KUVA 1

Olen työskennellyt ikääntyneiden päihde- ja mielenterveysasiakkaiden parissa 17 vuotta. Tuhansia kohtaamisia ja surullisia tarinoita. Voin tällä kokemuksella sanoa, että fyysinen ja sosiaalinen eristäytyminen eläköitymisen tai leskeytymisen jälkeen ovat monen kohdalla syy alkoholin kulutuksen lisääntymiseen, ja lopulta riippuvuuden kehittymiseen. Yksinäisyys on todellakin Suomen suurin kansantauti. Ja kuitenkin melko edullinen hoitaa.

Ikääntyneiden päihteiden käyttö on arkipäivää

Päihteiden käytön yleistyminen ikääntyneillä on huomioitu myös kansainvälisissä artikkeleissa. Amerikkalaisessa kirjallisuuskatsauksessa ”Individualized approach to primary prevention of substance use disorder: age-related risks” (Afuseh, E., Pike, C.A.2020) todetaan ikääntyneillä olevan samoja alkoholin lisääntyneeseen käyttöön altistavia riskitekijöitä kuin nuorilla, kuten esimerkiksi traumaperäinen stressihäiriö, mutta myös ikääntymiseen liittyviä erityispiirteitä. Ikääntymiseen liittyy usein surua ystävien ja läheisten kuolemasta, tämä saattaa saada aikaan myös fyysistä ja sosiaalista eristäytymistä, joka altistaa päihdehäiriölle. Päihteitä saatetaan käyttää myös lievittämään kroonisten sairauksien aiheuttamaa kipua.

Kuten psykiatrian erikoislääkäri Silja Runsten toteaa artikkelissaan, laki velvoittaa ehkäisemään päihteiden ongelmakäyttöä lisäävien olosuhteiden syntymistä. Perusterveydenhuollolla on keskeinen merkitys hoidon aloittamisessa, ikääntyneiden hyötyessä parhaiten juuri heidän ikäryhmälleen kohdennetusta hoidosta. Runsteinin mukaan hyvinvointialueilla tulisi toteuttaa ikääntyneille suunnattuja palvelukokonaisuuksia ja interventioita (Ikääntyneiden päihdehäiriöt ja riippuvuudet Duodecim. 2024).Tämä on erittäin hyvä näkökulma, mutta siitä huolimatta moni hyvinvointialue toteuttaa vain lakisääteiset palvelut, ja se on tarkoittanut käytännössä mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevien palvelujen karsimista.

Sotkanetin mukaan AUDIT- testien tulosten perusteella yli 64-vuotiaiden alkoholin käyttö on huomattavasti lisääntynyt, alkoholin riskikäyttöä ja mahdollista alkoholiriippuvuutta on aiempaa enemmän. Tilanne näyttäytyy huolestuttavana koska ikäeettiset päihdepalvelut eivät ole kehittyneet linjassa nouseviin lukuihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos-Sotkanet.fi).

Ikääntyneen oikeus mielekkääseen ja hyvään elämään, päihteiden käytöstä huolimatta

Ikääntyneiden päihdeongelmasta ja mielenterveydestä keskustelu jää valitettavan usein nuorten ja työikäisten ongelmien jalkoihin. Ikäeettinen päihdetyö on asia, josta aivan liian vähän puhutaan, kuitenkin ikääntyneiden lisääntyneeltä päihteiden käytöltä ei voida sulkea silmiä. Liian moni ikääntynyt päihderiippuvuutta sairastava kokee arvottomuutta tässä yhteiskunnassa, kokee olevansa riesa ja turha kulu. “Mitäs meillä vanhoilla juopoilla on, parempi jättää hoitamatta, niin kuollaan nopeammin pois”

Reilut kymmenen vuotta sitten perustimme silloisen työparini kanssa Tampereelle ikääntyneiden mielenvirkeyttä ja päihteettömyyttä tukevat päihteettömät ”Sumppi-ryhmät”, jota on ollut viime aikoihin asti toiminnassa viisi. Ryhmätoiminnasta on tullut monelle “perhe”, siellä jaetaan niin ilot kuin surutkin, ja lähdetään aina reppu keveämpänä kotiin. Ohjattu toiminta, vertaistuki ja tarvittaessa palveluohjaus ovat tukeneet kotona asumista ja antaneet mielekkyyttä elämään. Kuten eräs ryhmäläinen totesi “ilman tätä ryhmätoimintaa olisin juonut jo itseni hengiltä”.

Ryhmissä on tehty monenlaista, muun muassa pohdittu mitä elämänvarrella on tapahtunut ja mitä toiveita on vielä tulevaisuudelle. Jokaisella on oikeus haaveisiin ja hyvään arvokkaaseen, oman näköiseen vanhuuteen.

