Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata musiikkipedagogiikan ja kuntoutuksen lähtökohtia ja niiden yhtymäkohtia erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla, jossa yhteistoiminnan tavoitteena on lapsen osallisuus.

Musiikkikasvatuksen lähtökohtia

Taiteen perusopetus (TPO) on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua koulun ulkopuolista taidekasvatusta. Oppimäärät ovat yleinen ja laaja oppimäärä, joiden OPS perusteet on vahvistettu arkkitehtuurille, kuvataiteelle, käsityölle, mediataiteille, musiikille, sanataiteelle, sirkustaiteelle, tanssille ja teatteritaiteelle. (OPH 2024, Taiteen perusopetus.) Taiteen perusopetusta järjestävät esimerkiksi musiikki- ja tanssioppilaitokset sekä kuvataide- ja käsityökoulut. Opetushallitus on päättänyt taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista viimeksi syksyllä 2017 (OPH 2024, Taiteen perusopetus). Parhaillaan uudistetaan taiteen perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä hallitusohjelman linjaukseen perustuen; uudistamalla parannetaan opetuksen saatavuutta ja vahvistetaan toiminnan laatua (OKM 2024, Uudistuva taiteen perusopetus).

TPO opetussuunnitelmaperusteissa opetuksen ja oppimäärän yksilöllistämisestä on linjattu laajan oppimäärän osalta jo vuonna 2002 (OPH 2002 a, b, c, d), ja yleisen oppimäärän osalta vuonna 2005 (OPH 2005 a, b), mikä on mahdollistanut osallistumisen taiteen perusopetukseen kaikille tasavertaisemmin.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta pohjaa ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukseen sekä käsitykseen jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta. Taiteen perusopetuksessa opetus tukee ihmisenä kasvamista ajattelun taitoja ja luovuutta kehittämällä, ja oppiminen nähdään yksilöllisenä ja yhteisöllisenä tietojen ja taitojen rakentamisena. Tämä vahvistaa oppilaan kulttuurista osallisuutta ja edistää hänen hyvinvointiaan ja luo pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle. (OPH 2017 a ja b, 10-11.) Tasa-arvoisuus taideopetuksessa ei tarkoita opetuksen tasapäistämistä tai sen toteuttamista jokaisen kohdalla samalla tavalla, vaan monimuotoisuuden kunnioittamista ja opetuksen yksilöllistä toteuttamista. Esimerkiksi keskittymistä vaikeuttavien asioiden ja muiden häiriötekijöiden minimoiminen on opettajan tehtävä, ja nokkela opettaja muuttaakin oppilaan toiveet ja haaveet konkreettisten harjoitteiden muotoon.

Taideharrastuksessa aikuisen toteuttama pedagoginen ohjaus on lapselle ja nuorelle annettua aikaa, joka toteutuu säännöllisesti, usein useamman kerran viikossa ja jopa vuosikymmenen ajan. Opettaja-oppilassuhteista muodostuu molemminpuolisia ja erityisiä ihmissuhteita, joissa parhaimmillaan toteutuvat läsnä oleva yhdessäolo ja turvalliset olosuhteet oppimiselle. Lapselle ja nuorelle annettu aika on korvaamattoman arvokas panostus. Taideharrastuksessa lähtökohtaisesti on valtavasti mahdollisuuksia vuorovaikutuksen sekä yksilöllisen kohtaamisen ja kehittymisen näkökulmista. Parhaimmillaan aito ja vahva kiinnostus lasten ja nuorten maailmoja kohtaan mahdollista keskittymisen jokaisen ainutlaatuisuuteen, potentiaaliin ja vahvuuksiin, jolloin onnistumiset heijastuvat parhaimmillaan myös muille elämän osa-alueille. Erityistä on myös ”nyt-hetken” arvostaminen – taide pystyy haastamaan suorituskeskeisyyden, kun taiteellinen toiminta, esimerkiksi yhteismusisointi tapahtuu tässä hetkessä, ja ikään kuin pakottaa toimimaan preesensissä.

