Kyselyn taustaa

Savonia-ammattikorkeakoulussa (Savonia) käytetään Mediamaisterit oy:n Moodle-oppimisalustoja tut-kintotavoitteisen koulutuksen ja jatkuvan oppimisen digitaalisina oppimisympäristöinä. Vuoden 2024 alussa otettiin käyttöön uusi versio, jolloin Moodlen ulkoasu muuttui sekä palveluun tuli uusia ominai-suuksia. Uuden Moodlen käyttöönottoon liittyen haluttiin selvittää, millaiseksi tutkintotavoitteisen koulu-tuksen opiskelijamme kokevat uuden Moodlen toimivuuden ja kurssien rakenteen. Kyselytutkimus toteu-tettiin keväällä 2024.

Moodlen päivittäminen oli pääasiassa tekninen versiopäivitys. Versiopäivityksen yhteydessä otettiin käyttöön myös uusi tapa luoda kursseja valmiin kurssipohjarakenteen mukaisesti. Kurssipohjassa on huomioitu opiskelijan näkökulmasta kurssin rakenne sellaiseksi (pedagogiikka, saavutettavuus, toiminnal-lisuudet yms.), että opiskelu onnistuu hyvin. Kurssipohjan avulla tavoitellaan myös kurssien tasalaatui-suutta. Uusi Moodle toteuttaa myös Savonian viestinnällistä ilmettä. Neljäntenä kehittämiskohteena oli se, että opiskelijoiden liittäminen Moodle-kurssilla tapahtuu automaattisesti Pepin toteutuksesta Moodle-Peppi-integraation avulla.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 274 tutkinto-opiskelijaa, vastaajista 88 % (238) oli AMK-tutkintoa suorittavia ja 12 % (33) YAMK-tutkintoa suorittavia. Vastaajista (n=272) 88 % (238) oli aloittanut opinnot jo vanhan Moodlen aikana ennen vuoden 2024 vaihdetta, vastaajista kalenterivuoden 2024 alussa aloittaneita opiskelijoita oli 12 % (34).

Savonian isoimmat koulutusalat ovat tekniikassa, terveysalalla sekä liiketaloudessa. Vastaajien määrät noudattivat tätä jaottelua, sosiaali- ja terveysala korostuu hiukan. Eniten vastauksia tuli sosiaali- ja ter-veysalalta 44 % (121 vastaajaa), tekniikasta 31 % (84 vastaajaa), liiketaloudesta 15 % (40 vastaajaa), muotoilusta 5 % (13 vastaajaa) ja muilta aloilta 5 % (15 vastaajaa).

Miltä Moodle ylipäätään näyttää?

Taulukko 1. Koonta Moodlen yleisestä käytettävyydestä, jossa vertaillaan eri mieltä – samaa mieltä olevien suhteellista osuutta (1=täysin eri mieltä …. 7=täysin samaa mieltä).

Moodlen yleisen käytettävyysväittämien perusteella Moodleen kirjautuminen (88% vastaajista oli mieltä 5-7), kurssien löytäminen Moodlesta (73%), etusivulla olevien linkkien hyödyllisyys (57%), Moodle-kurssien sisältöluettelo (61%), Moodlen yleisen visuaalisuuden miellyttävyys (55%) sekä Moodlea on helppo käyttää (51%) koettiin pääsääntöisesti hyväksi. Eniten hajontaa tuli Moodle-kurssin sisällysluette-losta (26 % vastaajista oli mieltä 1-3), visuaalisesta ilmeestä (31 %) sekä Moodlen helppoudesta käyttää (33 %).

Kun opiskelijoilta kysyttiin, kokevatko he uuden Moodlen helpommaksi käyttää kuin aiemman version, koki 54 % (127) uuden Moodlen olevan käytettävyydeltään huonompi. Vastaavasti taas 30 % (72) opiske-lijoista koki uuden Moodlen käytettävämmäksi käyttää. Tähän kysymykseen vastasivat vain ne opiskelijat, joilla oli kokemusta uuden ja vanhan Moodlen käytöstä (n=237).

Käytettävyyden kannalta sanallisissa palautteissa kritisoitiin mm. kurssin sisällysluetteloa (vasemman reunan valikko), navigoinnin hankaluutta, linkkien avautumista Moodlen kanssa samaan välilehteen, kurssin väritystä ja ulkoasua (Savonian ilmeen mukaiset värit ovat musta, pinkki ja valkoinen) sekä mobii-liMoodlen toimimattomuutta. Vastaavasti uuden version hyvinä puolina koettiin osin samoja asioita, mitkä olivat heikkouksia, mm. vasemman reunan valikko, klikkausten määrän vähenemistä, Moodlen etusivun pikalinkkejä keskeisimpiin palveluihin, sisällön ryhmittelyä ruudukkomallin avulla, navigoinnin helppous, mielekäs värien käyttöä, kalenterin käyttöä, merkitse tehdyksi -toiminnallisuutta ja tehtävien deadline-tietojen siirtymistä Tuudoon.

Entä miten kurssien toteutuksissa olemme onnistuneet?

Taulukko 2 . Koonta Moodle-kurssien sisältöön liittyvistä väitteistä, jossa vertaillaan eri mieltä – samaa mieltä olevien suhteellista osuutta (1=täysin eri mieltä …. 7=täysin samaa mieltä).