“Näillä käsillä on tehty kaikenlaista. Olen ajanut bussia sinistä – kaverit alkaneet inistä. Näillä käsillä on pidetty kiinni lujaa suksisauvoista, olen hiihtänyt pienen ikäni, Finlandia hiihto oli pisin, Lahdesta aina Hämeenlinnaan asti. Näillä käsillä olen puristanut jääkiekkomailaa pelatessani laitahyökkääjänä. Siltä ajalta on muistona sökö polvi. Näillä käsillä olen hoitanut paljon tytärtäni, kun hän oli pieni, tytär on nyt aikuinen ja yhä elämässäni tärkeä ja läsnä. Näillä käsillä olen käännellyt lehden sivuja, lukien monenlaista. Kirjat eivät niinkään kiinnosta. Pidän kovasti urheilun seuraamisesta ja näillä käsillä on tullut kaukosäädintä näppäiltyä. Näillä käsillä olen kerännyt kangasmetsästä puolukoita ja suolta karpaloita, tehnyt niistä survosta ja pakastanut talven varalle. Näillä käsillä toivon vielä oppivani laittamaan ruokaa.”

Sininauhan järjestämä Pilke-toiminta ikääntyneille, jolla on tai, on ollut päihdeongelma, on hyvä esimerkki ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta ja osallisuudesta. Vuonna 2024 tehtyyn kyselyyn (Sininauhaliitto. Pilke tuloksellisuuskysely. 2024) vastanneista 40.7% koki alkoholinkäytön vähentyneen, ja 93.5 % koki ryhmätoiminnan vaikuttaneen myönteisesti omaan hyvinvointiin. Yksinäisyyden tunne ryhmäläisillä oli vähentynyt 52.8%. Ryhmätoiminta on siis vaikuttavaa ja kustannustehokasta, kun voidaan kohdata useampi ihminen samalla kertaa. Tästä huolimatta tämä “ei lakisääteinen” meidän tiimimme ohjaama ryhmätoiminta on nyt päättymässä, tai muuttumassa niin että ryhmät ovat jatkossa itseohjautuvia. Se tarkoittaa käytännössä usean ryhmän päättymistä.

Mistä toivoa tulevaisuuteen

VINTAGE-projekti vuonna 2012 (Good Health into Older Age) oli Euroopan laajuinen hanke, joka keskittyi alkoholinkäytön vaikutuksiin ikääntyneessä väestössä. Sen tavoitteena oli edistää terveellisiä ikääntymisen strategioita ja ehkäistä alkoholiin liittyviä haittoja ikääntyneillä. Tavoite oli myös kehittää suosituksia ja toimintamalleja alkoholin kulutuksen vähentämiseksi tässä ikäryhmässä. Projektissa havaittiin muun muassa tarve paremmin kohdennetuille ennaltaehkäisyohjelmille ja tietoisuuden lisäämiselle alkoholin vaikutuksista ikääntyneillä (L.Galluno, E.Scafato et. al. Alcohol and older people. The European project VINTAGE. 2012).

Projektista on kulunut jo 12 vuotta, mutta onko jotain merkittävää positiivista muutosta tapahtunut ikääntyneiden päihdetyön saralla? Olen viime aikoina miettinyt paljon miltä tulevaisuus tulee näyttämään. Tiedetään viime vuosien tilastojen valossa, että ikääntynyt, yli 65-vuotias tekee itsemurhan joka toinen päivä, ja tiedetään myös päihderiippuvuuden lisäävän itsetuhoisuutta ja aiheuttavan ennenaikaisia kuolemia. Tämä on pelottava yhtälö, joka saa aikaan meissä päihde- ja mielenterveystyötä tekevissä eettistä stressiä.

Kirjoittaja Tanja Leijokari – Olosunde

Mielenterveys – ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Master School

Lähteet:

Afuseh, E., Pike, C.A. Individualized approach to primary prevention of substance use disorder: age-related risks. Substance Abuse Treatment Prevention, and Policy. 2020.

https://doi.org/10.1186/s13011-020-00300-7

L.Galluno, E.Scafato et. al. Alcohol and older people. The European project VINTAGE. 2012. Microsoft Word – VINTAGE WP5 Report Best Practice_NEWconWHO.doc

Runsten, Silja. Ikääntyneiden päihdehäiriöt ja riippuvuudet Duodecim. 2024.

Sininauhaliitto. Ikääntyneiden päihdetyö. 2024. Sininauhaliiton ikääntyneiden päihdetyö | Koulutamme sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia Pilke®-ryhmätoiminnan järjestämiseen.

Sininauhaliitto. Pilke tuloksellisuuskysely. 2024..c4a92542-pilke_tuloksellisuuskysely_kooste_2024-1.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos-Sotkanet.fi. Tilasto- ja indikaattoripankki 2005–2025.Tulostaulukko – Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki

Kuvat lähteestä Pixabay Upeita ilmaisia kuvia – Pixabay