Tunteet ovat läsnä kaikissa ihmisten välisissä kohtaamisissa. Omat sekä toisten ajatukset ja toiminta herättävät monia erilaisia tunteita. Tunteet näkyvät käyttäytymisessä ja kehonkielessä, kuuluvat äänensävyssä ja ajatuksina sekä tuntuvat aistimuksina ja fysiologisina kehon muutoksina. Tunteet siis saavat aikaan isoja prosesseja, eikä niiden kanssa toimiminen ole aivan yksinkertaista. Tunteiden yhteydessä puhutaan tunnetaidoista, eli siitä, miten omien tunteiden kanssa toimitaan.

Mitä hyötyä tunnetaidoista on? Ne auttavat ihmistä toimimaan itsensä ja toisten ihmisten kanssa. Tunnetaitojen avulla on mahdollista lisätä ymmärrystä omia ja toisten tuntemuksia kohtaan. Hyvät tunnetaidot omaavalla ihmisellä on käytössään keinoja tunteiden säätelyyn ja käsittelemiseen. Kehittyneiden tunnetaitojen myötä on mahdollista kohdata myös hankalalta tuntuvia asioita niin, että tunteet eivät toistuvasti kasva liian suuriksi käsiteltäviksi. Ihmisen on aiempaa helpompi suhtautua omiin ja toisten ihmisten tunteisiin myötätuntoisesti sekä ymmärtää niiden taustalla vaikuttavia tarpeita. Hyvät tunnetaidot vaalivat ihmisten mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä auttavat toimimaan vuorovaikutustilanteissa itseä ja toisia ihmisiä arvostavalla tavalla.

Varhainen tuki ja tunnetaidot peruskoulussa

Lapset ja nuoret harjoittelevat tunne- ja vuorovaikutustaitojaan arkisissa tilanteissa yhdessä ikätovereidensa kanssa. Koska suurin osa lapsista ja nuorista viettää ison osan arjestaan koulussa, on kouluilla tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja mahdollisten haasteiden varhaisessa puuttumisessa. Kouluilla on myös suuri merkitys lasten ja nuorten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittymisessä (OECD 2021, 18).

Viimeisimmän 2023 toteutetun kouluterveyskyselyn tulosten mukaan suurimmalla osalla lapsista ja nuorista menee hyvin, mutta samalla osa kokee esimerkiksi koulukiusaamista (Opetushallitus 2023). Koulussa aikuisilla on mahdollisuus vaikuttaa ryhmän ilmapiiriin tukemalla lapsia ja nuoria heidän välisissään vuorovaikutustilanteissa. Myönteisellä ilmapiirillä on yhteys kiusaamattomuuteen ja lasten kokemaan turvallisuuden tunteeseen. Kun lasten ja nuorten kanssa keskustellaan vuorovaikutukseen liittyvistä asioista, he saavat kokemuksen omasta roolistaan hyvinvoinnin edistämisessä. Samalla lapset ja nuoret oppivat ryhmässä toimimisen taitoja. (Salmivalli 2016, 64–66.)

Tunnetaidot ovat yhteydessä lasten koulumenestykseen jo varhaisessa vaiheessa. Hyvät tunnetaidot omaavat lapset menestyvät paremmin ja muodostavat todennäköisemmin myönteisiä ja kestäviä sosiaalisia suhteita kuin lapset, joilla on heikot tunnetaidot. (Denham & Bassett 2019, 133–134; Kuorelahti & Lappalainen 2017, 62.) Kouluissa on mahdollista vahvistaa lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja, ja siten taata hyvä ja turvallinen ympäristö olla ja oppia (Valtioneuvosto 2021, 25–26).

Tunnetaitojen harjoittelun monet myönteiset vaikutukset lapsiin ja nuoriin

Savonia ammattikorkeakoulun sosionomi (YAMK) varhaisen tuen asiantuntija -opinnäytetyössäni selvitin lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajakoulutuksen soveltuvuutta tunnetaitojen tukemiseen kouluissa. Peruskouluissa työskentelevät tunnetaito-ohjaajat kertoivat näkemyksiään siihen, miten tunnetaito-ohjaus on vaikuttanut peruskouluikäisten lasten ja nuorten tunnetaitojen kehittymiseen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Tutkimukseeni osallistuneet tunnetaito-ohjaajat olivat käyneet lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajakoulutuksen, joka on Tunne ja Taida Oy:n ammatillinen lisäkoulutus sosiaali-, kasvatus, terapia- ja opetustyön ammattilaisille. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella ja tutkimukseen osallistui 11 tunnetaito-ohjaajaa.

Tulosten mukaan tunnetaito-ohjauksella oli myönteisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin itseensä sekä siihen, miten lapset ja nuoret suhtautuivat toisiinsa. Tunnetaitojen harjoittelun myötä lasten ja nuorten ymmärrys erilaisista tunteista oli lisääntynyt, ja he tunnistivat toistensa tunteita aiempaa enemmän. Tunnetaito-ohjaajien arvioiden mukaan lapset ja nuoret olivat rohkaistuneet yhteistyöhön sekä itsensä ilmaisemiseen ryhmässä. Myös heidän välisensä yhteistyö oli parantunut. Lapset ja nuoret olivat saaneet kokemuksia ja ymmärrystä siitä, miten eri tunteet tuntuvat kehossa ja miten eri tuntemuksiin voi vaikuttaa.

