Tiimityötä ja sen toimivuutta on tutkittu paljon viime vuosina. Siitä on kirjoitettu valtava määrä kirjoja ja tehty tutkimuksia eri puolilla maailmaa. Lähestymistapoja aiheeseen on useita ja asiaa on käsitelty monesta eri näkökulmasta. Tutkimuksen kohteina ovat olleet niin pienet kansalliset yritykset kuin isot maailmanlaajuiset jättiläiset.

Aina ei ole päästy yksimielisyyteen siitäkään, mitä tiimillä tarkoitetaan. Montako ihmistä tiimiin tarvitaan vai puhutaanko pelkästään joukosta ihmisiä? Salminen (2020) on todennut tiimin tarkoittavan työyhteisöä, joka on sitoutunut toimimaan yhdessä saavuttaakseen jonkun yhteisen päämäärän. Piha (2022) puolestaan toteaa, että tiimi on pieni joukko ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja. Vähimmäiskoko tiimille on kolme – neljä henkilöä, jotta tiimitoiminnassa tarvittava riittävän erilainen osaaminen, erilaiset näkökulmat ja välttämättömät tiimiroolit voivat toteutua.

Keväällä 2024 valmistuneessa Wellness –palveluliiketoiminnan johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin erään Etelä-Suomessa sijaitsevan ammatillisen oppilaitoksen ravintola- ja cateringalan tiimin tiimitoiminnan tämänhetkistä tilannetta ja samalla pyrittiin luomaan uusia toimintamalleja, joilla saataisiin kehitettyä tiimin toimintaa. Tutkimuksessa lähestyttiin tiimitoimintaa tiimin jäsenten välisen kommunikoinnin ja psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui 16 opettajaa ja kolme esihenkilöä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena opettajille ja teemahaastatteluna esihenkilöille.

Psykologisen turvallisuuden merkitys tiimissä saatujen vastausten valossa

Psykologinen turvallisuus vaikuttaa tiimien menestykseen ja yksilön jaksamiseen. Yksi ihmisen perustarpeista on turvallisuuden tunne. Ilman turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta on mahdotonta edellyttää tiimin jäseniltä yhteistyötä tai osaamisensa jakamista. (Wenström 2020). Tiimissä saatetaan hakeutua usein samanhenkisten jäsenten pariin, sillä erilaisuuden hyväksyminen ei ole aina helppoa. Samanhenkisten kanssa koetaan saatavan ymmärrystä ja hyväksyntää. Tämän vuoksi työpaikalla tulisi pyrkiä luomaan turvallinen ilmapiiri, jossa erilaiset mielipiteet uskalletaan sanoa ääneen toisia kunnioittaen ja toisilta oppien. Se, että voi olla oma itsensä työpaikalla, on tärkeää (Seppänen 2022).

Tutkimuksesta saaduista vastauksista voi päätellä, että tiimin sisällä uskalletaan käsitellä työhön liittyviä ongelmia ja virheitä vähintäänkin melko hyvin. Muutama vastaaja tosin koki, että parantamisen varaa tässä kohdassa on jonkin verran. Avoimen ilmapiirin ja yhteishengen vastauksessa hajonta oli suurempi. Kuusi vastaajaa koki olevansa väittämän kanssa osittain eri mieltä, loput olivat osittain tai täysin samaa mieltä. Tiimissä koettiin riskien ottamisen ja uusien asioiden tekimisen olevan pääsääntöisesti helppoa, mutta muutama vastaaja oli asiasta osittain eri mieltä.

Keskinäinen kommunikointi tiimin jäsenten välillä saatujen vastausten perusteella

Tutkimuksessa esitettiin väittämiä keskinäisestä kommunikoinnista ja niissä vastaukset jakaantuivat melko samalla tavalla kuin psykologista turvallisuutta käsittelevien väittämien kohdalla. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tiimissä on helppoa pyytää toisilta apua. Tietojen välittämisessä tiimissä avoimesti, osa vastaajista koki olevan kehittämisen tarvetta, samoin keskinäisessä kommunikoinnissa. Suurin osa vastaajista koki, että apua saa helposti, sitä uskaltaa pyytää ja kaikki ovat valmiita auttamaan. Vastauksissa nousi esille jo ennen ammatillisen koulutuksen reformia samoissa tiloissa erikseen toimineet ammatti- ja aikuisopisto. Muutama vastaaja koki, että vanhat linjajaot ovat edelleen olemassa ja ne näkyvät tavassa tehdä työtä ja jopa kyräilynä toisia kohtaan. Vastauksista tuli esille, että vanhat tavat toimia vaikuttavat vieläkin siihen, kuinka vastaajat kohtaavat toisensa työn arjessa.

