Lasten osallisuus on keskeinen periaate, joka korostaa lasten oikeutta olla aktiivisia toimijoita omassa elämässään ja yhteisössään. Tämä periaate on erityisen tärkeä huomioida kaikessa lapsiin kohdistuvissa toiminnoissa, sillä se tukee lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.(Stenvall, 2020) Osallisuuden mahdollistaminen vaatii aikuisilta tietoisia tekoja ja yhteisiä toimintatapoja. Arjessa lasten osallisuutta mahdollistava yhteistyö rakentuu toimijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa yhdessä sovituin periaattein (Kinnunen, 2021). Tässä artikkelissa tarkastellaan lasten osallisuuden merkitystä ja keinoja sen edistämiseksi.

Osallisuuden mahdollistumisella on merkitystä

Osallisuus antaa lapsille mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja osallistua päätöksentekoon. Tämä ei ainoastaan vahvista lasten itsetuntoa ja itseluottamusta, vaan myös kehittää heidän sosiaalisia taitojaan ja kykyään toimia yhteisössä. Kun lapset kokevat olevansa kuultuja ja arvostettuja, heidän motivaationsa ja sitoutumisensa oppimiseen lisääntyvät (Niiranen ym. 2022). Lapset on tärkeitä -lasten yhdenvertainen osallisuus järjestöjen ryhmätoiminnassa -hankkeessa kehitettiin erilaisia keinoja lasten osallisuuden vahvistamiseen sekä osallisuuden arviointiin. Hankkeen toteuttajina olivat Munuais- ja maksaliitto, Kuntoutussäätiö, Tatu ry. Hanketta rahoitti STEA.

Osallisuuden vahvistamisen voidaan ajatella toteutuvan prosessinomaisesti. Osallisuuden tukemiseen tulisi kiinnittää huomioita toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vaiheissa (Kuva 1.)

Kuva 1. Osallisuuden vahvistamisen prosessi

Lapsille tulee tarjota mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi heidän kiinnostuksen kohteidensa huomioimista oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toiminnan järjestämisessä. Toiminnan suunnittelun vaiheeseen kehitettiin Padlet-alusta tutustumisen tueksi sekä oma tutustumishetki väline. Yksilöllinen tutustumishetki lapsen ja ohjaajan välillä tuo turvaa ja tuttuutta.

Toiminnan toteuttamisen vaiheessa tärkeää on, että käytetään erilaisia menetelmiä, jotka tukevat lasten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Menetelmät voivat olla esimerkiksi leikkejä, keskusteluja ja projekteja, jotka mahdollistavat lasten ilmaisemisen omilla tavoillaan. Hankkeessa kehitettiin Tärkeiden asioiden kortit, joiden avulla voidaan keskustella vaikeistakin asioista ja välittää viestejä ryhmänä aikuisille. Lisäksi kehitettiin Lakuaskartelu, innostava tapa kertoa heille itselleen tärkeistä asioista sekä Supersankariseikkailu: toiminnallinen menetelmä, jonka avulla voi voimaannuttaa lasta ja viedä koko lapsiryhmä ja aikuiset yhteiseen seikkailuun.

Arvioinnin vaiheeseen hankkeessa kehitettiin Huomioinko lapsen tänään -lomake, jolla voidaan varmistaa, että kaikki lapset tulevat nähdyksi ja kuulluksi. Missä mennään meidän ryhmä – lapset arvioivat ja kehittävät ryhmää, jossa pysähdytään lasten kanssa pohtimaan ryhmän toimintaa.

Tulevaisuuteen pysähtymisiä lasten osallisuuden äärelle

Lasten osallisuus on olennainen osa heidän kehitystään ja hyvinvointiaan. Se vaatii aikuisten tukea ja aktiivista toimintaa, jotta lapset voivat kokea olevansa arvostettuja ja kuultuja. Käyttämällä monipuolisia menetelmiä ja huomioimalla lasten yksilölliset tarpeet, voidaan luoda ympäristö, jossa lasten osallisuus toteutuu ja he voivat kasvaa aktiivisiksi ja itsevarmoiksi toimijoiksi omassa elämässään.

Osallisuuden edistäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä. Kun lapset saavat mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa, he oppivat tärkeitä taitoja ja kehittävät positiivista suhdetta oppimiseen ja yhteisöönsä.

Kirjoittajat:

Anu Kinnunen, yliopettaja, hankkeen ohjausryhmän jäsen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Susanna Heugenhauser, hankeasiantuntija, Munuais- ja maksaliitto

Lähteet:

Kinnunen, A. 2021. Löytöretkellä lapsen osallisuuteen. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuuden mahdollistava yhteistoimintamalli. Dissertations in Education, Humanities, and Theology, nro 170. Itä-Suomen yliopisto.

Niiranen, J., Isola, A-M., Känkänen, P., Manninen, M. 2022. Constructing Narrative Identity and Capabilities of Finnish Reform School Adolescents. Child and Adolescent Social Work Journal (2024) 41:139–149 https://doi.org/10.1007/s10560-022-00827-7

Stenvall, E. 2020. Osallisuutta ja osallistumista Osa 1: Osallisuuden lähtökohdat kansallisessa lapsistrategiassa. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2020. Osallisuutta ja osallistumista. Osa 1: Osallisuuden lähtökohdat kansallisessa lapsistrategiassa