Lapsi päässään hasu hattu

Savonia-artikkeli: Monialainen yhteistyö arvoverkostoisssa

Arvoverkkotarkastelu on mielenkiintoinen ja hyödyllinen työkalu. Sen avulla voidaan haastaa yrityksiä miettimään, mistä arvo syntyy tulevaisuudessa ja onko omassa verkostossa siihen riittävästi osaamista. Arvoverkkotarkastelua voidaan käyttää myös esimerkiksi silloin, kun halutaan pohtia, mikä arvo yhteistyöllä on verkostoissa toimiville yksittäisille toimijoille, sekä mikä on yhdessä tuotettu lisäarvo asiakkaalle. Työkalu sopii mille tahansa toimialalle. Arvoverkkotyöskentelyssä esille tulevien hyötyjen hahmottamiseksi on jo alussa pohdittava tarkkaan, miksi tarkastelua tehdään.  Halutaanko nostaa esille esimerkiksi resurssien, eurojen, näkyvyyden, välillisten vaikutusten tai toimitusketjujen läpinäkyvyyden näkökulma.

Toimitusketjut ja keskinäinen verkottuminen näkyväksi

Pyysimme kolmen suuren kansainvälistä kauppaa tekevän pohjoissavolaisen yrityksen edustajaa kertomaan ja kuvaamaan yrityksensä arvoketjuja tai -verkostoja tai sen osia. Kuvaukset tuotettiin Luova REAKTIO! -hankkeessa osana VTT:n Tilannekuva alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta -raporttia.

Tavoitteena oli selvittää, millaisissa rooleissa luovan talouden toimijat ovat muiden alojen verkostoissa, minkä kaikkien eri luovien alojen toimijoita liiketoiminnalliseen verkostoon kuuluu ja millaisia mahdollisuuksia tai haasteita yhteistyössä on, sekä miten monialaiset verkostot toimivat.

Työskentelytapa avasi verkostot näkyviksi niin meille kuin haastatelluillekin sekä auttoi hahmottamaan arvoverkoston laajaa kokonaisuutta. Sitä voidaan käyttää taustatietona esimerkiksi toimintojen tehostamisen tarkasteluissa.

Luovan talouden yrityksillä on merkittävä rooli kilpailukyvyn luomisessa

Kokonaisuudessaan haastattelujen pohjalta voi sanoa, että luovan talouden toimijoilla on merkittävä tai jopa kriittinen rooli muihin aloihin kuuluvan pääyrityksen liiketoiminnassa. Verkostoihin kuuluu myös muilla mittareilla (eurot, kpl) merkittävä määrä luovaa osaamista ja yrityksiä. Pääyritysten ydinprosessien omistajuus ja johtaminen on vahvasti yrityksen omissa käsissä, samoin kokonaisnäkemys ja oma strategiaan liittyvä visio. Ydinstrategian toteuttamiseen liittyy kaikilla haastatelluilla yrityksillä suurimmat luovan talouden palveluihin liittyvät ostot ja palvelutarpeet. 

Suurten yritysten palveluiden hankinnan valintaperusteena nousivat kaikissa caseissa esille paikallisuus ja kansallisuus palvelun hankinnan valintaperusteena. Ydinpalveluihin liittyvien verkostojen johtaminen nousi haasteeksi kaikissa organisaatiossa. 

Luovan talouden yritysten (alihankkijoiden) asiakasosaamisen puute nähtiin yhdeksi haasteeksi jokaisessa casessa. Palvelun tarjoajan on tunnettava sekä pääasiakkaan että loppukäyttäjän tarve. Palvelun tuottajan on hyvä muistaa, että se toteuttaa pääasiakkaan visiota.

Arvoverkostotarkasteluissa löydettiin runsaasti erilaisia luovan talouden palveluita, joita yritykset käyttävät. Ne ovat pääosin monistettavia sisältöjä kuten myös digitaalisuuteen ja sovelluskehitykseen liittyvää tekemistä tai luovia palveluita, kuten brändiin, markkinointiin, viestintään, palvelumuotoiluun ja johdon konsultaatioon liittyviä palveluita tai tuotekehitystä ja muotoilua. Tapahtuma-alan palvelut liittyvät yrityksen sisäiseen ja ulkoiseen brändiin ja yrityskulttuurin vahvistamiseen.

