Luonnontuotteiden kysyntä on kasvussa ja suomalaisille tuotteille olisi vientiä maailmalla, mutta alan haasteena ovat pienet tuotantomäärät ja korkeat kustannukset. Suomen metsissä olisi tarjolla runsaasti lisätienestiä niin perinteisten kuin vähän erikoisempienkin luonnontuotteiden myötä, jotka vain odottavat hyödyntäjäänsä. Ala kaipaisi ronskeja otteita, rohkeita ideoita ja investointeja kotimaisten raaka-aineiden jatkojalostuksen mahdollistamiseksi.

Alan haasteita on jo vuosia pyritty ratkaisemaan erilaisten hankkeiden ja projektien avulla, joista yksi on parhaillaan Pohjois-Savossa käynnissä oleva MELLI-hanke eli Metsistä ja luonnontuotteista liiketoimintaa. Hankkeessa edistetään luonnontuotealan osaamista toimialueella sekä kehitetään alan liiketoimintaa osana kokonaiskestävää ja kannattavaa metsätaloutta. Yksi keino on tuottaa metsänomistajille tietoa mahdollisista sivuvirroista puuntuotannon oheen. Tähän mennessä hanke on järjestänyt lähitoteutuksena pihkan keruuseen sekä pakurin ja lakkakäävän viljelyyn liittyvät maastokoulutukset, koivunmahlan demotilaisuuden ja opintomatkan Kuusamoon.

Mitä kaikkea tämä luonnontuoteala sitten oikein pitää sisällään? Päätin MELLI-hankkeen tuoreena projektityöntekijänä sukeltaa syvemmälle aiheeseen, koska se on jäänyt myös itselleni osittain vieraaksi, vaikka opiskelen viimeistä vuotta agrologiksi luonnonvara-alalla. Aihe on alkanut kiinnostaa minua viimeisten parin vuoden aikana, mutta syventyminen aiheeseen on jäänyt kiireisessä arjessa ajatuksen tasolle. Onneksi siihen tarjoutui nyt oiva tilaisuus ja voin jakaa tätä ilosanomaa muille aiheesta kiinnostuneille.

Luonnontuotteet tutuksi

Luonnontuotteita ovat esimerkiksi metsistä kerättävät herkut, kuten meille kaikille tutut luonnonmarjat, sienet ja yrtit. Näiden lisäksi luonto tarjoaa monipuolisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia materiaaleja, nk. erikoisluonnontuotteita, joita ovat mm. kuusenkerkät, koivunmahla, pihka, pakuri, lakkakääpä, jäkälä, sammalet, kihokki ja leikkohavu. Keräystoiminnassa tulee huolellisesti perehtyä jokaisenoikeuksiin (ent. jokamiehenoikeudet), sillä joidenkin luonnontuotteiden keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Villin luonnon hyödyntäminen on tehnyt viime vuosina paluuta suomalaiseen ruokakulttuuriin ja esimerkiksi villiyrttien keräily eli hortoilu on kasvattanut suosiotaan. Yrtit ovat luonnonvaraisia, ravinnoksi käytettäviä kasveja, kuten esimerkiksi voikukka, nokkonen, maitohorsma ja vuohenputki. Villiyrttien lehtiä, kasveja ja kukkia saa kerätä jokaisenoikeudella, kunhan ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle. Huomioitavaa on, että kasvien oksia ja juuria ei saa kerätä ilman lupaa. Lisäksi joidenkin yrttien poimintaan tarvitaan aina maanomistajan lupa, näin on esimerkiksi kuusenkerkän kohdalla.

Syötäviä luonnonmarjoja löytyy metsistämme runsaasti. Tavallisimmat luonnonmarjat ovat puolukka, mustikka, variksenmarja, vadelma, lakka, karpalo, pihlajanmarja, tyrni, juolukka ja mesimarja, mitkä tuottavat vuosittain yli 500 miljoonan kilon sadon. Metsiemme marjasadosta hyödynnetään arviolta noin 10 %. Syötäviä luonnonsieniä kasvaa satoja ja niiden tuottama sato on vuosittain yli miljardi kiloa, josta hyödynnetään vaivainen prosentti.

Luonnontuoteraaka-aineiden keruuseen ja tuotantoon pääsee perehtymään tarkemmin alan oppilaitosten, yritysten ja hankkeiden kautta. Luonnontuotealan työntekijäksi tai yrittäjäksi voi valmistua suorittamalla alan ammatillisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Luontoalan ammattitutkinnon suorittaneiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa vuoden 2018 jälkeen.

Peräti 20 % kasvua selittää aktiivisten koulutusten järjestäjien lisääntynyt määrä sekä ihmisten lisääntynyt kiinnostus luontoa ja luonnossa työskentelyä kohtaan. Kun alan jalostusaste on kehittynyt, myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden rooli on kasvanut ja esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulu on lisännyt luonnontuotealan agrologien opetussuunnitelmaan omaksi osaamisalakseen. Agrologiopintojen lisäksi korkeakoulutasolla on mahdollista opiskella muita luonnonvara-alan AMK-tutkintoja: hortonomi, metsätalousinsinööri tai ympäristösuunnittelija. Yliopistossa voi opiskella maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi tai maisteriksi.

