Lastensuojelun jälkihuolto, sen sisältö ja palvelujen kehittäminen ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä lastensuojelun toiminta-alueella. Jälkihuolto on lastensuojelulain (214/2007, 75 §, 542/2019, 75 §, THL 2021) mukaista kunnallista palvelua, jonka kunta voi hallinnollisesti toteuttaa haluamallaan tavalla. Perusteellista ja kattavaa tieteellistä tutkimustietoa jälkihuollon käytännön haasteista, toimivista käytännöistä ja niiden organisatorisista reunaehdoista on valtakunnallisesti vähän (STM 2019, 11). Jälkihuollon tutkiminen on tarpeellista aikuistuvan nuoren, jälkihuoltoa koskevan lainsäädännöllisen muutoksen sekä uudistuvan sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän vuoksi.

Tähän tutkimustiedon tarpeeseen vastataan sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla Hyvää jälkeä -hankkeella. Tutkimushanke toteutuu vuosina 2021 – 2023. Tutkimushanketta hallinnoi Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (sosiaalityö) ja osatoteuttajana Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi on SOS-Lapsikylä. Hankkeessa tutkitaan sijaishuollosta itsenäistyvän nuoren jälkihuoltoa. Hyvää jälkeä -hankkeessa tuotetaan tietoa jälkihuollon nykytilasta sekä nuorten ja ammattilaisten kokemuksista jälkihuoltosiirtymän eri vaiheissa. Tietoa hyödynnetään jälkihuoltoa tukevien (digitaalisten) yhteistyökäytäntöjen valmistelussa. Hankkeessa yhteistyötahoina ovat Tampereen, Turun, Porin ja Kuopion kaupungit sekä Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö, Ehjä ry., perhekuntoutuskeskus Lauste, Sininauhaliitto/Porin Sininauha sekä THL/Yee-hanke. (Hyvää Jälkeä – Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä tutkimushanke 2021.)

Savonia-ammattikorkeakoulussa tuotetaan tietoa Pohjois-Savon lastensuojelun jälkihuollon tilanteesta. Tutkimustietoa kerätään jälkihuoltoa toteuttavilta ammattilaisilta (kunnat, yksityiset palveluntuottajat, järjestöt) sekä jälkihuoltoon siirtyviltä ja jälkihuollon palveluja saavilta nuorilta. Savonian yksi erityinen painopiste on lastensuojelun perhehoidon jälkihuollon tutkiminen. Tutkimuksessa hyödynnetään etnografista tutkimusstrategiaa (mm. Lappalainen ym. 2007). Tutkimusaineistoa kerätään lasten, nuorten ja ammattilaisten toimijuutta vahvistavilla menetelmillä kuten esimerkiksi ammattilaisten työpajoilla sekä digitaalisia kanavia hyödyntämällä (WhatsApp). Tutkimus pyrkii selvittämään eri tahojen merkityksellisiä kohtaamisia arjessa (kanssatutkijuus)
(mm. Henwood, Dicks & Housley 2019; Laiho 2021).

Savoniassa opiskelijat työstävät jälkihuollon hankkeeseen useita opinnäytetöitä. Näin opinnäytetöiden kautta tuotetaan monipuolisesti tietoa jälkihuollon toimijoiden kokemuksista, jälkihuollon tilanteesta ja kehittämistarpeista. Opiskelijoiden opinnäytetyöprosessin etenemisen tueksi on muodostettu opiskelijoista pienryhmä, joka kokoontuu hankkeessa toimivien opettajien ohjauksessa kerran kuukaudessa. Ryhmään kuuluu sosiaalialan tutkinto-ohjelmaopiskelijoita (sosionomi AMK) sekä ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoita eri tutkinto-ohjelmista (sosionomi YAMK, sosiaali- ja terveysala YAMK kuntoutus, hyvinvointikoordinaattori YAMK).

