Luovuus on yksi työelämän tärkeimmistä tulevaisuustaidoista. Luovuutta tarvitaan innovaatioihin ja yhteiskuntien vaurastumiseen. Mahtaako tänä päivänä olla enää sellaista ammattia, jossa luovuutta ei tarvittaisi?

Usein ajatellaan luovuuden tarkoittavan taiteellista lahjakkuutta. Mutta mietitäänpä, oliko Fredrik Terho taiteilija? Niin, hän oli suomalainen ratamestari, joka kehitti kivikasasta ensimmäisen rautaisen saunauunin. Tuote kehittyi pönttöuuniksi, siitä edelleen saunakiukaaksi, jopa designmalliseksi. Luovuus ei ole siis vain tietyn, taiteellisesti lahjakkaan ryhmän taito ja etuoikeus.   

Organisaatiot tarvitsevat luoviin ratkaisuihin kykeneviä ihmisiä ja yhtä lailla ne tarvitsevat verkostoja. Palveluntuottajien mahdollisuudet luoda arvoa on verkostoissa toimiminen. Se mahdollistaa arvon muodostumisen niin palveluntuottajalle kuin asiakkaalle. Verkostot ovat yhteistoiminnallisia kumppanuuksia, jotka toimivat tiettyä tarkoitusta varten. Kumppaniverkostoissa ratkotaan haasteita ja siksi niissä tarvitaan luovaa ongelmanratkaisukykyä.

Haasteet ja tarpeet selviävät keskustelemalla

Kumppaniverkoston luovuuden kehittämistä on tutkittu Rantalan (2023) opinnäytetyössä, jossa toimeksiantajana oli Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovahvuusala. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon alueen kulttuuri-, perinne- ja kotiseutuyhdistysten kanssa. Yhdistykset tuottavat paikallismuseopalveluita eri puolilla Pohjois-Savoa. Rantala tutustui yhdistysten hallitusten edustajiin omassa työssään Savon Helmiä -hankkeessa loppuvuodesta 2022. Heidän kanssaan käytyjen keskustelujen pohjalta nousi esille vahvasti se, että uusien ideoiden kehittäminen yhdessä kumppaneiden kanssa koettiin haasteelliseksi. Samalla nähtiin, että tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, jotta nämä haasteet saadaan ratkottua.

Tutkimuksellisessa kehittämistyössä selvitettiin, kuinka luovuutta voidaan kehittää kumppaniverkostossa ja luotiin yhteistä ymmärrystä siitä, miksi luova ongelmanratkaisukyky on tärkeää. Tavoitteena oli luoda kumppaniverkoston luovuuden kehittämisen malli. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena, jossa yhteiskehittäminen eri menetelmin, mallin rakentaminen ja sen testaus vuorottelivat.

Kääritään hihat, kehitetään ja testataan

Rantalan (2023) kehittämän visuaalisen mallin (kuva 1) aineisto syntyi yhteiskehittämisen tuloksena kulttuuri-, perinne- ja kotiseutuyhdistysten hallitusten jäsenten kanssa. Aivoriihityöstelyn ja de Bonon Kuusi ajatteluhattua -menetelmän kautta syntyneiden oivallusten ja tietoperustan synteesinä kumppaniverkoston luovuuden kehittämisen keskiöön nousi kuusi näkökulmaa, jotka ovat yhteistyö, sitoutuminen, luottamus, osallistava viestintä, tarinallistaminen ja aistimaailma. Jokaiseen näkökulmaan on kytketty toimenpiteet, joiden avulla kutakin toteutetaan ja mahdollistetaan onnistuminen luovuuden kehittymisessä. Jokainen näkökulma sisältää myös tavoitteen, joka on mahdollista saavuttaa toimenpiteillä.

Kuva 1. Kumppaniverkoston luovuuden kehittämisen malli (Rantala 2023)

Mallia testattiin Pohjois-Savon kulttuuri-, perinne- ja kotiseutuyhdistysten toimesta. Testausvaiheen edetessä mallia paranneltiin useaan otteeseen alustavien kokemusten pohjalta. Testausvaihe kesti kokonaisuudessaan kolme kuukautta, jonka aikana kolme yhdistystä kuudesta oli päässyt etenemään luovuuden kehittämisessä tämän mallin avulla. 

Kumppaniverkoston luovuuden kehittämisen mallin hyödyt

Saatujen kokemusten pohjalta malli koetaan hyödyllisenä, sillä se ohjaa verkoston sisäistä toimintaa. Malli toimii keskustelualustana verkoston rakentamisvaiheessa. Se konkretisoi yhteistyön hyödyt ja sitouttaa toimintaan. Malli toimii verkoston vetäjän työkaluna ja sitä voidaan käyttää huoneentauluna. Työkalua hyödyntämällä voidaan varmistaa kumppaniverkoston luovuuden kehittämisen laadukas ja yhtenäinen toimintatapa erilaisissa verkostoissa. Vastaavaa mallia ei ole aiemmin ollut käytössä Pohjois-Savon alueen kulttuuri-, perinne- ja kotiseutuyhdistyksissä. Geneerisyytensä ansiosta mallia voidaan hyödyntää myös muissa yhteisöissä, yrityksissä ja organisaatioissa, kun halutaan kehittää luovaa ongelmanratkaisukykyä.

Luovuutta tarvitaan erilaisissa tehtävissä, olivatpa ne ammattiin sidottuja tai yhdistysten kaltaisissa yhteisöissä vapaaehtoisuuteen perustuvia. Kumppaniverkoston luovuuden kehittämisen malli auttaa ymmärtämään, että verkostomaisessa toiminnassa tarvitaan moniulotteinen ymmärrys siitä, kuinka voidaan luoda parhaat mahdolliset olosuhteet luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittymiselle. Toimintatapa, johon malli ohjaa mahdollistaa jokaisen mukana olevan yksilön luovuuden vahvistumisen ja näin koko yhteisön virittäytymisen luovaan mielentilaan – uusiutumaan ja löytämään ratkaisuja myös perinteisten ajattelu- ja toimintamallien ulkopuolelta.

Kirjoittajat:

Sanna Rantala, Tradenomi (ylempi AMK), Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma

Nina Huotari, Koulutuspäällikkö, Savonia Master School

Tekstin lähteenä on käytetty joulukuussa 2023 julkaistua Sanna Rantalan Tradenomi YAMK -opinnäytetyötä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120433886