Opiskelijat olivat vähiten pettyneitä osaamistavoitteiden kuvauksien selkeyteen (16%), opintojaksojen suoritusvaatimusten kuvauksien selkeyteen (19%) ja opettajien yhteystietojen löytymisen helppou-teen (17%). Vastaavasti opintojaksojen liittyvien ohjeiden selkeyteen (eteneminen kuvattu selkeästi (23%), opiskelutavat kuvattu selkeästi (20%) ja arviointikriteerit löytyvät helposti (20%)), etäosallistumislinkkien löytymiseen (27%), Moodle-kurssien rakenteen selkeyteen (39%) ja tehtävien palautuspäivämäärien ja muihin aikataulujen selkeyteen (30%) toivottiin parannusta. Savoniassa on luotu valmiita Moodle-kurssipohjia, joissa edellä kuvattujen väittämien asiat on huomioitu, mutta eri kursseissa näitä ohjeelli-suuksia ei ole varmaankaan tasalaatuisesti huomioitu.

Sanallisissa palautteissa tulee vahvasti esille se, että kurssipohjien käyttäminen on parantanut kursseilla olevien tietojen strukturointia (esim. kurssin suorittamiseen liittyvät asiat on koottu yhteen paikkaan, kurssirakenne on selkeä), opintojen eteneminen on tuotu opiskelijalle näkyväksi sekä kursseilla on käy-tetty Moodlen ominaisuuksia laajasti ja järkevällä tavalla. Haasteena kurssisisällöistä nousee erot eri opintojaksojen toteutusten välillä, osa kursseista on todella hyvin suunniteltu ja laadittu ja osa vastaa-vasti ei. Väline ei sinällään tuo tähän ratkaisua, sillä kursseja voi rakentaa monella eri tapaa ja näin on tarvekin, mutta koulutusalakohtaisissa tiimeissä kannattaisi sopia yhtenäiset toimintatavat.

Yhteenveto

Kyselyn tulokset tukevat oletusta, että uudistettu Moodle teemoineen, värimaailmoineen ja toiminnalli-suuksineen on toisten mielestä parannus entiseen ja toisten mielestä ei. Yhtenä syynä voi olla uuden oppiminen tai vanhan poisoppiminen. Yksi merkittävä keskusteluaihe uuden Moodlen osalta on ollut se, että kurssin sisällysluettelo on hankalasti luettava. Siinä on selkeästi tavoiteltu ajatusta, että Moodle-kurssin kaikkiin aineistoihin ja aktiviteetteihin pääsee sisällysluettelon avulla siirtymään, mutta toimin-nallisuuden kehittäminen on jäänyt osin kesken. Ongelmana on ne tilanteet, joissa sisällysluettelo on pitkä, osioiden määrä on suuri, niin käyttäjä ei löydäkään haluamaansa kohtaa enää vaivattomasti. Sisäl-lysluettelo ei tue myös eritasoista aiheiden piilottamista esim. kurssiasetuksissa. Käyttöliittymän osalta Savonian ilmeen mukainen väritys jakaa mielipiteitä. Savonian päävärit ovat musta, pinkki ja valkoinen. Näiden yhdistely ei tuota kaikille käyttäjille mielekästä ilmettä.

Kurssisisältöjen osalta on selvästi havaittavissa vaihtelua. Osa kursseista on toteutettu tyylikkäästi ja niissä opiskelijan on helppo toimia: opiskelija tietää selvästi, mitä hänen on tehtävä ja milloin on tehtävä. Laadukkaiden kurssien laadintaa on tuettu kurssien mallipohjien avulla. Yhteneväisen käytänteen luomi-nen vie aikansa, sillä osa uudessa Moodlessa olevista kursseista on tuotu aiemmasta Moodlesta ja van-ha rakenne vielä paistaa läpi. Toisaalta yhtenäisen kurssirakenteen luominen koko Savonian tasolla vaa-tii kurssien laatijalta työtä, jos muokattavaa on reilusti. Lisäkoulutukset ja opastukset auttavat myös ta-salaatuisten kurssitoteutusten laadinnassa.

Samasta opiskelijakyselystä on laadittu kaksi muuta artikkelia. Näissä artikkeleissa tarkennetaan saatuja tuloksia kyselyaineiston perusteella. ”Savonian opiskelijat haluavat selkeitä ja yhtenäisiä Moodle-kursseja – opiskelijakyselyn tulokset osa 2/3” -artikkelissa kuvataan, mitkä asiat vaikuttavat oppimisympäristön toiminnan ja kurssialueiden sisällön kannalta mielekkääseen oppimiskokemukseen. Vastaavasti ”Opiskelijaystävällisten Moodle-kurssien rakentaminen – opiskelijaky-selyn tulokset osa 3/3” -artikkelissa annetaan ohjeita ja suosituksia, miten tulisi laadukkaat kurssialueet rakentaa opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Kirjoittajat:

Anuliina Savolainen, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia AMK, anuliina.savolainen@savonia.fi

Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia AMK, oona.rantamaki@savonia.fi

Seppo Räsänen, digipedagogiikan erityisasiantuntija, Savonia AMK, seppo.rasanen@savonia.fi