Neuropsykiatrinen valmennus eli arkikielessä nepsy-valmennus on tukimuoto, jonka tarkoituksena on vahvistaa arjen sujuvuutta tilanteissa, jossa neuropsykiatrisista oireista, kuten ADHD:sta ja autisminkirjon häiriöstä sekä toiminnanohjauksen haasteista on haittaa arjen sujumiselle. Valmennus on asiakaslähtöistä ja sen tavoitteet ja aikataulu sovitaankin aina yhdessä asiakkaan kanssa tarpeita vastaaviksi. Valmennuksen tavoitteet ja menetelmät ovat konkreettisia ja niiden tarkoituksena on tuoda helpotusta arjen haasteisiin käytännöntasolla, kuten esimerkiksi opiskeluun, ajanhallintaan tai ihmissuhteisiin. (Käypä Hoito, 2019.) Nepsy-valmennus on rantautunut Suomeen 2000-luvun alkupuolella Englannista ja pohjautuu siellä käytössä olevaan coaching-menetelmään. Suomessa ensimmäinen koulutus on käynnistetty vuonna 2006 hanketyön pohjalta. Nykyään koulutustarjonta on hyvin kirjava ja laaja, ja sitä järjestäviä tahoja on lukuisia. Koulutus on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatus- ja opetusalan täydennyskoulutusta. Vuonna 2022 koulutettuja valmentajia oli Suomessa arviolta 10 000. (Nyfors, 2022)

Missä voi opiskella nepsy-valmentajaksi?

Kuten jo aiemmin kirjoitin, Suomessa nepsy-valmennuskoulutuksen kirjo on hyvinkin laaja ja sitä tarjoavat ammatti- ja kansalaisopistojen sekä muiden oppilaitosten ja kesäyliopistojen lisäksi monet yksityiset yritykset (Nyfors, 2022). Nopealla googlettamisella koulutuksen tarjoajia tulee kymmeniä ja koulutuksen hinta vaihtelee vajaasta 2000 eurosta reiluun 2000 euroon. Koulutuksen sisällöt ovat Nyforsin selvityksen mukaan yhtenevät, joskin painotuksissa on eroa. Pääperiaatteena nepsy-valmennuskoulutuksessa on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ja siinä hyödynnetään kognitiivisbehavioraalisen, käyttäytymisohjauksen ja positiivisen psykologian tietoperustaa. (Nyfors, 2022). Suomessa toimii Neuropsykiatriset valmentajat ry, joka on perustettu vuonna 2006 ja sen tarkoituksena on varmistaa koulutusten laatua sekä valmistuneiden neuropsykiatristen valmentajien ammatillista ja eettistä toimintaa (Neuropsykiatriset valmentajat ry, 2024). Yhdistyksellä on olemassa laatukriteeri koulutuksille, jonka tarkoituksena on varmistaa koulutusten riittävä laatu. Tässä laatukriteerissä on muun muassa määritelty koulutuksen minimipituus, vaatimukset koulutuksen järjestäjälle sekä koulutuksen luennoitsijoille. (Neuropsykiatriset valmentajat ry, 2024). Ohjenuorana laajassa koulutustarjonnassa voikin ajatella kyseisen laatukriteerin toimivan eräänlaisena check-listana koulutuksen järjestäjää valitessa.

Omat nepsy-valmentajaopinnot

Minulla itselläni on terveydenhoitoalan koulutus ja olen työskennellyt mielenterveystyössä usean vuoden ajan. Opiskelin nepsy-valmentajaksi työn ohessa oppisopimuksella ja valmistuin lokakuussa 2023. Opinnot olivat laajuudeltaan 30 op ja ne suoritettiin etäopintoina Zoomin välityksellä. Opinnot sisälsivät luentoja sekä menetelmäharjoittelua pienryhmissä. Opinnoissa käytiin läpi ja harjoiteltiin erilaisia menetelmiä ja niiden käyttöä asiakastyössä. Kuitenkin mielestäni koulutuksen tärkein anti oli juuri ratkaisu- ja voimavarakeskeisen ajattelun vahvistuminen, jota kouluttajat käyttivät myös metodina itse koulutuksessa. Ajattelen, että niin sosiaali- ja terveysalan kuin kasvatus- ja opetusajan ammattilaisille on tärkeää ongelmalähtöisyyden sijasta vahvistaa ajattelutapaa, jossa pyritään huomaamaan ja vahvistamaan hyvää ja toimivaa, sillä kaikissa meissä sitä haasteidenkin takana on. Ja kukapa ei haluaisi lisätä sellaista käyttäytymistä, josta saa positiivista palautetta? Huomioitavaa on, että voimavaralähtöisyys ei tarkoita sitä, että epäkohtiin, kuten häiritsevään ja jopa vaaralliseen käyttäytymiseen ei puututtaisi, vaan sitä, että ei keskitytä pelkästään ongelmiin vaan pyritään vahvistamaan hyvää ja antamaan positiivista palautetta aina, kun se on mahdollista.

