Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation toimintamallia on kehitetty parin edellisen toimintavuoden aikana palvelumuotoilullisin menetelmin. Aluekoordinaatio toimii Itä-Suomessa 44 kunnan alueella, kolmessa eri maakunnassa: Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Toimintaa hallinnoi Rautavaaran kurssi- ja leirikeskussäätiö sr., jonka toimipisteenä on nuorisokeskus Metsäkartano. Rahoitus toimintaan tulee Itä-Suomen aluehallintovirastolta nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittäminen -avustuksesta.

Nuorisotyön aluekoordinaatio on ensisijaisesti kunnallisen nuorisotyön tukipalvelu. Aluekoordinaatiolla parannetaan nuorisotyön laatua ja vaikuttavuutta Itä-Suomessa sekä tuetaan Itä-Suomen nuorisotyön toimijoiden verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi aluekoordinaatiolla kehitetään tiedonkulkua nuorisotyön eri osapuolien välillä sekä vahvistetaan nuorisotyöntekijöiden osaamista yhteistyössä muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa. Nuorisotyön aluekoordinaatiota toteutetaan valtakunnallisesti 12 eri alueella. Toimintamuodot, työalueet ja taustaorganisaatiot vaihtelevat valtakunnallisesti.

Palvelumuotoilu työn kehittämisen menetelmänä

Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation edellinen palvelumuotoiluprosessi kohdentui asiakasprofiilien määrittelyyn ja työn konseptointiin. Heta Malisen opinnäytetyön (Sosionomi YAMK) yhteydessä muotoiltiin Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation palvelupolut ja tarkasteltiin aluekoordinaatiotyön asiakaspalvelullista ulottuvuutta. Työssä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä ja kehittämistyö pohjautui palvelumuotoilun ja asiakaspalvelun laadun teoriaan. Kehittämistyö jakautui kahteen osaan; aluekoordinaation palvelupolkujen muodostamiseen ja aluekoordinaation asiakaspalvelun laadun tarkasteluun. Kehittämistyön toisessa osassa oli mukana myös aluekoordinaation verkostosta koottu kehittäjäryhmä.

Palvelupolkujen kokonaisuus tukemassa aluekoordinaation asiakaspalvelua

Kehittämistyön tuloksina ovat visuaaliset tuotokset, joissa kuvataan Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation palvelutuokiot, kosketuspinnat ja palvelupolut, joita tämänhetkisen toiminnan osalta löydetään. Lisäksi kehittämistyön tuotoksena syntyi kehittäjäryhmän huomioihin pohjautuva asiakaspalvelun tarkastelu.

Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaatiosta löydettiin 14 erillistä palvelutuokiota. Vastaavasti aluekoordinaatiosta löytyi kaikkiaan 74 kosketuspintaa, jotka jakautuvat eri asiayhteyksiin. Näistä löydetyistä palvelutuokioista ja kosketuspinnoista laadittiin yhdeksän erillistä aluekoordinaation palvelupolkua, joita ovat kuntakäyntien palvelupolku, kuntatyöskentelyjen palvelupolku, kohdennettujen tilaisuuksien ja työpajojen palvelupolku, yhteistyöskentelyjen palvelupolku, aluekoordinaation koulutusten palvelupolku, aluekoordinaation infotilaisuuksien palvelupolku, verkostotapaamisen palvelupolku, yhteistyötoimijoiden tapaamisten palvelupolku ja aluekoordinaation tietopakettien palvelupolku.

Palvelupolkujen moninaisuus toi esiin sen, että aluekoordinaatio pyrkii vastaamaan toiminnallaan alueen erilaisiin tarpeisiin. On kuitenkin huomioitava, että nyt laaditut palvelupolut kohdentuvat pääasiallisesti kunnallisen nuorisotyön toimijoihin, joka on vain yksi kohderyhmä aluekoordinaation seitsemästä kohderyhmästä, mikä taas vahvistaa aluekoordinaation peruslähtökohtaa kunnallisen nuorisotyön tukipalveluna.

Yhteiskehittämisellä laatua aluekoordinaation asiakaspalveluun

Yhteiskehittämisen työryhmä koosti kymmenen erillistä huomiota Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation asiakaspalvelusta, joita hyödynnetään aluekoordinaation käytännön kehittämistyössä.

Aluekoordinaation asiakaspalvelun laatuvaatimusten äärellä työryhmässä pohdittiin paljon itse työtä tekevän aluekoordinaattorin ammatillista vaadetta. Aluekoordinaattorin tulee tietää, mistä puhuu, koska hän on alansa asiantuntija. Työntekijän tulee ymmärtää ja tuntea nuorisotyön erilaisia toimintaympäristöjä ja työmuotoja. Sen lisäksi tulee löytyä valmius sanoittaa nuorisotyötä sekä valmiuksia ja taitoja kehittää sitä.

Kehittämisryhmä kuvasi, että asiakkaan näkemyksen ja kokemuksen ymmärtäminen on todella tärkeää, jotta tällaista tukipalvelua voi tuottaa. Aluekoordinaatiota kohtaan on erilaisia odotuksia ja kohderyhmienkin monipuolisuuden vuoksi toimijat odottavat aluekoordinaatiolta eri asioita. Kehittämisryhmän huomioilla on selkeä yhteys Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation edelliseen palvelumuotoiluun ja siinä muodostuneeseen palvelulupaukseen. Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation palvelulupauksessa kuvataan, että aluekoordinaatio on yhteisen kehittämisen mahdollistaja, nuorisotyön identiteetin ja laadun kehittäjä, alueellisen verkostotyön edistäjä, kokemuksellisen tiedon levittäjä ja ajantasaisen tiedontuottaja ja -välittäjä. Nämä kaikki roolit löydetään kuvatuista palvelupoluista. Kehittäjäryhmä ehdotti myös uutta palvelupolkua vaikuttamistyöhön.

Lopuksi

Tämän kehittämistyön tulokset todentavat aluekoordinaatiotyön moninaisuutta. Palvelupolkujen kuvaaminen toi esiin, että aluekoordinaatiossa on paljon työtä, joka ei näy asiakkaalle, verkostolle tai tule esiin aluekoordinaatiotyön palvelutuokioissa tai kosketuspinnoissa. Ajatus palvelupolkujen laatimisessa oli kuvata aluekoordinaatiotyötä, mutta paljon jää sanomatta aluekoordinaation toiminnasta, jos sitä tarkastellaan vain palvelupolkujen näkökulmasta.

Aluekoordinaatioon kohdentuneet palvelumuotoilut sanoittavat aluekoordinaatiota työtapana. Palvelumuotoilu on tuonut ymmärrystä aluekoordinaatiotyön kokonaisuudesta. Nuorisotyön aluekoordinaatio on nuorisotyön tukipalvelu. Valtion vallitsevassa taloustilanteessa on tärkeää, että tukipalvelut ovat oikeasti vaikuttavia. Tämä ajatus vahvistaa vielä enemmän tarvetta laadukkaaseen ja vaikuttavaan työhön, jota esimerkiksi tällä kehittämistyöllä edistetään.

Kirjoittaja:

Heta Malinen, Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaattori, sosionomi (AMK), Sosionomi (YAMK) varhaisen tuen asiantuntija -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu