Opiskelen hoitotyön kliinistä asiantuntijuutta omahoidon tukemisen ja kansansairauksien hoitotyön tutkinto-ohjelmassa. Työelämässä olen tehostetun palveluasumisen yksikössä, jossa sairaanhoitajalla on usein vastuu asukkaan hoidosta ja jatkohoidosta, jolloin hoidontarpeen arviointi korostuu työtehtävissä. Sairaanhoitajana en ole työvuorossa päivittäin, jolloin jonkun muun hoitohenkilökunnasta on tehtävä hoidontarpeen arviointi. Sen vuoksi tein kehittämistyönä työyksikköön NEWS-pisteiden käyttöönottamisen hoidontarpeen arvioinnin tueksi hoitohenkilökunnalle ja samalla on tarkoitus yhtenäistää työyksikön sisäisiä hoitokäytäntöjä.

Uuden käytännön ottaminen työyksikössä vaatii hoitohenkilökunnan mukaan ottamista muutokseen ja heidän osallistamista uuden käyttöönottamisessa, jotta muutosvastarintaa voidaan vähentää, jonka vuoksi päädyin kehittämistyöhön, jonka toteutin työpajana, jossa työntekijät ideoivat ja ottivat kantaa uuteen toimintatapaan.

NEWS-pisteiden taustaa

NEWS (National Early Warning Score) -pisteytys eli aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä on kehitetty Englannissa vuonna 2012 sisätautilääkärien yhdistyksen työryhmän toimesta ja niiden toimivuutta on tarkasteltu vuonna 2017 ja seuraavan kerran niitä tarkastellaan suunnitelman mukaan vuonna 2023. Pisteytyksen tarkoitus on seurata peruselintoimintoja ja arvioida niitä aikuisella sekä pyrkiä puuttumaan peruselintoimintojen häiriöön mahdollisimman ajoissa. NEWS-pisteiden käyttö takaa kaikille samanlaisen riskiarvion riippumatta siitä kuka sen tekee tai mihin vuorokauden aikaan se tehdään tai missä se tehdään. NEWS-pisteytys perustetaan fysiologisiin mittauksiin, jonka perustana on kuusi muuttujaa. Nämä muuttujat ovat: hengitys, happisaturaatio, kehonlämpötila, systolinen verenpaine, pulssi ja tajunnantaso. Jokaiselle muuttujalle on määritelty ns. normaalialue ja pistemäärän suuruus riippuen mittaustuloksesta, miten paljon se vaihtelee normaalista.

NEWS-pisteiden laskemisen hyödyllisyys

NEWS-pisteiden tarkoitus on antaa suosituksia tarvittavan kliinisen vasteen kiireellisyydestä ja pätevyydestä sekä järjestää sopiva ympäristö henkilön jatkuvaan hoitoon. NEWS- pisteet tarjoavat yhtenäisen lähestymistavan akuutisti sairaan henkilön ensimmäiseen hoidontarpeen arviointiin. Ne antavat suosituksen seurannasta, seurannan tiheydestä ja hoidon jatkojärjestelystä. Henkilön hoitoa voidaan lisätä pistemäärästä riippumatta, jos kliininen arvio sitä vaatii. Toimiva hoitoketju edellyttää pisteiden laskemisen jo alkuvaiheessa sekä jatkohoidossa. Lisäksi yhtenäistetty pisteiden laskujärjestelmä takaa sen, että joka paikassa arvioidaan hoidon tarvetta saman kaavan mukaan ja kliiniset tiedot välittyvät eri tahojen välillä luotettavammin.

Hoitohenkilökunnan tulisi tunnistaa ajoissa henkilön yleisvoinnin muutos ja hoidossa on huomioitava kokonaistilanne ja siksi, huolimatta NEWS-pisteistä ei pidä epäröidä henkilön jatkohoitoon järjestämistä huomioiden yleisvointi. Yleisemmin viiveen muutoksen havaitsemisessa aiheuttaa henkilön peruselintoimintojen tunnistamisen vaikeus ja siitä ilmoittaminen ajoissa.

Tarvitseeko kaikilta asukkailta laskea NEWS-pisteet?

Ei tarvitse eikä NEWS-pisteiden laskeminen vie paljoa aikaa, mutta siitä saatu hyöty helpottaa hoidon tarpeen arviointia. Sovimme työyksikössä, että NEWS-pisteet lasketaan asukkailta, joiden voinnissa tapahtuu äkillinen muutos, infektioiden yhteydessä sekä mahdollisten tapaturmien yhteydessä kuitenkin niin, että huomioidaan kokonaistilanne. Keskustelua aiheutti paljon se, että NEWS-pisteitä aletaan laskemaan turhaan ja muuttuuko toimintatapa enemmän sairaalamaiseksi. Ei muutu. NEWS-pisteiden käyttäminen hoidontarpeen arvioinnissa sopii myös tehostettuun palveluasumiseen.

Kirjoittaja:

Tiina Vanhanen, Kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu, tiina.vanhanen@edu.savonia .fi

Lähteet:

Ala-Kokko, Tero & Liisanantti, Janne 2020. NEWS- riskipisteytys. Teoksessa Toimintaperiaatteet hätätilapotilaan tilan arvioinnissa ja hoidossa. Verkkokirja. Duodecim oppiportti. https://www.oppiportti.fi/op/phh00038/do?p_haku=H%C3%A4t%C3%A4tilapotilaan%20tajunnan%20h%C3%A4iri%C3%B6iden%20arviointi#q=H%C3%A4t%C3%A4tilapotilaan%20tajunnan%20h%C3%A4iri%C3%B6iden%20arviointi.

British Journal of General Practice 2020. What’s behind the NEWS? National Early Warning Scores in primary care. Verkkojulkaisu. https://bjgp.org/content/bjgp/70/695/272.full.pdf.

Hankonen, Riitta 2018. Ennakoi muutokset potilaan voinnissa – laske pisteet. Tehy- verkkolehti 27.3.2018. https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/ennakoi-muutokset-potilaan-voinnissa-laske-pisteet.

Karjalainen, Mika, Norrgård, Marcus, Peltomaa, Minna, Pirneskoski, Jussi, Rantala, Heidi & Tirkkonen, Joonas 2018. Suositus peruselintoimintojen arvioinnista ja seurannasta. Lääkärilehti 18 (73), 786–788. https://www.laakarilehti.fi/tyossa/raportit-ja-kaytannot/suositus-peruselintoimintojen-arvioinnista-ja-seurannasta/?public=6cf51054acd41361903e086b728763b8

National Clinical Effectiveness Committee 2013. National early warning score national clinical guideline No. 1. Verkkojulkaisu. http://hdl.handle.net/10147/302582.

The Royal College of Physicians 2012. National Early Warning Score (NEWS). Standardising the assessment of acute-illness severity in the NHS. Report of the working party. Verkkojulkaisu. https://www.ombudsman.org.uk/sites/default/files/National%20Early%20Warning%20Score%20(NEWS)%20-%20Standardising%20the%20assessment%20of%20acute-illness%20severity%20in%20the%20NHS_0.pdf.

Tirkkonen, Joonas, Nurmi, Jouni & Hoppu, Sanna 2014. Sairaalansisäinen ensihoito on tullut jäädäkseen. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo11968.