Luonnontuotealan suosio kasvussa

Luonnontuotteita voidaan hyödyntää monipuolisesti elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa sekä erilaisten luontais- ja hyvinvointituotteiden valmistuksessa. Luonnontuotealan toimialaraportin (2022) mukaan alalla toimii 770 yritystä, joiden yhteinen liikevaihto vuonna 2020 oli arviolta 780 miljoonaa euroa. Henkilöstöä näissä yrityksissä arvioidaan olevan 2 700 työntekijää. Yli 70 % alan yrityksistä on pieniä perheyrityksiä, jotka työllistävät 1–5 henkilöä. Marja-alan yritykset hyödyntävät paljon ulkomaista työvoimaa ja peräti yli 80 % kerätyistä luonnonmarjoista on muiden kuin suomalaisten keräämiä.

Valitettavaa on, että tällä hetkellä Suomessa ei ole riittävästi luonnontuotteiden kerääjiä, keruuverkostoja, raaka-aineiden käsittelyyn soveltuvia tuotantotiloja ja kuivauskapasiteettia, mikä hidastaa alan kasvua ja kehitystä. Tarvittaisiin merkittävästi enemmän raaka-aineita, jotta yritysten olisi mahdollista tarttua markkinoilla oleviin mahdollisuuksiin. Suurimmat haasteet ovat keruun organisoinnin ja logistiikan puute. Raaka-aineet tulisi saada ostajan haluamaan muotoon, sillä perinteinen pakastus ei aina riitä.

Haasteista huolimatta toimiala on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Erityisesti elintarvikealan kiinnostus luonnontuotteisiin on kasvanut käsi kädessä Suomen elintarvikeviennin kasvun myötä. Syrjäinen sijainti on samaan aikaan haaste markkinoinnille, mutta ennen kaikkea myyntivaltti raaka-aineiden puhtauden vuoksi. Pohjoisen kesän pitkät päivät vahvistavat monien marjojen ja yrttien aromia, minkä ansiosta niillä on erityinen maine. Myös luomuluonnontuotteiden vienti kasvaa jatkuvasti ja Suomi voisi halutessaan ainakin tuplata luomukeruualan, sillä arviolta peräti 95 % metsäpinta-alasta voisi sopia tähän tarkoitukseen.

Metsänomistajat mukaan toimintaan

Miksi metsänomistajien sitten kannattaisi ottaa koppia tästä mahdollisuudesta? Metsä- ja luonnontuotealan tiivis yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia, sillä raaka-aineiden hankinta on tunnistettu haasteelliseksi ja uusien keruualojen kasvun myötä raaka-aineita olisi mahdollista saada entistä enemmän ja monipuolisemmin. Metsänomistajat puolestaan hyötyisivät taloudellisesti metsiensä tarjoamisesta keruukäyttöön ja saisivat näin lisätuloa puuntuotannon oheen. Myös suomalaisille tuttu metsäala kaipaa uusia toimintatapoja ja tästä yhteistyöstä hyötyisivät kaikki. Parhaimmillaan raaka-aineiden keruu voidaan suunnitella vuosiksi eteenpäin, kun alueet ja metsänomistajat ovat kontaktoitavissa.

Kun luonnontuotteista lähdetään tekemään liiketoimintaa, ovat sopimukset maanomistajan ja raaka-aineen vastaanottajan kanssa tärkeässä roolissa. Näin kaikille osapuolille on selvää, millainen määrä tuotetta kerätään ja missä muodossa se toimitetaan eteenpäin. Korkean jalostusasteen lopputuotteiden kysyntä kasvaa, jolloin hankinta- ja jalostusketjun kannattavuus paranee. Esimerkiksi kuusenkerkän jalostusarvo kymmenkertaistuu, kun se myydään kuivattuna tuoreen raaka-aineen sijaan. Sama tai jopa monin kerroin suurempi markkina-arvo saavutetaan, kun kuivatusta kerkästä jatkojalostetaan valmis tuote.

Vahvistetaan osaamista

Metsien luonnontuotteet voisi olla hiljalleen ajankohtainen osa-alue sisällytettäväksi Savonian agrologiopintoihin, sillä kiinnostus alaa kohtaan on selkeästi kasvussa. Luonnontuoteala tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja työelämään ja yrittäjyyteen, joten kouluttaminen vahvistaisi entisestään Savonialta valmistuvien opiskelijoiden vankkaa ja monipuolista osaamista luonnonvara-alalla.

Anne Tuomivaaran Eläintenhoitajan yrttioppaan (2018) mukaan myös eläimiä voidaan hoitaa vanhaa yrttitietoutta ja nykytiedettä yhdistämällä, mikä olisi samalla luonnonmukainen ja ekologinen tapa toteuttaa eläintenhoitoa. Oikeilla yrteillä voidaan vahvistaa eläinten yleiskuntoa, vastustuskykyä sekä ennaltaehkäistä sairauksia. Kun maatilojen talous on tunnetusti tiukalla, nousevat eläinten sairastumista ennaltaehkäisevät toimet entistä suurempaan arvoon, eikä erilaisia, hyväksi ja turvalliseksi todettuja vaihtoehtoja voi mielestäni koskaan olla liikaa.

Harjoittamalla kestävää metsätaloutta ja opettelemalla luonnon antimien monipuolista hyödyntämistä ympäristöä kunnioittaen, teemme hiljalleen ainakin osittaista paluuta vanhan kansan oppeihin ja taitoihin, joita on ensiarvoisen tärkeää vaalia tulevaisuudessakin. Kysymys kuuluu, palaammeko luonnontuotealan kasvun ja kehittyvän osaamisen myötä takaisin juurillemme entistä parempaan yhteistyöhön ja harmoniaan luonnon kanssa?

Kirjoittaja:

Janina Sivonen, projektityöntekijä ja agrologiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
janina.sivonen@savonia.fi

Lähteet:

Luonnotuotealan toimialaraportti 2022.
MELLI-hankkeen nettisivut.