Savonia-artikkeli: Laillistuvan sairaanhoitajan harjoittelut selkeällä kielellä
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana projekteissa, joissa monta sairaanhoitajaa saa Valviralta luvan olla Suomessa sairaanhoitaja. Nämä sairaanhoitajat ovat opiskelleet ja työskennelleet omassa kotimaassa. Nyt he asuvat Suomessa ja haluavat tehdä oman alan työtä täällä.
Valvira on viranomainen, joka antaa luvan sairaanhoitajan työhön. Valvira voi antaa luvan, kun on varmistunut, että henkilöllä on sopiva koulutus alalle. Sairaanhoitajalla täytyy olla myös tieto ja ymmärrys suomalaisista laeista ja asetuksista. Hänen pitää osata tehdä sairaanhoitajan työtä suomalaisen tavan mukaan. Lisäksi sairaanhoitajalla pitää olla riittävä kielitaito. Se on itsenäisen kielenkäyttäjän taito eli B1/YKI3-taso.
Ulkomailla valmistunut sairaanhoitaja opiskelee lisää suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Sen lisäksi hän harjoittelee sairaanhoitajan työtä Suomessa. Harjoittelun nimi voi olla myös ”työelämäjakso”.
Moni laillistuja tekee kaksi harjoittelua: perusharjoittelun ja sairaalaharjoittelun. Perusharjoittelussa hän oppii ymmärtämään suomalaista palvelujärjestelmää ja sairaanhoitajan vastuita Suomessa. Hän kehittää suomen kielen taitoaan, ja esimerkiksi oppii perushoitotyön fraaseja (”nouskaa ylös, puetaan vaatteet”). Sairaalaharjoittelussa hän oppii kädentaitoja ja kliinisiä taitoja. Hän keskittyy suomalaiseen hoitotyöhön: aseptiikkaan, suonensisäiseen lääkehoitoon ja palvelujärjestelmään.
Ulkomailla valmistunut sairaanhoitaja oppii harjoittelun aikana, miten terveydenhuolto Suomessa toimii. Hän oppii myös tekemään sairaanhoitajan työtä suomen kielellä. Kuva: Pxhere CC0.
Ennen harjoittelua eli työelämäjaksoa
Ennen kuin sairaanhoitaja aloittaa harjoittelun, on tärkeää osata tarpeeksi suomea ja erityisesti sairaanhoitajan suomen kieltä. Hän voi opiskella avoimet Savonian Terveysalan suomea -verkkokurssit 1, 2 ja 3. Hän voi myös perehtyä eli tutustua näihin verkkosivuihin: HOTUS, Terveyskylä, Terveysportti > Sairaanhoitajan käsikirja, Hoitotyön tietokanta
Työpaikat vaativat, että ennen harjoittelua sairaanhoitaja on ottanut oikeat rokotukset. Hän hoitaa omat rokotukset kuntoon omassa terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Hän sopii työpaikan kanssa työvuorot ja kirjoittaa ne työvuorolomakkeelle.
Sairaanhoitajan pitää myös tilata harjoittelijan kortti. Siinä lukee esimerkiksi Savonia ja ”Laillistuva sairaanhoitaja”. Se on henkilökortti. Siihen tulee hänen kuvansa. Se kertoo työkavereille, että hän on jo sairaanhoitaja, mutta opettelee vielä suomen kieltä ja suomalaisia hoitotyön tapoja.
Sairaanhoitajalla pitää olla myös jo osaaminen tietosuoja-asioista ja suomalaisista lääkehoidon ohjeista. Näihin hän saa lisää opetusta ennen harjoittelua.
Harjoittelun tavoitteet ovat tärkeät
Sairaanhoitaja kirjoittaa ennen harjoittelua dokumentin. Tämä harjoittelun lomake on Savoniassa käytössä kaikissa harjoitteluissa. Kun opettajat ovat varmistaneet, että harjoittelun lomake on valmis, sairaanhoitaja lähettää lomakelinkin myös työpaikan ohjaajalle.
