Pohjois-Savossa on toteutettu maitotilallisille suunnattuja Maitotilabarometri -kyselytutkimuksia yli 20 vuoden ajan osana eri hankkeita ja opiskelijatöitä. Keväällä 2024 päätettiin toteuttaa uusi kysely yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun, Osuuskunta Maitosuomen ja Maitoyrittäjät ry kanssa. Kyselyllä selvitettiin maitotilojen tulevaisuuden näkymiä ja kehittämissuunnitelmia.

Savonia-ammattikorkeakoulu toteutti kyselyn verkkokyselynä osana Tulevaisuuden maatila -hanketta, hyödyntäen Ideasta hankkeeksi -opintojakson kolmen opiskelijan tiimiä. Osuuskunta Maitosuomi jakoi kyselyn omille maidontuottajilleen ja Maitoyrittäjät tiedotti kyselystä jäseniään ja seuraajiaan. Kyselyt olivat auki maaliskuusta toukokuun puoleen väliin saakka ja vastauksia saatiin yhteensä 210 kappaletta.

Vastanneilla maitotiloilla oli tyytyväisyyttä ja tulevaisuudenuskoa

Vastanneet tilat olivat keskimääräistä suurempia, sillä niiden karjakoko oli yli 70 lehmää kun keskimäärin karjakoko Suomessa on noin 50 lypsylehmää. Tilat olivat kohtuullisen tyytyväisiä tilansa toimintaan, esimerkiksi kannattavuuteen, maksuvalmiuteen ja tuotannon vastuullisuuteen vähintään melko tyytyväisiä oli noin 90 % vastanneista.

80 % vastaajista piti tulevaisuutta vähintään kohtuullisena. Lisäksi yli 70 %:lla oli tavoitteena nostaa karjan keskituotosta sekä investoida maatalouteen vuoteen 2030 mennessä.

Tiloilta kysyttiin, minkäkokoinen tila on vuonna 2030 kannattava. Vastaajat pitivät tilaa menestyvänä, jos sillä on 150 lehmää ja 200 hehtaaria peltoa. Maitoa kannattava tila tuottaa meijeriin 1,78 miljoonaa litraa vuodessa. Tämän kokoista maitotilaa oltiin myös valmiita hoitamaan, mikäli rajoittavat tekijät eivät liikaa rajoita.

Tilan kehitystä rajoittaa eniten talous ja investoinnit sekä yrittäjän ammattitaito, johtaminen ja ajanpuute. Toisaalta nämä samat tekijät listattiin myös sisäisiksi menestystekijöiksi.

Kyselyyn vastanneista reilu puolet näkee sukupolven vaihdoksen omalla tilallaan olevan jossain vaiheessa mahdollista. Merkittävin maidontuotannon jatkuvuuteen negatiivisesti vaikuttava asia on työn suuri sitovuus. Myös kannattavuus- ja jaksamispaineet näkyivät vastauksissa.

Vaikka tuotannon jatkuvuuteen ja sukupolvenvaihdosten toteuttamiseen liittyy paljon epävarmuutta, maatila kannattaa pitää kunnossa sopivien investointien kautta ja toimintaa kehittämällä. Tällöin tilan saa paljon helpommin myytyä, mikäli omasta perhepiiristä ei löydy jatkajaa.

Yhteistyö nähtiin myös kiinnostavana, mutta yhteisinvestoinnit näyttivät kiinnostavan vähiten. Ehkä niiden arviointi koettiin vaikeaksi mikäli asia ei ole ajankohtainen tai sopivia investointikumppaneita ei vastaamishetkellä ole.

Kyselyssä kysyttiin myös toiveita maatalousalan koulutuksen painospisteistä. Tärkeimmiksi nousi yrittäjyys ja talous, kotieläintuotanto sekä johtaminen.

Yhteenveto

Vastaajat olivat kehityshakuisia tiloja, jotka edustivat noin 5 % koko Suomen kaikista maitotiloista. Vaikka tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkien maitotilojen näkymiä Suomessa, se valottaa tulevaisuuteen suuntaavien tilojen ajatuksia.

Vastaajista lähes 80 % pitää maidontuotannon näkymiä vähintään kohtuullisena ja mikäli haasteet ja rajoitteet ovat hallittavissa, kannattavaksi nähtyä tulevaisuuden tilakokoa ollaan valmiita hoitamaan myös tulevaisuudessa. Maakuntatasoa tarkasteltaessa Pohjois-Savon tulevaisuusnäkymät ovat kohtuulliset, mutta oleellisempaa on korostaa kehityshakuisten tilojen tiedonhankinnan ja verkottumisen tärkeyttä ja tämä tapahtuu entistä enemmän ylimaakunnallisesti. Verkottumisen kautta tuetaan keskeisiä sisäisiä menestystekijöitä, eli yrittäjän ammattitaidon, osaamisen ja motivaation kehittämistä.

Mika Repo, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu Luonnonvara-ala, mika.repo@savonia.fi

Maitotilabarometri 2024 -kyselytutkimus toteutettiin osana Tulevaisuuden maatila -hanketta, jonka toteuttavat yhteistyössä Ylä-Savon Ammattiopisto, Savonia-amk ja Maitoyrittäjät ry. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2023-31.12.2025 ja sen rahoitus tulee JTF-rahoituksen ja Pohjois-Savon Liiton kautta.