi tukea opintojen etenemistä esimerkiksi opintojaksojen vaihtoehtoisilla suoritustavoilla, joita tullaan edelleen kehittämään sairaanhoitajan tutkinto-ohjelmassa meneillään olevan OPS-uudistuksen myötä.

Graafinen taulukko

Kuva 7. Työtilanne.

”Sain ja saan studygroupin kautta hurjasti tukea ja jaksamista omiin opintoihini!”

Tutoropettajat jakoivat opiskelijat opintojen alussa study groupeihin, joissa opiskelijat tekevät kaikki opintoihin liittyvät ryhmätehtävät ja saavat vertaistukea opintoihin. Study group -työskentely jakoi vastaajien mielipiteitä työskentelyn sujuvuuden, oppimisen edistämisen ja opintojen tuen näkökulmasta. Suurin osa koki study groupin hyödylliseksi, mutta osa ei ollenkaan hyödylliseksi. (Kuva 8.) Study group -työskentelyä jatketaan seuraavankin opiskelijaryhmän kohdalla, mutta jatkossa opintojen alussa käytetään enemmän aikaa study groupin pelisääntöjen sopimiselle.

Graafinen taulukko

Kuva 8. Study group.

Kyselyn tulosten hyödyntäminen

Kuopiossa seuraava lähihoitajasta sairaanhoitajaksi -ryhmä aloittaa opintonsa elokuussa 2025. Ensimmäisestä toteutuksesta saatujen hyvien kokemusten myötä vastaava koulutus on päätetty aloittaa myös Iisalmen kampuksella tammikuussa 2026. Ensimmäiseltä ryhmältä ja myös opettajilta kerättyä palautetta hyödynnetään tulevien ryhmien koulutuksen kehittämisessä.

Lainaukset ovat aitoja sitaatteja kyselyn vastauksista.

Kirjoittajat:

Anu Hirvonen, lehtori, anu.hirvonen@savonia.fi

Tiina Hirvonen, lehtori, tiina.hirvonen@savonia.fi