Lomakkeella sairaanhoitaja kertoo, mitä hän jo osaa ja mitä hänen pitää vielä harjoitella. Hän pohtii ja kirjoittaa: mitä haluan osata ja oppia harjoittelun aikana. Hän kertoo myös, miten hän oppii uusia asioita parhaiten. Hän voi esimerkiksi kertoa näin: ”opin parhaiten, kun näen, miten ohjaaja tekee; opin parhaiten kuuntelemalla”.
Jos sairaanhoitaja on jo töissä lähihoitajana ja tekee harjoittelun omassa työpaikassa, hänen pitää miettiä sairaanhoitajan töitä työpaikassa. Mikä on lähihoitajan ja sairaanhoitajan työn ero? Mitä sairaanhoitajan pitää osata omassa työpaikassa? Tavoite voi olla esimerkiksi: ”Osaan ohjata asukasta lääkehoidossa suomen kielellä”. Lähihoitajana hän ei ehkä ohjaa potilaita, mutta sairaanhoitajan pitää osata ohjata ja kertoa potilaalle tai asukkaalle monia asioita.
Suomessa kaikilla sairaanhoitajilla pitää olla sama osaaminen eli samat kompetenssit. Nämä kompetenssit ovat sairaanhoitajan ydinosaamista eli tärkeintä osaamista. Laillistuva sairaanhoitaja kertoo nämä osaamiset ja mitä hänen pitää vielä oppia harjoittelulomakkeessa.
”Oppimisen taidot” -kompetenssi tarkoittaa, että sairaanhoitaja ymmärtää, miten hänen pitää kehittyä koko ajan. Hän pyytää ja ottaa vastaan palautetta työpaikalla.
”Eettinen osaaminen ja ammatillisuus” -kompetenssiin kuuluu esimerkiksi vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus tarkoittaa, että sairaanhoitaja ei saa kertoa potilaista tai asiakkaista muille, ulkopuolisille. Potilaiden tiedot täytyy pitää salassa.
”Työyhteisöosaaminen” tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa tehdä hyvin yhteistyötä työkavereiden kanssa suomen kielellä. Hän arvostaa muita ammattilaisia ja tekee heidän kanssaan töitä sujuvasti.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö” -kompetenssi tarkoittaa, että sairaanhoitajan toiminta perustuu ohjeisiin. Hän kysyy asioita kollegalta, jos ei tiedä tai ymmärrä jotain. Koko Suomessa on Käypä hoito -suositukset. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on meidän alueemme ohjeistukset. Lisäksi voi olla työpaikan ja osaston omia ohjeita. Sairaanhoitajien pitää osata etsiä oikea tieto oikeasta ohjeesta.
”Kliininen osaaminen” tarkoittaa käytännön osaamista, esimerkiksi sairaanhoitajan käden taitoja. Sairaanhoitajan on tärkeää tunnistaa, mitä kliinisiä taitoja hän jo osaa. Jos hän ei osaa, miten asia tehdään Suomessa, hän harjoittelee sitä. Esimerkiksi aseptiikka voi olla erilaista Suomessa kuin hänen kotimaassaan. Hänen pitää huomata erot ja opetella suomalaiset tavat.
Ammatilliseen osaamiseen kuuluu” näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko” -kompetenssi. Se tarkoittaa, että sairaanhoitaja tekee kaiken viimeisen tiedon mukaan. Asioita on tutkittu paljon. Sairaanhoitaja tekee kaikki asiat oikein. Hän etsii uusimman tiedon ja toimii sen mukaisesti.
”Ohjaus- ja opetusosaaminen” -kompetenssi tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa ohjata potilaita, asiakkaita ja heidän perhettään suomeksi. Hän auttaa potilaita ja asiakkaita pysymään terveenä. Hän antaa hyviä ohjeita ja varmistavat, että potilaat ymmärtävät ohjeet.
”Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus” -kompetenssi tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa huomioida potilaiden turvallisuuden. Ymmärrät myös vaaratapahtumat. Vaaratapahtuma on jotain, mikä aiheuttaa haittaa potilaalle. Esimerkiksi potilas saa väärät lääkkeet. Tiedät, mitä hänen pitää tehdä ja miten hänen pitää raportoida niistä.
Nämä kaikki kompetenssit ovat tärkeitä ja sairaanhoitajan pitää osata ja ymmärtää ne hyvin.
Ennen harjoittelua tehdään kielisopimus
Harjoittelulomakkeen lopussa on kielisopimus. Kielisopimus auttaa työpaikkaa ja opettajia ymmärtämään, miten hyvin sairaanhoitaja jo osaa suomen kieltä ja missä tarvitsee vielä apua. Työpaikalla ohjaaja ja työkaverit ymmärtävät, että harjoittelun aloittaa sairaanhoitaja, jonka pitää lähinnä oppia suomen kieltä ja suomalaisia hoitotyön tapoja. Harjoittelun ohjauskieli on tietenkin suomi.
Kielisopimuksessa sairaanhoitaja kertoo suomen kielen taidosta: miten paljon jo osaat suomea? Hän voi kertoa kielitaitotason: B1. Tai hän voi kertoa, missä työtilanteissa hän jo osaa kommunikoida suomeksi.
Kielisopimuksen pelisäännöt-kohdassa sairaanhoitaja kertoo, mitä muita kieliä hän osaa. Voi olla, että potilas osaa samaa kieltä kuin hän. On hyvä, että muut työntekijät harjoittelupaikalla tietävät, mitä kaikkia kieliä sairaanhoitaja osaa.
Kielisopimuksessa sairaanhoitaja kuvailee myös, miten hän haluaa, että ohjaaja työpaikalla auttaa. On tärkeää miettiä, mitä hän tekee, jos ei ymmärrä harjoittelussa, mitä potilas tai työkaveri sanoo. Harjoittelupaikalla voidaan sopia, että käytetään myös apukieltä: esimerkiksi englantia. Ohjaaja voi puhua hitaammin tai hän voi näyttää asioita. Hän voi kuunnella, miten laillistuja ymmärtää uuden asian ja korjata, jos tarvitsee. Kielisopimuksessa sairaanhoitaja voi antaa työkaverille luvan korjata suomen kieltä.
Sairaanhoitaja kirjoittaa kielisopimukseen myös, mitä apua hän haluaa Savonian suomen opettajalta. Hän voi kysyä asioita tapaamisissa tai lähettää sähköpostia. Kielisopimuskin kirjoitetaan yhdessä suomen opettajan kanssa. Sairaanhoitaja saa neuvoja suomen opettajalta.
Miten harjoittelu menee?
Harjoitteluun kuuluu tapaamisia opettajien kanssa. Opettajat tulevat harjoittelun keskusteluihin harjoittelupaikalle. Jos se ei onnistu, sairaanhoitaja tapaa heidät Zoomissa. Hän voi olla mukana puhelimella tai tietokoneella, jos olette etänä.
Savoniassa opettajat tapaavat sairaanhoitajia harjoittelun aikana monta kertaa. Ensimmäisellä viikolla on ohjauskeskustelu, jossa keskustellaan lähtötasosta ja tavoitteista. Harjoittelupaikan ohjaaja, hoitotyön opettaja ja suomen opettaja ovat mukana.
Kolmannella harjoitteluviikolla on toinen keskustelu. Sairaanhoitaja ja Savonian hoitotyön opettaja osallistuu siihen. Miten on mennyt ja mitä pitää vielä oppia?
Viidennellä viikolla on viimeinen keskustelu. Siinä arvioidaan yhdessä ohjaajan ja opettajien kanssa, miten harjoittelu on mennyt. Onko harjoittelu hyväksytty? Onko sairaanhoitaja oppinut ne asiat, jotka olivat tavoitteina? Yhdessä pohditaan myös, mitä pitää oppia seuraavassa harjoittelussa tai tulevaisuuden työssä.