Opinnäytetyöprosessin ohjauksessa lähtökohtana on työelämätaitojen kehittymistä tukeva työelämäpedagogiikka soveltaen tutkivan oppimisen periaatteita. Tutkimusten mukaan työelämäpedagogiikka on samanlaista riippumatta kontekstista. Oppimisessa keskeistä on oppilaitoksessa sekä työelämässä yhdessä työskentely, vuorovaikutus, teorian ja käytännön integrointi, aiempien tietojen ja taitojen jakaminen, asioiden kriittinen pohtiminen ja palaute- ja arviointimenetelmien hyödyntäminen. (Hakkarainen, Bollström-Huttunen, Pyysalo & Lonka 2005; Virtanen & Tynjälä 2013; Virtanen, Tynjälä & Helin 2020.) Pienryhmätyöskentely mahdollistaa opiskelijoille vertaiskeskustelun omasta opinnäytetyön teemasta ja ryhmä tukee siten myös työelämässä tarvittavia taitoja.

Työelämän toimijoille järjestetään osallistavia työpajoja, joissa käydään keskustelua jälkihuollon arkityön haasteista sekä kartoitetaan tutkimustiedon tarpeita. Työelämän toimijat voivat osallistua työpajoissa myös tutkimuksessa kootun tiedon tarkasteluun ja arviointiin. Lisäksi opiskelijat voivat osallistua työpajoihin. Tällöin vuoropuhelu ja tiivis yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa mahdollistaa opiskelijoiden osallisuuden oman asiantuntijuuden kehittymisessä koulutuksen aikana.

Kirjoittajat vastaavat Hyvää jälkeä -hankkeen Savonia-ammattikorkeakoulun osatoteutuksesta:

Auli Pohjolainen, lehtori, sosiaaliala
Tuija Pakarinen, lehtori, sosiaaliala
Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettaja

Lähteet: 

Hakkarainen, Kari, Bollström-Huttunen, Marianne, Pyysalo, Riikka & Lonka, Kirsti 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. WSOYpro.

Henwood, Karen, Dicks, Bella & Housley, William 2019. QR in reflexive mode: The participatory turn and interpretive social science. Qualitative research: QR. [Online] 19 (3), 241–246. 

Hyvää Jälkeä – Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä tutkimushanke. https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/hyvaa-jalkea-jalkihuolto-siirtymana-ja-aikuistumisen-tukena-uudistuvassa#expander-trigger–field-project-cooperators. Viitattu 19.1.2022. 

Laiho, Marjukka 2021. Enemmän kuin osiensa summa: Kanssatutkimuksen ja (kriittisen) refleksiivisyyden kumppanuudesta. Työryhmäesitys.  https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nuorisotutkimuspaivat2020-tyoryhmat-kanssatutkimusta#Enemmän kuin osiensa summa. Viitattu 13.1.2022. 

Laki lastensuojelulain muuttamisesta 542/2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190542. Viitattu 19.1.2022. 

Lappalainen, Sirpa, Hynninen, Pirkko, Kankkunen, Tarja, Lahelma, Elina, Tolonen, Tarja, Gordon, Tuula, Metso, Tuija, Palmu, Tarja, Mietola, Reetta, Hakala, Katariina & Salo, Ulla-Maija 2007. Etnografia metodologiana: lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino. 

Lastensuojelulaki 417/2007. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417. Viitattu 19.1.2022. 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2019. Lastensuojelun jälkihuollon uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019: 43. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161637. Viitattu 17.1.2022.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Lastensuojelun käsikirja. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto. Viitattu 13.1.2022.

Virtanen, Anne & Tynjälä, Päivi 2013. Kohti työelämätaitoja kehittävää yliopistopedagogiikkaa – opiskelijoiden näkökulma. Yliopistopedagogiikka, 20 (2), 2–10. 

Virtanen, Anneli, Tynjälä, Päivi & Helin, Jouni 2020. Työelämäpedagogiikka työelämätaitojen oppimista tukemassa. Teoksessa: Kimmo Mäki (toim.) Oppiva asiantuntija vai asiantuntijaksi opiskeleva. Korkeakouluopiskelijoiden työelämätaitojen kehittäminen. Helsinki: Haaga-Helia julkaisut 10/2020, 15–28.