Terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluu merkittävänä osana työelämässä tapahtuvat harjoittelut. Ammattikorkeakoulujen terveysalan harjoittelun laatusuosituksilla (Jokelainen ym. 2020) on haluttu varmistaa opiskelijoiden laadukas harjoittelu ja ammatillisen osaamisen kehittyminen harjoittelun aikana. Harjoittelun laatusuositukset tuovat esille ammattikorkeakoulun, opettajan ja opiskelijan rooleja, vastuita ja toimintaa ennen harjoittelua, sen aikana ja jälkeen. Tavoitteena on myös ollut yhtenäistää kaikkien ammattikorkeakoulujen terveysalan tutkinto-ohjelmien harjoitteluprosesseja sekä vahvistaa yhteistyötä harjoitteluyksiköiden kanssa.

Mikä toimii laatusuosituksissa?

Savonian sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia harjoittelujen laatusuosituksista selvittivät Huttunen ja Suomalainen (2023) opinnäytetyössään. Opinnäytetyön tulosten mukaan laatusuosituksien todettiin tasavertaistavan ja yhtenäistävän harjoitteluihin liittyviä käytäntöjä sekä harjoittelua ohjaavien opettajien toimintaa opiskelijoita kohtaan. Ne ohjaavat opiskelijoita harjoittelun tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa sekä selkeyttävät harjoitteluun osallistuvien rooleja harjoittelun eri vaiheissa. Ammattikorkeakoulun nähtiin tekevän hyvää yhteistyötä myös erilaisten harjoitteluyksiköiden kanssa.

Laatusuositusten koettiin tukevan opiskelijoiden ammatillista kasvua harjoittelussa ja varmistavat harjoittelun opiskelijalähtöisyyttä. Ne kannustavat opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Laatusuositusten koettiin tukevan opettajan ja opiskelijan harjoittelun aikaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta motivoiden ja kannustaen oppimista. Harjoitteluihin valmistautuminen toteutui ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden mielestä hyvin laatusuosituksien mukaisesti sähköisten ohjausmenetelmien avulla. Opiskelijan ja opettajan yhteydenpito on tärkeä osa harjoittelun onnistumista, ja opettajalta saatu tuki helpottaa opiskelijan harjoittelua.

Mitä kehitettävää laatusuosituksissa?

Opinnäytetyön tulosten mukaan kehitettävää laatusuosituksissa olisi harjoittelua ohjaavien opettajien tehtävissä, sillä ohjaavan opettajan rooli nähtiin nykyisin jäävän vähäiseksi ennen harjoittelua ja harjoittelun aikana. Opiskelijoiden mukaan opettajan työajan riittämättömyys opiskelijakohtaiseen harjoittelun ohjaukseen koettiin haasteena. Laatusuosituksia tulisi kehittää opettajien tehtävien osalta esimerkiksi vähentämällä ohjattavien määrää tai lisäämällä työaikaa ohjaukseen.  

Tulosten mukaan opiskelijoiden tietoisuutta harjoitteluiden laatusuosituksista tulisi lisätä ja laatusuosituksia tehdä näkyvämmäksi opiskelijoiden keskuudessa. Opinnäytetyössä tuli esille myös se, etteivät kaikki opiskelijat tienneet, mitä laatusuosituksilla tarkoitetaan. Opiskelijat kokivat, että tietoisuus laatusuosituksista edistäisi harjoitteluprosessin aikaista toimintaa ja helpottaisi ymmärtämään harjoittelun laatua myös opettajan ja ammattikorkeakoulun näkökulmasta.

Mitä harjoitteluihin jatkossa?

Opinnäytetyön mukaan sairaanhoitajaopiskelijoita huolestutti eriarvoisuus harjoittelupaikkojen saamisessa. He toivat esille harjoittelujen sopimattomuuden loma-aikojen ja harjoittelupaikkojen riittämättömyyden takia. Toivottiin, että kaikilla opiskelijoilla olisi tasavertainen mahdollisuus harjoittelussa parhaisiin oppimiskokemuksiin ja ammatilliseen kehittymiseen.  Huolen harjoittelupaikkojen riittävyydestä suhteessa sairaanhoitajaopiskelijoiden määrään maassamme ovat esittäneet myös ammattikorkeakoulujen opettajat (Järvinen ym. 2021).

Opiskelijoiden mukaan työsuhteessa suoritettavien harjoitteluiden määrä on ollut vähäistä. Työsuhteen hyödyntämisestä harjoitteluna eli opinnollistamisesta ei tällä hetkellä harjoittelun laatusuosituksissa ole tarkempaa ohjeistusta. Erilaisia opinnollistamisen tapoja tulisi jatkossa kehittää yhteistyössä harjoitteluyksiköiden kanssa opiskelijoiden harjoittelujen toteuttamiseksi palkallisessa työssä.

Harjoittelun laatusuosituksia säännöllisesti arvioimalla voidaan kehittää terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden laadukasta ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä tiivistää myös työelämäyhteistyötä. Opinnäytetyö tuotti tietoa, jota Savonia-ammattikorkeakoulu voi hyödyntää terveysalan opiskelijoiden harjoitteluprosessien toteutumisen arvioinnissa sekä niiden laadun kehittämisessä.

Kirjoittajat:

Mirka Huttunen, sairaanhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, mirka.huttunen@edu.savonia.fi

Tiina Suomalainen, sairaanhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, tiina.suomalainen@edu.savonia.fi

Merja Jokelainen, TtT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, merja.jokelainen@savonia.fi

Lähteet:

Huttunen, Mirka & Suomalainen, Tiina 2023. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemukset harjoittelujen laatusuosituksista. Opinnäytetyö. Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma. Sosiaali- ja terveysala. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/812589.

Jokelainen, Merja, Jumisko Eija, Kullas-Nyman, Lisen, Kylmälä, Anne, Lehtola, Kirsi, Ritsilä, Jaana & Suua, Pirkko 2020. Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. https://amkterveysala.files.wordpress.com/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf.

Järvinen, Tiina, Virtanen, Heli, Kajander-Unkuri, Satu & Salminen, Leena 2021. Nurse educators’ perceptions of factors related to the competence of graduating nursing students. Nurse Education Today 101, 104884. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2021.104884.