Laes (2017) mainitsee tutkimuksessaan inkluusion ja monimuotoisuuden käsitteellistämiseen liittyen, että osallisuus kyllä tunnustetaan musiikkikasvatuksessa ensisijaiseksi vaatimukseksi, kun pyritään kohti syrjäytymisestä ja syrjinnästä vapaata koulutusta. Kuitenkin käytännön tasolla musiikkikasvatukselliseen koulutukseen tarvitaan edelleen lisää resursseja, ideoita ja huomiota, jotta moninaisuus ymmärrettäisiin laajemmin ja huomioitaisiin siten moniulotteisemmin tasa-arvoon, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ihmisten monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Musiikkioppilaitokset käytännöissään voivat luoda resilienssiä uudistaakseen musiikkioppilaitosjärjestelmää sosiaalisten haasteiden valossa. Yhteistyöllä voidaan luoda niin sanottuja moniammatillisten tiimien kolmansia tiloja (third spaces), kulttuurisia välitiloja, jotka mahdollistavat uusia toiminnan muotoja perinteisten systeemien välisten rajojen yli (Laes ym. 2020, 18, Whitchurchin 2013 mukaan). Inklusiivisuus voi olla ideologinen valinta ja lähtökohta, johon perustuen luodaan suuntaa sellaisille pedagogisille ratkaisuille, joissa huomioidaan moninaisten oppilaiden tarpeita ja oppimistapoja yksilöllisesti ja valitaan kuhunkin tilanteeseen ja oppilaalle sopivat opetusmenetelmät (Laes ym. 2020). Taustalla on tällöin laadukkaan pedagogiikan toteuttamisen tavoite – ei vain valita hyvää ja toimivaa menetelmää ja edetä valitun menetelmän ehdoilla, vaan etsitään juuri oikeita menetelmiä tilanteen ja oppijoiden edellyttämällä tavalla. Kyse on jaetusta oppimisen haasteesta – miten ratkaista tilanteita, jotka eivät ole helppoja, ja miten löytää keinoja edetä kohti yhdessä asetettuja tavoitteita? Tällöin opettajilta vaaditaan suurta mukautumiskykyä ja joustavuutta sekä vuorovaikutukselle avautumista. Näin inklusiivisuus voi toimia lähtökohtana pedagogisten menetelmien kehittämiselle. Kyse on siis moninaisten oppimistyylien, -tapojen ja -tilanteiden ehdoilla toteutuvasta pedagogisen koulutuksen kehittämisen haasteesta.

Lasten kuntoutuksen lähtökohtia

Lapsen/nuoren kuntoutuksen yleisissä tavoitteissa korostetaan kasvun, kehityspolun ja minäkuvan tukemista sekä osallisuutta elämäntilanteisiin lapsen/nuoren näkökulmasta. Kuntoutumisen kannalta ydinasemassa on lapsen/nuoren tavoitteiden mukainen oppiminen, mikä tarkoittaa sitä, että hänen mielipidettään arvostetaan, hän tulee kuulluksi ja että hän saa vahvistusta itsetunnolleen ja – luottamukselleen. Lapselle/nuorelle on tällöin mahdollistettava riittävät vuorovaikutustaidot ja itseilmaisu. Hän tarvitsee lähiympäristössä olevia sosiaalisia kontakteja, samanikäisiä ystäviä sekä aikuisten ihmisten kohtaamista ja kokemusten jakamista. Lapsi oppii tällöin toimimaan ja elämään itsensä ja muiden kanssa. Nämä edellä kerrotut asiat ovat keskeisiä, kun mietitään kuntoutuksen ja muiden tukitoimien asemaa. Tarvittavien tukitoimien tulisi toteutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Kiviranta ym. 2016)

Lasten ja nuorten kuntoutukselle ei ole olemassa lyhyttä ja ytimekästä määritelmää tai yksiselitteistä sisältöä. Tavat määritellä kuntoutusta ovat muuttuneet yhteiskunnan muuttuessa, ja ideologisella tasolla vivahde-eroja syntyy myös lyhyellä aikavälillä. Kansainvälisessä ICF-luokituksessa (International Classification of Functioning, Disability and Health -ICF, jaikossa ICF-luokitus) kuvataan ihmisen toimintakykyä ympäristön ja yksilön vuorovaikutuksen pohjalta. Tämä on helppo liittää lasten kuntoutukseen, joka on aina ollut vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Lasten kasvatus ja opetus tukevat kehitystä ja kuntoutus liittyy niihin. Tämä korostaa kodin, varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyön keskeistä asemaa. (Koivikko & Sipari, 2021)

