Inhimillisen turvallisuuden projekteihin liittyy aina olennaisena osana nopea vaikuttavuuden ennakkoarviointi, jonka tavoitteena on etsiä keinoja tilanteen parantamiseksi. PRIA-menetelmä on kehitetty tähän tarpeeseen. Se perustuu rakenteelliseen yhteiskehittämisen työpajamenetelmän ja portfolioanalyysin yhdistelmään (portfolioanalyysistä katso Lahtinen et al. 2017).
PRIA (Prospective Rapid Impact Assessment for human security) -menetelmä on Savoniassa kehitetty nopea vaikuttavuuden ennakkoarviointimenetelmä, joka on räätälöity YK:n inhimillisen turvallisuuden (Human Security) lähestymistapaan (Human Security Handbook 2016).
Osallistujat tunnistavat ensin olennaisia tekijöitä määritellyssä kontekstissa. Sitten tekijöiden tärkeyttä ja portfoliolaskentaa hyödyntäen kootaan asioiden yhdistelmiä eli portfolioita jatkotyöstettäväksi.
PRIA-menetelmä on tuore. Sitä on sovellettu aikaisemmin Romaniassa ja Kosovossa COVID-19-epidemian arviointiin, kulttuuriprojektin vaikuttavuuden arviontiin (Paldanius & Kajanus 2021) sekä lähidemokratiatyön vaikuttavuuden arviointiin (Eskelinen et al. 2021).
PRIA-viitekehys (kuva 2.) muodostuu kuudesta kategoriasta, jotka ovat:
• tavoitteet (toiveet, arvot)
• mahdollisuudet (mahdolliset maailmat)
• uhkat (pelot, riskit)
• vahvuudet (olemassa olevat kapasiteetit)
• heikkoudet (haavoittuvuudet, puuttuvat kapasiteetit)
• toimenpiteet (keinot, strategiat)
Viitekehyksen yläosa pyrkii vastaamaan kysymykseen ”mihin pyrimme”, alaosa vastaa kysymykseen ”mitä pitäisi tehdä”, oikea reuna ”miten suojautua riskeiltä” ja vasen reuna ”miten edistää voimaantumista”.
Näitä yhdistää tavoitteiden ja toimenpiteiden yhdistäminen innovatiivisella tavalla.
Portfoliolaskenta (PDA = Portfolio Decision Analysis) auttaa yhteisen ymmärryksen rakentamisessa, kun toimijoiden erilaiset intressit ja näkemykset vaikeuttavat päätöksentekoa. PDA on tehokas tapa käsitellä erilaisia tavoitteita, toimintavaihtoehtoja ja budjettirajoituksia. Siinä yksittäisen vaihtoehdon sijaan verrataan useista vaihtoehdoista koostuvia portfoliota (kuva 3).
Esimerkiksi alla kuvaillussa työpajassa osallistujat arvioivat tunnistettujen tekijöiden tärkeyden oman ammattiryhmänsä näkökulmasta (lääkärit, hoitajat ja muu henkilöstö) ja näitä käytettiin laskennan kriteereinä. Portfoliolaskennassa lasketaan kaikki kriteerien mahdolliset painoarvoyhdistelmät ja näin tunnistetaan asiat, jotka riippumatta kriteerien painoarvosta (tässä tapauksessa ammattiryhmille annetusta painosta) aina nousevat optimiportfolioon.
Nopea vaikuttavuuden arvioinnin työpaja
COVID-19-pandemiaan valmistautuminen aloitettiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä jo vuoden 2019 puolella. Varautumista tehtiin laajalti eri toiminnoissa. Pandemian vaikutukset ovat ulottuneet laajalti sairaanhoitopiirin eri toimintoihin, potilaisiin, henkilökuntaan sekä koko yhteiskuntaan.
Valmennuksen tavoitteena on parantaa esimiesvalmiuksia. Vuodesta 2016 vuosittain toteutettu valmennus kokosi 2020 yhteen 24 johtamistyötä tekevää osallistujaa Kuopion yliopistollisen sairaalan eri yksiköistä.
Jatkuva parantaminen ja vaikuttuvuuden arviointi -osiossa järjestettiin puoliksi virtuaalinen työpaja yhden aamupäivän aikana. Osallistujat olivat aiemmin jaetuissa, kuudessa neljän hengen ryhmissä. Kukin ryhmä oli fyysistesti omassa huoneessaan ja yhteydessä Microsoft Teams -sovelluksen välityksellä.
Työpajan aluksi keskusteltiin jatkuvasta parantamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista yleisesti. Valmiussuunnittelija esitteli, miten Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissa oli COVID-19 pandemiaan valmistauduttu. Alustuksen jälkeen jakauduttiin kolmeen alaryhmään. Jokaisen kolmen alaryhmän sisällä oli vielä kaksi ryhmää.
Fasilitaattori ohjasi alaryhmän keskustelua ja kirjasi keskustelussa nousseet näkökohdat ylös. Ryhmät olivat seuraavat:
• Ryhmät I ja II: Mahdolliset maailmat sekä uhkat, pelot ja riskit.
• Ryhmät III ja IV: Vahvuudet, olemassa olevat kapasiteetit sekä haavoittuvuudet, puuttuvat kapasiteetit ja heikkoudet.
• Ryhmät V ja VI: Tavoitteet, toiveet, arvot sekä keinot, toimenpiteet ja strategiat.
Ryhmätöiden jälkeen palattiin yhteiseen Teams-tilaan ja ryhmät esittelivät työnsä tulokset. Keskustelussa näkemyksiä täydennettiin. Sen jälkeen osallistujat arvoivat tunnistettujen tekijöiden tärkeyden kukin oman taustaryhmänsä (lääkärit, hoitajat, muut henkilöstöryhmät) näkökulmasta. Arvioinnin asteikko oli 1= ei lainkaan tärkeä ja 7 = erittäin tärkeä. Samalla pyydettiin sanallisia kommentteja.