Tutkimuksen tuloksia kokonaisuutena tarkastellessa voidaan todeta, että tunnetaito-ohjaajat arvioivat lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittyneen monin tavoin tunnetaitojen harjoittelun myötä. Tulokset kertovat pienen vastaajajoukon näkemyksistä tunnetaitojen harjoitteluun liittyen. Tulokset kuitenkin tukevat aiempien tutkimusten (OECD 2021; Jones, Barnes, Bailey & Doolittle 2017; Lindblom, Kampman, Ojala & Solantaus 2015) pohjalta saatua tietoa tunnetaitojen harjoittelun myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin.

Lasten ja nuorten tunnetaitojen tietoinen harjoittelu on kannattavaa myös tulevaisuutta ajatellen. Hyvistä tunnetaidoista on hyötyä myöhemmin opinnoissa ja työelämässä. Hyvät tunnetaidot auttavat uusissa ja haastavissa tilanteissa, joita jokainen arjessaan kohtaa. Tunnetaidot myös edistävät myönteisten ihmissuhteiden luomista.

Hyvät tunnetaidot luovat uskoa itseen ja tulevaan

Ympäristöllä ja lasten ja nuorten arjessa olevilla aikuisilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Psyykkisesti turvallisessa ympäristössä lapset ja nuoret voivat luottaa siihen, että he saavat tuntea, kokea ja näkyä omina itsenään. Samaan aikaan heillä on mahdollisuus saada apua ja tukea luotettavalta aikuiselta. Lasten ja nuorten arjessa olevat aikuiset voivat omalla välittämisellään tukea ja kannustaa lapsia ja nuoria, ja siten vahvistaa lasten ja nuorten kokemaa yhteyttä itseen ja toisiin ihmisiin.

Tunnetaidot kehittyvät ihmisten välisissä kohtaamisissa. Kun lapsen tai nuoren tunne ja tarve kohdataan myötätuntoisesti ja kiireettömästi, lapsi tai nuori saa kokemuksen siitä, että hän on arvokas. Hyvät kohtaamisen kokemukset luovat luottamusta itseen ja lisäävät ymmärrystä ihmisten välillä. Kun lapset ja nuoret saavat osakseen tukea ja empatiaa tarvitsemissaan hetkissä, heidän on myös itse helpompi suhtautua myötätuntoisesti itseensä ja toisiin ihmisiin.

Koen, että tunnetaitojen harjoittelu on hyödyllistä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Toisten tunteiden ymmärtäminen ja huomioiminen sekä omien tunteiden rakentava ilmaiseminen helpottavat sosiaalista kanssakäymistä. Samalla vältytään monilta konflikteilta tai haastavat tilanteet saadaan ratkaistuksi sopuisasti. Hyvät tunnetaidot antavat ikään kuin vankemman pohjan kohdata erilaisia arjen tilanteita. Itsensä ja toisten kuunteleminen sekä tahto ymmärtää moninaisuutta ovat taitoja, jotka tuovat hyvää ihmiselle itselleen sekä hänen ympärilleen.

Kirjoittaja:

Julia Lyytinen, sosionomi (YAMK) varhaisen tuen asiantuntija -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, julia.lyytinen@edu.savonia.fi

Linkki Theseukseen: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090324725

Lähteet:

Denham, Susanne Ayers & Bassett, Hideko Hamada 2019. Early childhood teachers’ socialization of children’s emotional competence. Journal of research in innovative teaching & learning. 12 (2): 133-150. https://www.researchgate.net/publication/333518112_Early_childhood_teachers’_socialization_of_children’s_emotional_competence.

Jones, Stephanie M., Barnes, Sophie P., Bailey, Rebecca & Doolittle, Emily J. 2017. Promoting Social and Emotional Competencies in Elementary School. Future of Children. 27 (1): 49–72. https://doi.org/10.1353/foc.2017.0003.

Kuorelahti, Matti & Lappalainen, Kristiina 2017. Sosioemotionaalisten taitojen arviointi, tukeminen ja ohjaus. Teoksessa Sauli Puukari, Kristiina Lappalainen & Matti Kuorelahti (toim.). Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-kustannus. 60–79.

Lindblom, Jallu, Kampman, Mikko, Ojala, Tiina & Solantaus, Tytti 2015. Yhteispelin tieteellinen perusta: Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitys ja niiden edistäminen kouluissa. Teoksessa: Yhteispelin toimintatapojen kehittäminen ja teoriatausta. Tytti Solantaus, Jallu Lindblom, Tiina Oja-la, Mikko Kampman. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 34/2015. 21–41. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-583-7.

OECD (The Organisation for Economic Co-operation and Development) 2021. Beyond Academic Learning: First Results from the Survey of Social and Emotional Skills. OECD Publishing. Paris. https://doi.org/10.1787/92a11084-en.

Opetushallitus 2023. Kouluterveyskysely 2023: Kouluilla ja oppilaitoksilla on näköalapaikka lasten ja nuorten hyvinvointiin. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/kouluterveyskysely-2023-kouluilla-ja-oppilaitoksilla-nakoalapaikka-lasten-ja-nuorten.

Salmivalli, Christina 2016. Kiusaamisen vähentäminen – mahdotontako? Teoksessa: Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. Annarilla Ahtola (toim.). Jyväskylä: PS-kustannus. 58–80.

Valtioneuvosto 2021. Kansallinen lapsistrategia: Komiteamietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-777-5.