Kuntoutustoimenpiteet ja palveluiden kokonaisuus perheen arjessa muodostavat parhaimmillaan saumattoman ja mielekkään kokonaisuuden, jossa mahdollistuu yhteistoiminta verkostojen yhdyspinnoilla lapsen kuntoutumisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapsen tai nuoren ja hänen perheensä näkökulmasta kehityksen tukeminen, kuntoutustoimenpiteet, varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus muodostavat kuntoutumisen kokonaisuuden, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa päämääränään lapsen toimintakyvyn edistyminen. Lapselle kuntoutuminen on oppimista, joka rakentuu vuorovaikutuksessa lapsen kehitysympäristössä kokonaistavoitteena lapsen osallisuus ja kasvaminen yhteiskunnan jäseneksi. Lapsen ensisijainen kehitysympäristö on perhe. Lapsen kasvaessa hänen kehitysympäristönsä laajenee perheen ulkopuolelle varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, kavereihin ja harrastuksiin. Kuntoutuminen nivoutuu lapsen arjen toimintaan ja rutiineihin sekä virallisissa (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus) että epävirallisissa (kotiympäristö, harrastustoimet, leikki, vapaa-aika) kehitysympäristöissä (STM 2022a).

ICF-luokitus tarjoaa yhteisen viitekehyksen monialaisille toimijoille lapsen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ymmärtämiseen. Tutkijat Rosenbaum & Gorter (2012) ovat luoneet toimintakykyluokituksesta lasten elämään soveltuvan version Suosikkisanat (F-words), jotka luotiin vahvistamaan lapsen ja perheiden asiantuntijuutta sekä yhdenvertaisuutta palveluiden ja tukien suunnittelussa. Ne auttavat kokoamaan yhteen lapsen ja perheen kannalta merkityksellistä tietoa sekä tarjoavat vahvuuksiin perustuvan kokonaisvaltaisen kuvauksen lapsesta ja perheestä (Rosenbaum ym. 2021).

Musiikkipedagogiikan ja kuntoutuksen yhteinen tehtävä tukea lapsen osallisuutta

Jokaisella lapsella on oikeus tulla kohdatuksi ja kuulluksi juuri sellaisena kuin on. Lapsella on oikeus olla lapsi (UN 2016). Erityistä tukea tarvitsevat lapset tarvitsevat aikuisten apua kasvuun ja kehitykseensä. Yhteinen lähtökohta lienee kaikilla toimijoilla lapsen vahvuudet ja lapsen oikeus tulla huomioiduksi juuri sellaisena kuin on. Lapsella on oikeus olla lapsi muiden joukossa. Lapsen osallisuus mahdollistuu aikuisten avulla ja tämä vaatii eri toimijoiden osallisuutta mahdollistavia toimintatapoja.

Kun opitaan musiikista, opiskellaan musiikkia, korostuvat musiikilliset ja musiikkikasvatukselliset tavoitteet. Oppiminen voi tapahtua kuitenkin myös musiikin avulla, jolloin esille nousevat muut kuin musiikilliset tavoitteet, kuten esimerkiksi psyykkiset, sosiaaliset, motoriset, kognitiiviset ja kuntouttavat tavoitteet. Taiteen erityisluonne puolestaan korostuu, kun tavoitteissa suunnataan katse kohti jokaisen yksilöllistä kokemusmaailmaa ja yhteisöllistä kokemuksellisuutta – osallisuuden toteutumisen näkökulmasta kyse on silloin siitä, että opitaan yhdessä musiikissa.

Osallisuutta mahdollistava kuntoutusyhteistyö rakentuu arjen toimijoiden keskinäisessä vuorovaikutusprosessissa, jonka ytimessä on lapsi/nuori. Yhteistyön edellytys on, että toimijat tunnistavat yhteistoiminnan lähtökohdat ja toimintatavat. Yhteistyötä voidaan tarkastella lapsen ja aikuisen tai aikuisten välisenä yhteistoimintana (Kinnunen, 2021). Aikuisten välisessä yhteistyössä toimintatapojen ja -kulttuurien tarkastelu on olennaista voidaksemme ymmärtää, miten eri toimijat ajattelevat osallisuuden mahdollistuvan ja mitkä ovat yhteistoiminnan avaintekijät. Yhdyspinnoilla rakentuviin toimintamalleihin ja käytännön toiminnan tasolla tapahtuvaan lasten, perheiden ja asiantuntijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. (Holopainen & Kinnunen 2023)

Ammattikorkeakoulut tarjoavat alustan monialaiselle yhteistyölle

Ammattikorkeakoulut tarjoavat monialaisen yhteistyön rakentumiselle oivallisen alustan. Opiskeluaikana opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella erilaisissa tilanteissa yhteistyötä autenttisesti. Opiskeluaikana toteutunut yhteistyötyö esimerkiksi opintojaksojen tai harjoittelujen aikana auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman roolinsa monialaisessa yhteistyössä sekä rakentamaan yhteistä kieltä. Tällaista yhteistoimintaa tulee vahvistaa entisestään.

Taideharrastustoiminnan saavutettavuuden parantaminen on nostanut esiin monialaisen yhteistyön ja toimintamuotojen kehittämisen haasteen, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi entistä paremmin. Savonia ammattikorkeakoulun musiikkipedagogin ja tanssinopettajan (Savonia ammattikorkeakoulu 2024a ja 2024b) tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa huomioidaan tulevaisuuden laaja-alaisia osaamisvaateita, joihin sisältyvät näkökulmat taiteen roolista osallisuuden ja saavutettavuuden edistämisessä.

Savonian fysioterapian sekä kuntoutuksen YAMK tutkinto-ohjelmissa osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle on erityinen painoarvo. Lisäksi tutkinto-ohjelmissa opintojen aikana panostetaan verkostomaisen monialaisen yhteistoiminnan oppimiseen, esimerkiksi lasten fysioterapia ja monialaiset kuntoutuksen yhteiskehittäminen ja monialaiset verkostot kuntoutuksessa -opintojaksoilla (Savonia-ammattikorkeakoulu 2024c ja 2024d).

Erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntoutumisen ja toimintakyvyn sekä osallisuuden edistäminen vaatii aikuisten yhteistoimintaa. Yhteinen toiminta vaatii sujuvaa yhteistyötä, yhteistyön muotoja sekä yhteistä kieltä. Tähän esimerkiksi suosikkisanat tarjoavat hyvän välineen ammattilaisille tunnistaa lapselle merkityksellinen arki ja toiminta sekä löytää yhteiset toiminnan muodot ja roolit. Yhteistyön harjoitteleminen vaatii opetushenkilöstöltä innostusta ja tahtotilaa rakentaa kohtaamispaikkoja opintojen aikana. Savonia-ammattikorkeakoulussa olemme yhä vahvemmin mahdollistamassa monialaista yhteistyötä. Osallisuuden edistäminen yhteisenä monialaisena tavoitteena tarjoaa yhteisen perustan uudenlaisten toimintamuotojen kehittämiseen koulutuksessa. Tätä kohti olemme vahvasti menossa.

Kirjoittajat:

Anu Kinnunen, yliopettaja, KT, ft, EO, Savonia-ammattikorkeakoulu

Hanna Turunen, lehtori, FM, Musiikkipedagogi (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Holopainen, L. & Kinnunen, A. 2023. “A Journey of Discovery: Modelling Participation to Enhance Multifunctional Collaboration among Children with Disabilities.” Scandinavian Journal of Disability Research 25(1): 256–268. DOI: https://doi.org/10.16993/sjdr.976

Kinnunen, A. 2021. Löytöretkellä lapsen osallisuuteen. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuuden mahdollistava yhteistoimintamalli. Dissertations in Education, Humanities, and Theology, nro 170. Itä-Suomen yliopisto. Saatavilla: UEF_Vaitoskirja_NO_170_Anu_Kinnunen_Fil_

Kiviranta, T., Sätilä, H., Suhonen-Polvi, H., Kilpinen-Loisa, P., Mäenpää, H. 2016. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Suomen lastenneurologinen yhdistys.

Koivikko, M. & Sipari, S. 2021. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry. Saatavilla: https://vlkuntoutus.fi/julkaisut/lapsen-ja-nuoren-hyva-kuntoutus/docs/lapsen-ja-nuoren-hyva-kuntoutus.pdf?refresh=1638959901291

Laes, T., Westerlund, H., Väkevä, L., Juntunen, M-L., 2020: Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän tehtävä nyky-yhteiskunnassa. Ehdotelma systeemiseksi muutokseksi. Musiikki, 48(2), 5–25. Saatavilla: https://musiikki.journal.fi/article/view/9710

Laes, T. 2017: The (im)possibility of inclusion: reimagining the potentials of democratic inclusion in and through activist music education. Väitöskirja. MuTri Studia musica 72. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Saatavilla: https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/6606/nbnfife201705096359.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 2024: Uudistuva taiteen perusopetus. Aineisto hyödynnetty 27.3.2024. Saatavilla: https://okm.fi/uudistuva-taiteen-perusopetus

