Savonia-artikkeli: Mistä koostuu erinomainen opiskelijoiden tyytyväisyys?
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Kaikki suomalaisista ammattikorkeakouluista valmistuvat opiskelijat täyttävät valmistumisvaiheessa laajan kyselyn (AVOP, lisätietoja: avop.fi). Kysely mittaa tyytyväisyyttä tutkinnon opintoihin ja opetukseen (taulukko 1). Tänä vuonna Savonian agrologikoulutus oli kaikista Suomen ammattikorkeakoulututkinnoista paras. Tai toisin sanottuna: opiskelijamme olivat Suomen tyytyväisimmät tutkinnon suorittaneet AMK-opiskelijat.
Mittauksia on tehty vuodesta 2016. Tuloksia voi tarkastella Opetushallinnon Vipunen -palvelussa. Mittausvuosien aikana Savonian agrologikoulutus on aina ollut agrologien koulutuksista ykkönen.
Luonnonvara-alan yliopettajana sekä opettajatiimin vetäjänä uskallan kesäloman kynnyksellä heittäytyä pohtimaan, miten paras opiskelijatyytyväisyys luodaan. Meillä taitaa olla siitä jonkinlaista osaamista ja näkemystä ainakin aiempiin tuloksiin pohjautuen. Tiimi suhtautui tulokseen varsin nöyrästi ja maltillisesti. Pohdimme ehkä eniten, että miten meidän käy tänä vuonna. Parhaasta on paha parantaa ja ainut suunta varmaankin alaspäin. Paljon on kuitenkin tehty vuosien aikana oikealla asenteella ja oikeisiin asioihin painottuen.
Nostan opetuksesta tarkempaan pohdintaan kolme tärkeää asiaa, joiden uskon vaikuttavan tyytyväisyyteen merkittävästi (taulukko 2). Nämä ovat arvostus, kuunteleminen ja prosessit.
Arvostuksen kokemus parantaa opiskelumotivaatiota
Ensimmäinen oppi tyytyväisyyden luomiseen olkoon oppijan arvostus. Tavoitteenamme on luoda oppijalle arvostuksen kokemus, joka parantaa myös opiskelumotivaatiota. Pääsääntöisesti pidämme opiskelijoita nuorina kollegoina, joiden tietoja ja taitoja arvostamme sekä hyödynnämme opetuksessa. Monella heistä on pitkä kokemus alalla työelämän tai yrittäjyyden kautta. Joskus toki olemme osaamisen hyväksiluvusta hyvinkin eri mieltä opiskelijoiden kanssa. Näistä keskusteluissa on tärkeää, että opintojakson tavoitteet ovat kirkkaana mielessä. Tämäkin on opiskelijan arvostamista. Haluamme olla selkeitä ja avoimia myös opetussuunnitelman tasolla. Opintojakson tavoitteiden yhdenmukaisuuteen on agrologikoulutuksen opetussuunnitelmassa kiinnitetty huomiota. Tavoitteita on vuosien aikana selkeytetty, lyhennetty ja yhtenäistetty. Opettajat voivat syksyisin tehdä ehdotuksia opintojakson tavoitteiden ja sisältöjen uudistamiseksi. Kirjaukset järjestelmään ovat allekirjoittaneen takana. Kun vain yksi henkilö tekee muutoksia opetussuunnitelman kuvauksiin, tekstien yhtenäisyys pysyy hyvällä tasolla.
Vastaan opetussuunnitelman kehittämisestä yksikössämme. Käyn vuosittain keskusteluja eri opiskelijaryhmien kanssa opetuksesta ja järjestelyistä. Mietimme yhdessä mm. opintojaksojen järjestystä, kuormittavuutta ja sisällön vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Mikäli relevantteja kehittämisehdotuksia tulee ilmi, vien muutostarpeet opettajatiimin käsiteltäväksi. Ratkaisuista sekä perusteluista tiedotan opiskelijoita, jotta heille selviää, miten heidän ehdotuksiaan on käsitelty. Arvostan kovasti opiskelijoiden pohdintoja heidän omasta opiskelijan arjestaan, jonka haluamme tehdä mahdollisimman hyväksi ja antoisaksi. Asiat näyttävät usein melko erilaisilta opettajan pöydän takaa. Opiskelijat osaavat pohdiskella opetuksen kokonaisuutta erittäin rakentavasti ja hahmottavat hienosti kokonaisuuksia. Tilaisuudet ovat antoisia kaikille osapuolille.
Opiskelijan kuunteleminen, palautteen vastaanottaminen ja siihen reagoiminen
Toinen tärkeä asia on kuunteleminen sekä palautteen vastaanottaminen ja siihen reagoiminen. Koko tiimille on erittäin tärkeää, että pysymme hyvissä ja luottamuksellisissa väleissä opiskelijoiden kanssa. Opettajien tavoitteena on olla helposti lähestyttävä, läsnä oleva ja turvallinen kumppani opiskelujen ajan. Luottamusta ei saa pettää ja tukemiseen on varattava aikaa. Opiskelijat saavat vapaasti varata keskusteluaikoja tutoropettajien kalentereista. Näin olemme aina tarvittaessa läsnä ja tukena. Osa opiskelijoista käyttää aktiivisesti tätä mahdollisuutta ja haluaa keskustella parikin kertaa vuodessa. Tuntuu turvalliselta, kun opettaja tarkistaa, että kaikki on kunnossa ja kuuntelee sekä haasteiden että onnistumisten kokemuksia.