Kuinka tilanteessa voisi päästä eteenpäin?

Airan (2012) väitöskirjan mukaan vanhat rakenteet näyttävät hidastavan uudenlaiseen toimintamalliin sopeutumista ja yhteistyön käynnistymistä. Vaikka uudet rakenteet olisivat jo pystyssä, ihmisten toiminta ei sopeudu uuteen yhtäkkiä. Uudet rakenteet eivät ohjaa toimintaa itsestään, vaan edellytyksenä on tiimin jäsenten välinen keskustelu ja yhteisten merkitysten muodostaminen.

Airan tutkimuksen tulos kertoo erinomaisen hyvin tutkittavana olleen tiimin tilannetta. Tilanne on jatkunut pitkään tiimin sisällä ja erilaisten syiden takia tiimissä ei ole päästy etenemään yhdistymisessä toivotulla tavalla. Esihenkilöt ovat vaihtuneet ja organisaatio on muuttunut reformin jälkeen muutamaan otteeseen. Opettajien työ on hyvin autonomista ja ammatillisella puolella siihen kuuluu paljon muutakin kuin opettaminen luokkatilanteessa. Opettajat tulevat ja menevät sekä tekevät välillä etätöitä kotoa käsin. Yhteistä aikaa arjessa on vähän ja yhteiset palaverit ovat etukäteen melko pitkälle teemoitettuja, joten aikaa yleiselle keskustelulle ei jää. Lisäksi tiimi on melko iso.

Kehitysehdotuksina tälle sekä opettajat että esihenkilöt nostivat omassa teemahaastattelussaan palaverikäytänteiden osittaisen muuttamisen ja yhteisen ajan löytämisen muutenkin kuin työasioissa. Lisäksi työkuorman katsottiin olevan epätasainen eli opetus ja ohjaus ei jakaudu tasaisesti kaikille.

Vastauksena otsikon kysymykseen tiimitoiminnan kehittämisen tarpeesta tänä päivänä, voidaan sanoa jokaista tarvittavan siihen, että työt sujuvat hyvin ja kaikkien on mukavaa tulla töihin. Vietämme suuren osan ajastamme töissä, joten yhteishenki ja yhteisöllisyys ovat merkittävässä roolissa, kun puhutaan työskentelyn tehokkuudesta. Psykologisella turvallisuudella on selkeä yhteys sekä tiimin jäsenten työn imuun ja tyytyväisyyteen, että oppimiskykyyn, informaation jakamiseen, luovuuteen ja tuloksellisuuteen (Salmivaara, Martela & Heikkilä 2020).

Kirjoittaja: Jaana Karvinen, YAMK-opiskelija, Wellness – palveluliiketoiminnan johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia ammattikorkeakoulu, jaana.karvinen@edu.savonia.fi

Lähteet

AIRA, Annaleena 2012. Toimiva yhteistyö. Työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot. Väitöskirja. Jyväskylä Studies In Humanities 179. Jyväskylän yliopisto.

PIHA, Kirsi 2022. Millään ei ole mitään merkitystä – paitsi jos on. Helsinki: Alma Talent.

SALMINEN, Jari 2020. Onnistu tiimityössä. Tiimin jäsenen käsikirja. Helsinki: J-IMPACT.

SALMIVAARA, Virva, MARTELA, Frank & HEIKKILÄ, Jukka-Pekka 2020. Radikaali psykologinen turvallisuus tilapäisorganisaation luovan ja tuloksellisen toiminnan mahdollistajana. https://doi.org./10.37450/ht.100037.

SEPPÄNEN, Mari 2022. Näin selviät tiimin jäsenenä. Tunnetaidot työkaluna sosiaali- ja terveysalalla. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

WENSTRÖM, Sanna 2020. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-Kustannus.