Opetushallitus (OPH) 2024. Taiteen perusopetus. Aineisto hyödynnetty 27.3.2024. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/taiteen-perusopetus

Opetushallitus 2017 a. Määräykset ja ohjeet 2017:11a. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy: Helsinki. Aineisto hyödynnetty 27.3.2024. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/186919_taiteen_perusopetuksen_yleisen_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017-1_0.pdf

Opetushallitus 2017 b: Määräykset ja ohjeet 2017:12a. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy: Helsinki. Aineisto hyödynnetty 27.3.2024. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/186920_taiteen_perusopetuksen_laajan_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017-1_0.pdf

Opetushallitus (OPH) 2005 a: Määräys 10/011/2005. Taiteen perusopetuksen sirkustaiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005. Aineisto hyödynnetty 27.3.2024. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/123027_sirkustaide_ops.pdf

Opetushallitus (OPH) 2005 b: Määräys 11/011/2005. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005. Aineisto hyödynnetty 27.3.2024. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/123012_taideyl_ops05_1.pdf

Opetushallitus (OPH) 2002 a: Määräys 38/011/2002. Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002. Edita Prima Oy: Helsinki. Aineisto hyödynnetty 27.3.2024. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/123024_tanssi_tait_ops_2002.pdf

Opetushallitus (OPH) 2002 b: Määräys 39/011/2002. Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002. Edita Prima Oy: Helsinki. Aineisto hyödynnetty 27.3.2024. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/123026_visuaal_tait_ops_2002.pdf

Opetushallitus (OPH) 2002 c: Määräys 40/011/2002. Taiteen perusopetuksen teatteritaiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002. Edita Prima Oy: Helsinki. Aineisto hyödynnetty 27.3.2024. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/123025_teatte_tait_ops_2002.pdf

Opetushallitus (OPH) 2002 d: Määräys 41/011/2002. Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002. Edita Prima Oy: Helsinki. Aineisto hyödynnetty 27.3.2024. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/123013_musiik_tait_ops_2002.pdf

Rosenbaum, P. & Gorter, J.W. 2012. The ’F-words’ in childhood disability: I swear this is how we should think! Child Care Health Dev. 2012 Jul;38(4):457-63. DOI: https://doi.org/10.1111/j.1365-2214.2011.01338.x Epub 2011 Nov 1. PMID: 22040377.

Rosenbaum, A., Cross, A.K., Soper, V., Tomas, D., Grahovac, R., Teplicky, M., Wright. (2021). The F-words for Child Development: Lessons Learned.

Savonia ammattikorkeakoulu 2024a: Opinto-opas. AMK-tutkinnot, päivätoteutus. Kasvatusalat. DM24SP Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma. Opetussuunnitelman kuvaus. Aineisto hyödynnetty 2.4.2024. Saatavilla: https://opinto-opas.peppi.savonia.fi/10889/fi/10877/16764/1039

Savonia ammattikorkeakoulu 2024b: Opinto-opas. AMK-tutkinnot, päivätoteutus. Kasvatusalat. DT24SP Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Opetussuunnitelman kuvaus. Aineisto hyödynnetty 2.4.2024. Saatavilla: https://opinto-opas.peppi.savonia.fi/10889/fi/10877/16767/1038

Savonia ammattikorkeakoulu 2024c: Opinto-opas. AMK-tutkinnot, päivätoteutus. Terveys- ja hyvinvointialat. TF24SP. Fysioterapeutin tutkinto-ohjelma. Opetussuunnitelman kuvaus. Aineisto hyödynnetty27.5.2024. Saatavilla: Fysioterapeutin tutkinto-ohjelma | Opinto-opas, Savonia

Savonia ammattikorkeakoulu 2024d: Opinto-opas. YAMK-tutkinnot, verkkototeutus. Terveys- ja hyvinvointialat. TYKU23SY Monialaisen kuntoutuksen asiantuntijan tukinto-ohjelma. Opetussuunnitelman kuvaus. Aineisto hyödynnetty 27.5.2024. Saatavilla: Monialaisen kuntoutuksen asiantuntijan tutkinto-ohjelma | Opinto-opas, Savonia

STM, 2022. Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022 Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. STM 2022:17.

UN. (2016). UN Committee on the Rights of the Child (CRC). General Comment No. 20 (2016) on the Implementation of the Rights of the Child during Adolescence, 6 December 2016, CRC/C/GC/20. Available online: https://www.refworld.org/docid/589dad3d4.html.