Yhteistyön mallit

Liiketoimintayhteistyö suurten yritysten ja palveluntuottajien välillä voi olla suoria yksittäisiä ostoja eri yrityksistä. Palvelua voi tuottaa myös yritysjoukko, jotka yhdessä muodostavat ketjun, mutta eivät tee välttämättä keskenään yhteistyötä. Näissä tapauksissa yhteistyö pääyrityksen kanssa voi liittyä esimerkiksi tiettyyn projektiin.

Parhaimmillaan kumppanuus voi olla miniekosysteemien tuottamaa laajempaa yhteistyötä. Silloin yksittäiset yritykset kokoavat yhdessä ehdotuksen, jota tarjotaan yhtenä palveluna. Nämä miniekosysteemit voivat omata syvällistä ymmärrystä pääyrityksen tarpeista, jolloin ne kykenevät luomaan uusia ehdotuksia tai tarjouksia, jotka tukevat pääyrityksen tavoitteita.

Tulevaisuuden tarpeet

Suurten yritysten strategiset suunnat määrittävät niiden palvelutarpeet jatkossa. Luovan talouden tulevaisuuden tarpeet ovat vaikeasti hahmoteltavissa, vaikka niiden arvo liiketoiminnassa on merkittävä ja tunnustettu. Luovan talouden toimijoiden on hyvä käyttää edelläkävijyyden ja ennakoinnin osaamistaan varmistaakseen oman paikkansa arvoverkostoissa jatkossakin. Näkyvissä olevat mahdollisuudet ylitoimialaisessa yritysyhteistyössä tunnistettiin liittyvän vastuullisuuteen ja asiakasosaamisen lisäämiseen. Luovan talouden aloilla voi olla merkittävä, ellei jopa kriittinen rooli yrityksen kilpailukyvyn ja edelläkävijyyden luomisessa.

Toimitusketjut ja keskinäinen verkottuminen näkyväksi

Pohjimmiltaan arvoverkostotarkastelussa on kyse siitä, mitä lisäarvoa tuotamme yhdessä asiakkaalle. Saammeko yhdessä aikaan enemmän, olemmeko tehokkaampia yhdessä?

Arvoketjun tai paremminkin moniulotteisen ja ristiin rastiin toimivan verkoston muodostavat eri organisaatiot ja erilaiset toimijat, ja lähtökohtaisesti jokaisen tahon on tarjottava oma lisäarvonsa palveluun tai tuotteeseen. Toiminnan yhteisen asiakkaan hyväksi tulee olla läpinäkyvää, tehokasta ja organisaatiorajat ylittävää.

 

Tutustu myös:
Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnastaRaportti, 4/2023Laatijat: Mika Naumanen, Sari Vainikainen ja Katri Valkokari, VTT
Menestystarinoita – Luova (savonia.fi) Menestystarinoita luovilta aloilta Pohjois-Savosta

Luovuutta! Kasvua! Vaikuttavuutta! -videosarja esittelee, kuinka luovan alan yritykset tuovat ainutlaatuisella osaamisellaan lisäarvoa kaupunkimarkkinointiin, tapahtumatuotantoon sekä elämys- ja matkailuympäristöjen rakentamiseen.

__________________________________________________________________________________

Luova REAKTIO! Uutta arvoa luovat verkostot -hankkeessa on kehitetty digitalisuuden yhdistämistä tapahtumatuotantoihin ja yritysten sekä yhteisöjen digitaalista palvelutoimintaa valmennusten, yhteiskehittämisen ja toisilta oppimisen avulla. Hanke on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston REACT-rahoituksella elokuusta 2021 alkaen, ja se jatkuu 2023 vuoden marraskuun loppuun. REACT-rahoituksella tuetaan nimenomaan Covid-19 pandemiasta eniten kärsineiden toimialojen yritysten muutoskyvykkyyttä

Kirjoittaja:
Kaija Villman on Luova REAKTIO! -hankkeen asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu / Monialainen TKI, kaija.villman@savonia.fi