Nepsy-valmentajien työkenttä ja uramahdollisuudet

Nepsy-valmennus ei ole Valviran valvomaa toimintaa eikä näin ollen työssä käytettävät nimikkeet, kuten nepsy- valmentaja tai -ohjaaja, ole myöskään nimikesuojattuja. Pohjakoulutusvaatimuksena kuitenkin vaaditaan sosiaali- ja terveysalan tai kasvatus- ja opetusalan tutkinto. (Neuropsykiatriset valmentajat ry, 2024). Monet koulutuksen käyneet hyödyntävätkin opintojaan osana omaa työtään esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyössä, kuntoutuksessa tai opetustehtävissä. Nyforsin (2022) sosiaali-ja terveysministeriölle tekemän selvityksen mukaan suurin osa valmentajista hyödyntääkin koulutusta omassa perustehtävässään ja näin ollen hyödyntävät koulutusta niin sanottuna täydennyskoulutuksena, joka tarjoaa uusia työkaluja ja lisäymmärrystä neuropsykiatrisesta häiriöstä. Selvityksessä ei tule tietoon, kuinka paljon pelkästään valmennusta tekeviä ammattilaisia Suomessa on. (Nyfors, 2022, s. 123).

Valmennuksen asema Suomessa

Nepsy-valmennuksen tarve on Suomessa tunnistettu ja sen tarkoituksena on olla tukimuoto, jonka avulla pyritään vahvistamaan arjen sujuvuutta tilanteissa, jossa neuropsykiatriset piirteet, kuten esimerkiksi ADHD tai autisminkirjon häiriö, sekä toiminnanohjauksen haasteet haittaavat selviytymistä (Duodecim, 2023). Myös maailmanlaajuisesti neuropsykiatrisesti oireilevien valmennuksen on tutkimusten mukaan havaittu olevan tehokas ja positiivinen muutoksen mahdollistaja ja näin ollen se on hyödyllinen työkalu niin perheille kuin neurokirjolla olevalle henkilölle itselleen. (Sleeper-Triplett, 2008). Tästä huolimatta Nyforsin sosiaali- ja terveysministeriölle tekemässä selvityksessä käy ilmi, että tietämys valmennuksesta ei ole riittävää edes ammattilaisten keskuudessa ja valmennukseen pääsyn koetaan olevan eriarvoista eri puolilla Suomea. Valmennuksella ei ole myöskään virallista asemaa palvelujärjestelmässä ja alueelliset erot arvostuksessa ja asian ymmärtämisen suhteen ovat suuret. Selvityksessä tunnistetaan tämä haaste ja pohditaankin tarvetta osaajaverkoston tunnistamiselle ja valmentajien rekisteröinnille. (Nyfors, 2022, 130-131) Itse toivon ja uskon kuitenkin, että valmennuksen asema jatkossa vahvistuu tietämyksen lisääntyessä ja toimintakulttuurin muuttuessa parempaan suuntaan. Oman urani aikana olen jo saanut onnekseni huomata, että asenne on jo muuttunut ja neuropsykiatriset häiriöt huomioidaan aiempaa paremmin osana kokonaisvaltaista hoitoa.

Kirjoittaja

Riikka Kettunen, sairaanhoitaja, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä (YAMK) -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Duodecim. (2023). Käypä hoito. Noudettu osoitteesta https://www.kaypahoito.fi/nix01018

Duodecim. (2023). Käypä hoito. Noudettu osoitteesta Neuropsykiatrinen valmennus: https://www.kaypahoito.fi/nix01018

Neuropsykiatriset valmentajat ry. (2024). Koulutusten laatu. Noudettu osoitteesta https://www.neuropsykiatrisetvalmentajat.fi/yhdistys/koulutuksia/koulutusten-laatu/

Neuropsykiatriset valmentajat ry. (2024). Mitä on neuropsykiatrinen valmennus? Noudettu osoitteesta https://www.neuropsykiatrisetvalmentajat.fi/yhdistys/nepsyvalmennus/

Neuropsykiatriset valmentajat ry. (21. 08 2024). Neuropsykiatriset valmentajat ry. Noudettu osoitteesta https://www.neuropsykiatrisetvalmentajat.fi/

Nyfors, H. (2022). Selvitys neuropsykiatrisen valmennuksen käytöstä ja koulutuksesta. Noudettu osoitteesta

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164390/STM_2022_20_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sleeper-Triplett, J. (2008). The effectiveness of coaching for children and teens with AD/HD. Pediatr Nurs, 34(5). Haettu 21. 08 2024 osoitteesta https://research-ebsco-com.ezproxy.savonia.fi/c/u4zl2b/viewer/pdf/75c7nvnvhf?route=details