Otsikon sanonnalla on vinha perä, sillä lehmä makaa mielellään noin 14 tuntia vuorokaudessa. Lehmä myös märehtii mieluiten makuulla. Jos makuupaikka on lehmälle epämukava, se makaa vähemmän ja myös märehtimisaika voi vähentyä. Tämä näkyy hyvinvoinnin ja tuotoksen heikkenemisenä. Märehtimiseen lehmä käyttää noin 7–9 tuntia vuorokaudessa.

Lypsykarjanavetoissa lehmien makuupaikkana on yleensä parsi, jonka lehmä voi pihatossa vapaasti valita. Parsissa käytetään erilaisia parsimattoja tai -petejä, joiden päälle levitetään muutaman sentin kerros kuiviketta. Parsi voi olla myös syväparsi eli parsi, jossa kuivikekerroksen paksuus on 20–30 cm.

Kuivikkeen tehtävä on sitoa nestettä ja kaasuja sekä lisätä makuualustan mukavuutta. Eri kuivikkeiden ominaisuudet näiden suhteen poikkeavat toisistaan, mutta parhaimmat kuivitusominaisuudet ovat turpeella. Se on suosituin kuivike lypsykarjatiloilla ja toiseksi eniten käytetään sahanpurua.

Vaihtoehtoja turpeelle

Tavoite turpeen käytön vähentämisestä ja Ukrainan sodan aiheuttamat muutokset energian tuotannossa ovat vaikuttaneet kuivikemarkkinoihin. Kuiviketurpeen saatavuus on toistaiseksi ollut kohtuullinen, mutta hinta nousee. Sahanpurun suhteen on ollut ajoittaisia saatavuusongelmia jo useina vuosina, sillä purua ohjautuu energian tuotantoon korvaamaan sekä turvetta että Venäjältä aiemmin tuotua haketta. Tämä on nostanut kuivikepurun hintaa merkittävästi.

Tarve uusille kuivitusratkaisuille on suuri, sillä tilanne ei turpeen tai sahanpurun osalta ole paranemassa. Jos turpeesta luopuminen etenee suunnitellusti, vähenee kuiviketurpeen tarjonta Luken vuonna 2023 tekemän ennusteen mukaan noin puoleen viiden vuoden kuluessa. Vastaavasti purun tarjonta ei ole lisääntymässä.

Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut on EU-osarahoitteisena hankkeena parhaillaan selvittämässä, mitä kuivikkeita lypsykarjoissa voisi erityisesti turpeen korvaajana käyttää. Kuivitusominaisuuksien lisäksi on huomioitava saatavuus, hinta, käytettävyys ja vaikutukset eläinten hyvinvointiin sekä eläinten ja niitä hoitavien terveyteen.

Kuivajaetta parsiin

Suurimman mielenkiinnon kohteena on lannasta separoitu kuivajae, jonka käyttö kuivikkeena on lisääntynyt viime vuosina, mutta tutkimustietoa ja pitkäaikaisia kokemuksia Suomesta on vielä melko vähän. Sitä on käytetty pitkään esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa, mutta suomalaiset olosuhteet poikkeavat jonkin verran sikäläisistä eikä tieto näistä maista ole suoraan sovellettavissa.

Kuivajakeen hyviä puolia ovat sen riittoisuus ja tuottamisen kohtuulliset kustannukset, joten sitä voi huoletta käyttää enemmän. Se on pehmeää ja toimii navetoiden lietejärjestelmissä hyvin.

Kuivajakeen kuivikekäyttö vaatii huolellisuutta ja rutiineja, jotta se ei aiiheuta utaretulehdusongelmaa. Kuivajaetta tulisi käyttää vain tuoreena, varastoimatta ja lisätä sitä parsiin useita kertoja viikossa. Huomiota on kiinnitettävä parsien oikeaan mitoitukseen, jotta ne pysyvät puhtaina sekä parsien ja lantakäytävien säännölliseen puhdistamiseen. Parteen kuivajakeen sekaan jäävä lanta lisää utaretulehdusriskiä.

Hiekka on pehmeä peti

Hiekka on lehmälle hyvin miellyttävä makuualusta, mutta sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Hiekka kuluttaa lantajärjestelmiä ja niiden osia ja painuu lietekuiluissa ja -säiliöissä pohjaan. Hiekan erottaminen lietteestä vaatii omat järjestelmänsä ja hiekkaisen lietteen käyttö voimakkaan sekoituksen peltolevityksen yhteydessä.

Tanskassa suositaan hiekalla täytettyjä syväparsia ja suurimmilla tiloilla on käytössä hiekan erotus- ja kierrätysjärjestelmiä, joilla lannan mukana parsista tuleva hiekka saadaan eroteltua ja uudelleen käytettyä kuivikkeena. Järjestelmät ovat varsin hintavia ja Tanskassa niiden käytön lasketaan olevan järkevää vasta yli 600 lehmän karjoissa.

Suomessa hiekan käyttöä rajoittaa eniten sen saatavuus, sillä mikä tahansa hiekka ei kuivikkeena toimi eikä kaikkialla ylipäätään ole kuivitushiekkaa sopivan etäisyyden päästä saatavilla.

Tietoa suoraan tiloilta

Mukana olevilla 20 maitotilalla eri puolilla Pohjois-Savoa, Kainuuta sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaata mitataan navetan olosuhteita, kuivituksen vaikutuksia eläinten hyvinvointiin, eläinten ja niitä hoitavien ihmisten terveyteen ja työnkäyttöön. Lisäksi lasketaan kuivitusratkaisujen taloudellisia vaikutuksia ja tehdään eri kuivikkeiden elinkaarianalyyseja.

Mittaustiloilla on kuivikkeena separoitua kuivajaetta, hiekkaa tai turvetta. Muista kuivikkeista keräämme tietoa tutkimuksista, kansainvälisten kontaktien kautta sekä erityisesti suomalaisten maito- ja nautatilojen kokemuksista.

Tietoa keräämässä ja tutkimusta tekemässä ovat Savonian lisäksi Kpedu, Luonnonvarakeskus, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopiston Mittaustekniikan laitos, Työtehoseura ja Työterveyslaitos.

Lisätietoja hankkeesta https://laari.info/kaynnissa-olevat-hankkeet/lypsykarjojen-vaihtoehtoiset-kuivitusratkaisut/ ja https://maaseutuverkosto.fi/manual-projects/lypsykarjojen-vaihtoehtoiset-kuivitusratkaisut/

Kirjoittaja:

Eeva-Kaisa Pulkka, tki-asiantuntija

Savonia-ammattikorkeakoulu

eeva-kaisa.pulkka@savonia.fi