Harjoittelun aikana voi aina soittaa tai lähettää viestin Savonian opettajalle. Tämä on tärkeää: sairaanhoitajan pitää itse pyytää palautetta työpaikan ohjaajalta joka päivä. On tärkeää tietää, miten sairaanhoitaja edistyy eli pääseekö hän tavoitteisiin.
Jos sairaanhoitaja sairastuu, hän ilmoittaa siitä heti työpaikkaan ja opettajalle. Jos hän on yli 3 päivää sairaana, hänen pitää korvata tunnit. Korvata tarkoittaa, että harjoittelu pitenee. Myös silloin, jos sairaanhoitaja ei opi tarpeeksi eli hän ei saavuta tavoitteita, harjoittelu pitenee. Ja jos laillistuja ei saa tehdä tarpeeksi sairaanhoitajan työtä harjoittelun aikana, harjoittelu pitenee.
Oppimispäiväkirjassa sairaanhoitaja kertoo, mitä on oppinut
Sairaanhoitaja kirjoittaa koko harjoittelun ajan oppimispäiväkirjaa. Hän harjoittelee kirjoittamaan suomeksi kaikki asiat. Mitä hän on tehnyt viikon aikana? Hän kirjoittaa oppimispäiväkirjaa harjoittelulomakkeeseen, eli samaan dokumenttiin, jossa on tavoitteet. Sairaanhoitaja voi välillä lukea omia tavoitteita ja miettiä, onko hän oppinut oikeita asioita harjoittelussa.
Kun sairaanhoitaja kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, hän ei saa käyttää Translatea eli kääntäjää tai tekoälyä. Suomen opettajien on helpompi auttaa, jos hän kirjoittaa itse. Suomen opettajat antavat palautetta suomen kielen kehittymisestä. He kertovat, miten kielitaitoa voi kehittää. Oppimispäiväkirjan ei tarvitse olla täydellistä suomea!
Lisäksi sairaanhoitaja tekee harjoittelun aikana pieniä tehtäviä. Harjoittelutehtävät-osiossa Moodlessa on hoitotyön ja suomen kielen tehtäviä. Ne auttavat saavuttamaan tavoitteet: oppimaan suomea ja suomalaista hoitotyötä.
Näin tehdään Savoniassa. Suomessa on 19 muuta ammattikorkeakoulua, joissa on samanlaisia ulkomailta Suomeen muuttaneita sairaanhoitajia. Jokaisella koululla on omat tavat, jotka on kehitetty hankkeissa.
Laurea-ammattikorkeakoulu koulu koordinoi Sairaanhoitajaksi Suomessa -hanketta, jossa Savonia on mukana. Hanketta rahoittaa JOTPA eli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Metropolia-ammattikorkeakoulu koordinoi hanketyötä nimellä SAILA – Sairaanhoitajan laillistamisväylä Suomessa. Sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja JOTPA. SAILA-laillistamisväylä löytyy Opintopolusta.
Kirjoittajat:
Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori
Essi Markoff, TKI-asiantuntija
Merja Natunen, hoitotyön tuntiopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Savonian Terveysalan suomea -verkkokurssit 1, 2 ja 3. https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/muu-jatkuva-oppiminen/maahanmuuttajalle/suomen-kielen-kurssit-savoniassa/
Terveyskylä https://www.terveyskyla.fi/
Terveysportti > Sairaanhoitajan käsikirja, Hoitotyön tietokanta https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk
Laurea 2024. Sairaanhoitajaksi Suomessa -hanke. https://sairaanhoitajaksisuomessa.fi/
Metropolia 2024. SAILA – Sairaanhoitajan laillistamisväylä Suomessa. https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/sairaanhoitajan-laillistamispolku