Tulevaisuudessa muistisairaiden määrä tulee entisestään kasvamaan. Hoitohenkilökunnan riittävän osaamisen varmistaminen muistisairaiden hoitotyössä on tärkeää. Hoitoalan koulutuksen on myös annettava hoitohenkilökunnalle riittävästi valmiuksia toteuttaa laadukasta muistisairaan kokonaisvaltaista hoitoa. Muistisairaiden hoito ja palliatiivinen hoito kulkevat yhtä matkaa läpi hoitopolun, siksi osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen on tärkeää laadukkaan kokonaisvaltaisen hoidon takaamiseksi. Muistisairaan palliatiivinen kokonaisvaltainen hoito on sekä asukkaan, että hänen läheistensä kokonaisvaltaista hoitamista ja huomioimista.

Pitkäaikaishoidossa olevista iäkkäistä suurimmalla osalla on muistisairaus. Muistisairaiden hoito on pitkäkestoista vaatien enemmän hoitohenkilökunnan resursseja, koska muistisairaat tarvitsevat paljon hoivaa ja huolenpitoa jopa ympäri vuorokauden. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaisesti ikääntyneiden palvelujen tulee olla mahdollisimman asiakaslähtöistä.

Hoidon jatkuvuus, yksilöllisyys, turvallisuus, kohtaamisen huomiointi sekä henkilökunnan ammattitaito ovat kokonaisvaltaisessa hoidossa tärkeinä pidettyjä elementtejä. Koko hoito- ja palveluketjun ajan asiakaslähtöiseen työotteeseen liittyy merkittävänä osana myös läheisten huomioiminen. Asiakkaan tarpeita vastaava hoito eli asiakaslähtöinen hoito tarkoittaa iäkkään kohdalla sitä, että hänen mielipidettään on kuultava hoitoa suunniteltaessa, toteutettaessa sekä hoidon vaikuttavuutta arvioitaessa. Mikäli asiakas ei enää pysty tuomaan omaa mielipidettään esille, kunnioitetaan mahdollista hoitotahtoa ja tehdään hoitoa koskevat päätökset yhdessä läheisiä kuunnellen. Hoidon suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota toimintakyvyn ylläpitämiseen, kuntouttamiseen sekä turvalliseen lääkehoitoon.

Palvelumuotoilun hyödyntäminen hoitotyön kehittämisessä

Nykypäivänä pidetään erityisen tärkeänä sitä, että palvelut vastaavat haluttuun tarpeeseen sekä tuottavat arvoa. Onnistunut, toimiva ja tuottava palvelu vaatii hyvää ja tiivistä yhteistyötä kohderyhmän kanssa. Jotta lopputulos on mahdollisimman onnistunut, palveluiden suunnittelussa tulee olla johdonmukainen ja joustava. Palvelumuotoilu kehittämistyön menetelmänä pyrkii olemaan näiden asioiden ytimessä. Kokonaisuuksien jakaminen pienempii osiin ja ongelmien ratkominen yksittäisinä osioina mahdollistuu palvelumuotoilun avulla. Prosessina palvelumuotoilu antaa hyvän tuen asiakaslähtöiselle kehittämiselle. Palvelumuotoilun avulla on tarkoitus ymmärtää paremmin asiakkaan tarpeita paremmin ja kehittämään heille entistä parempia palveluja. Tavoitteena on oppia ajattelemaan tuotettavia palveluita asiakaslähtöisemmin ja tuoda työvälineitä soveltaa palvelumuotoilua jokapäiväisessä toiminnassa.

Tulevaisuudessa huomioitavat muistisairaan palliatiivisen hoidon kehittämistarpeet

Palliatiivisen hoidon osaamistarpeissa kymmenen seuraavan vuoden aikana ilmenee, että hoitohenkilökunnan tulee kehittää ja ylläpitää osaamistaan hoitokäytännöissä sekä palliatiivisessa hoidossa. Hoitomenetelmät vaativat eri osa-alueiden osaamisen kehittämistä. Erityisen tärkeänä pidetään hoitohenkilökunnan työtyytyväisyyttä, työssä jaksamista sekä mahdollisuutta vaikuttaa osaamiseen ja työolojen kehittämiseen. Nämä osaltaan nostavat ja lisäävät hoitoalan osaamistasoa ja lisäävät tätä kautta hoitohenkilökunnan motivoitumista työhönsä. Työelämään ja koulutukseen tulee panostaa näyttöön perustaen, jotta toimintaa ja käytäntöjä voidaan edelleen kehittää. Tutkimukset osoittavat, että perustason osaaminen kaipaa vahvistamista kansallisesti. Myös toimintayksikkötasolla osaamisen vajetta tulee huomioida yksiköiden täydennyskoulutussuunnitelmissa. Tarvetta lisäkouluttautumiseen tarvitaan eniten psykososiaalisten oireiden sekä eksistentiaalisten tarpeiden tunnistamisessa. Lisäksi lisää koulutuksen tarvetta koetaan lääkkeettömässä hoidossa. Kivun hoito, oirehoito ja lääkehoito on arvioitu tehdyissä tutkimuksissa hyväksi. Osaamistason parantamisen myötä mahdollistetaan iäkkäille laadukkaampi elämän loppuvaiheen hoito sinne, missä he asuvat.

Kirjoittajat:

Hannamari Hankonen, sairaanhoitaja, kliininen asiantuntija (YAMK), Master school, Savonia-ammattikorkeakoulu

Annika Matsi, sairaanhoitaja, kliininen asiantuntija (YAMK), Master school, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29, 50–58. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1. Viitattu 8.12.2024.

Juva, K. & Eloniemi-Sulkava, U. 2015. Hyvä ympärivuorokautinen hoito. Muistisairaudet. Ekirja. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. Viitattu 8.12.2024.

Alhonen, M. & Iloranta, R. 2021. Palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja arkeen. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060835207. Viitattu 8.12.2024.

Tohmola A, Suikkala A, Lehto J, Hökkä M. 2023. Palliatiivisen hoidon osaamistarpeet tulevan kymmenen vuoden aikana, Tutkiva Hoitotyö 21(1), 12–19. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051244073. Viitattu 8.12.2024.

Alastalo, H., Forsius, P. & Hammar, T. 2022. Palliatiivisen hoidon osaaminen iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon yksiköissä. Hoitotiede 2022, vol 34, 62–74. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/136423. Viitattu 8.12.2024.