Monimuotoisesti opiskeleville järjestetään etäviikoilla ”ryhmäklinikoita”, jonne voi tulla keskustelemaan kaikesta mieltä askarruttavasta. Paikalla ovat tutoropettajat, joiden tehtävä on kuunnella, selkeyttää tilanteita ja viedä viestejä eteenpäin. Näillä klinikoilla on saatu monia murheita selvitettyä, käytänteitä kehitettyä ja iloittu yhdessä onnistuneista asioista. Klinikka vie tunnin ilta-aikaa tutoropettajilta, mutta tuottaa paljon helpotusta kaikkien arkeen. Tämä satsaus kannattaa erityisesti opintojen alkuvaiheessa, jolloin etänä opiskelevat ovat melko hukassa ihan perusasioiden kanssa.
Lisäksi järjestämme muita kuulemistilaisuuksia matalalla kynnyksellä. Jos opiskelijaryhmän kipuilua havaitaan, niin voidaan järjestää vapaamuotoinen tilaisuus asian yhteistä puimista varten. Koulutuspäällikkö ja kuraattori ovat monesti mukana näissä tilaisuuksissa yliopettajan tukena. Olemme onnistuneet luomaan ilmapiirin, jossa kaikesta saa keskustella ääneen. Perustelut asioille pyritään kertomaan selkeästi ja jämäkästi. Oppilaitos määrää säännöt ja osaan niistä on vain sopeuduttava, vaikka harmittaakin. Harmia on kuitenkin hyvä purkaa puhumalla, koska toisinaan sillä on vaikutusta käytänteiden kehittämiseen.
Yksikkömme on melko pieni eli vain noin 70 opiskelijaa kullakin vuosikurssilla. Etäopetus on luonut kehittämisen tarpeita aidolle läsnäololle. Erityisen huolen kohteena ovat opiskelijat, jotka jäävät yksin kotiin ilman yhteisöllistä tukea. Etäopiskelijoita voidaan helposti huomioida myös verkon välityksellä. Pieniä tuuppausviestejä lähetetään tai lyhyitä palavereja pidetään matalalla kynnyksellä. Meillä on satelliittikampuksia Virolahdella, Kiteellä ja Varkaudessa. Nämä kampukset mahdollistavat oman alueen opiskelijoiden kokoontumisen yhteen, vaikka opettaja onkin vain puhuva pää ruudulla. Meillä on vielä tehtävää satelliittikampusten käytön hyödyntämisessä eli läsnäolon on oltava hyvä investointi opiskelijalle. Ainakin parempi kuin yksin kotona opiskelu. Opettajat tekevät myös vierailuja etäkampuksille, mutta etäisyyksien vuoksi nämä jäävät melko harvinaisiksi tapahtumiksi. Etäryhmien opiskelijat arvostavat kovasti opettajien kyläilyä ja vastassa saattaa olla itse leivottuja herkkuja.
Selkeät säännöt ja ohjeet
Kolmas tärkeä asia ovat selkeät ja toimivat prosessit mm. opetuksen, tutoroinnin, harjoittelujen ja opinnäytetöiden osalta. Toimin opinnäytetyökoordinaattorina ja olen kehittänyt opinnäytetyön tekemisen prosessia yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Olen huomannut, että selkeät säännöt ja ohjeet ovat opiskelijoiden mieleen. Kun säännöt ovat kaikille samat, opiskelijat voivat yhteisöllisesti tukea ja tsempata toisiaan näiden noudattamisessa. Meillä tuskin kenellekään on epäselvää, että opinnäytetyöt on laitettava kielenhuoltoon maaliskuun loppuun mennessä. Töitä tehdään öitä myöten, että aikataulussa pysytään. Ne, jotka eivät pysy, ovat hyvin pahoillaan rikottuaan yhteistä sääntöä. Säännöt ja käytänteet on onnistuttu luomaan yhtenäisiksi, koska meillä on annettu vahva tuki opinnäytetyöprosessin koordinointiin. Minulla on aikaa tukea prosessin osalta niin opiskelijoita kuin ohjaajiakin. Jonkinlaisesta onnistumisesta kertoo ajoittain hyvinkin haastavan opinnäytetyöprosessin saama hieno arviointi AVOP-kyselyssä (6,1 / 7, taulukko 2).
Prosesseihin liittyy myös vahva kytkös työelämään. Teemme jatkuvasti yhteistyötä työelämän kanssa, esimerkiksi tutkimusmenetelmät-opintojaksolla tehdään tutkimustyö aitoon työelämän tarpeeseen. Yrittäjyysopinnoissa käsitellään todellisten yritysten tietoja, mikä tuo tekemiseen aitouden ja vastuullisuuden maun. Meillä käy myös paljon vierailevia luennoitsijoita tuomassa tuulahduksia alalta. Enemmänkin voitaisiin opetuksessa panostaa yritysvierailuihin. Monipaikkainen opiskelu on tuonut tähän hieman haastetta, mutta keinoja pohditaan aktiivisesti. Opetussuunnitelmaamme arvioi säännöllisesti Agrologikoulutuksen neuvottelukunta. Kaikista muutoksista raportoidaan heille ja keskustellaan opetuksen kehittämistarpeista muutaman kerran vuodessa.
Työelämälähtöisyyttä on sekin, että ymmärrämme opiskelijoiden arjen. Moni heistä on luonnonvara-alan yrittäjiä tai töissä alan yrityksissä. Luonnonvara-alan arjen ruuhkahuippuja pyrimme mahdollisuuksien mukaan huomioimaan opetuksessa. Tähän perustuu myös opinnäytetöiden maaliskuun deadline. Tuota noudattamalla ehtii hyvin peltotöille.
Kirjoittaja: Heli Wahlroos, yliopettaja
Luonnonvara-alan tutkintokoulutus