Arvioinnin jälkeen laskettiin portfolioanalyysin tulokset ja käytiin nopea keskustelu niiden pohjalta. Työpajan jälkeen osallistujia pyydettiin antamaan tarkempaa palautetta sekä sisältökysymyksiin että palautetta työpajamenetelmästä.
Tulosten tarkastelua
Työpajassa tunnistettiin kaikkiaan 61 tekijää, jotka jakautuivat tasaisesti PRIA-viitekehyksen kategorioihin. Erillisiä arviointeja tehtiin yhteensä 20 (osa arvioinneista tehtiin työpareittain tai pienryhmissä). Yhteensä arvosanoja annettiin 1193. Yleisiä kommentteja annettiin kolme ja asiakohtaisia kommentteja yhteensä 79.
Tuloksia tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Portfoliolaskennassa tunnistettujen optimiportfolioissa nousee esille arvosanoja antaneiden tärkeimmäksi painottuneet näkökulmat riippumatta ammattiryhmien painoarvoista.
Lisäksi portfolioon tunnistettuja asioita tarkastellaan myös vyöhykkeittäin uhkien ja haavoittuvuuksien yhdistelminä, mahdollisuuksien ja vahvuuksien sekä arvojen ja toimenpiteiden yhdistelminä. Edelleen tarkastellaan erikseen ammattiryhmittäin keskeisimmiksi arvioituja näkökohtia.
Lopuksi vielä katsotaan, löytyisikö näkemysten hajonnan kautta aineksia uusille innovaatioille. Usein eniten painotuksia saaneet ratkaisut ovat organisaatiolle jo tunnistettuja ja tuttuja. Sen sijaan paljon hajontaa omaavat tekijät voivat olla heikkojen signaaleja potentiaalisille uusille innovaatioille.
Nostoja tuloksista
Riskitarkastelussa tunnistettiin lukuisia uhkia talouden romahtamisen aiheuttamista paineista väestön kriisinkestävyyteen, esimerkkinä perheväkivalta. Riski toteutuu, jos uhkat ja haavoittuvuudet kohtaavat, esimerkkinä tunnistetusta haavoittuvuudesta hoitohenkilökunnan riittävyys poikkeustilanteissa. Asiaan liittyvät toimenpide-ehdotukset käsittelivät huoltovarmuutta, tarvikkeiden turvaamista sekä tilojen suunnittelua myös poikkeusoloja silmällä pitäen.
Lisäksi tunnistettiin lukuisia mahdollisuuksien yhdistelmiä, kuten pandemian tuoma kokemus laajasta poikkeustilanteesta sekä vahvuutena ilmennyttä joustavuutta työtilanteista huolimatta. Näitä tulisi jatkossa hyödyntää uuden oppimiseen.
Resilienssiä eli sietokykyä lisäävä yhdistelmä syntyy, kun turvallisuus arvona ja yhteiskunnan varautuminen paremmaksi toimenpiteenä laitetaan yhteen.
Lääkärit painottivat niin suojavarusteiden huoltovarmuutta kuin hoitohenkilökunnan riittävyyttä poikkeustilanteissa sekä johtamisen merkitystä.
Hoitajat sen sijaan painottivat tiedottamista ja sen yhtenäisyyttä sekä hoitohenkilökunnan riittävyyttä. Muu henkilöstön painotuksissa korostuivat tilojen käytön mietintä uudelleen sekä uusien kriisien laajempi näkökulma esim. talouden romahtamisen kautta.
Suurimmat erot vastaajien näkemyksissä (suurimmat hajonnat) sai huomio epäyhtenäisistä käytännöistä Kuopion kaupungin kanssa sekä erityisesti positiivisen palautteen vähäisyys, kun vaikeissa tilanteissa henkilöstön venymistä on tarvittu. Seuraavat asiat saivat suurimmat painotukset ja samanaikaisesti suurimmat hajonnat: poikkeustilanteen byrokratia, digitalisaatio suurena kokonaisuutena sekä tilojen suunnittelu myös poikkeusoloihin. Näitä olisi hyvä harkita innovaatioiden lähteenä.
Kirjoittajat:
Miika Kajanus, Tiina Arpola, Tuomo Eskelinen ja Jyri Wuorisalo, Savonia-ammattikorkeakoulu,
Heli Laapotti, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.
Lähteet:
Eskelinen, T., Kajanus, M., Wuorisalo, J., Hoxha-Jahja, A., Nastase, C., Chasovschi, C., Santti, U., Laapotti, H. 2021. Method for Human Security based Prospective Rapid Impact Assessment (PRIA) -analysis of 5 case studies. The Society for Risk Analysis – European Conference 2021, June 14-16 in Espoo, Finland
Lahtinen, T.J., Hämäläinen, R.P., Liesiö, J. (2017). Portfolio decision analysis methods in environmental decision making, Environmental Modelling & Software, 94, 73–86.)
Paldanius & Kajanus M. 2021. Future Divercities-project (e)valuation report. Savonia University of Applied Sciences Serie 2/2021.
Savolainen, Mervi ja Vuorinen, Sari (toimittajat) 2019. Sopimusperusteinen varautuminen. Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Valtioneuvosto.fi. 2019-05-23. s 15. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4068-0
United Nation 2016. HUMAN SECURITY HANDBOOK – An integrated approach for the realization of the Sustainable Development Goals and the priority areas of the international community and the United Nations system. Human Security Unit · United Nations · January 2016