1. Kyselytutkimuksen toteutus

Safe Habitus -hankkeen toimintaverkostossa on mukana kolme eri lomituksen paikallisyksikköä, jotka järjestävät maatalousyrittäjille lomituspalveluja Pohjois-Savon, Etelä-Suomen ja Pirkanmaan alueilla ja joissa on työsuhteessa useita satoja maatalouslomittajia. Paikallisyksiköiden kanssa päätettiin selvittää lomittajien kokemuksia heille suunnatun kyselytutkimuksen kautta.

Sähköinen kysely lähetettiin lopulta viidelle eri paikallisyksikölle ja se oli vastattavissa huhtikuun 2024 ajan. Kyselyssä selvitettiin lomittajien kokemia työturvallisuusriskejä maatiloilta eri työtehtävissä ja työn tekemispaikoissa. Lisäksi selvitettiin hyviä käytäntöjä ja erityisiä kehittämiskohteita. Lopuksi pyydettiin kertomaan mahdollisista läheltä piti -tilanteista työturvallisuutta ajatellen. Vastauksia saatiin yhteensä 158 kappaletta.

2. Keskeiset tulokset

Vastaajista yli puolet työskenteli Pohjois-Savon lomituspalveluyksikössä. 60 % oli yli 50-vuotiaita ja noin 90 %:lla oli yli 10 vuoden työura. Vastaajista 63 % oli naisia.

2.1. Suurimmat työturvallisuusriskit maatiloilla jaettuna työn tekemispaikan mukaan n= 153

Lomittajista noin puolet nostivat riskialtteimmiksi työn tekemispaikoiksi parret ja ryhmäkarsinat, eli tilat, joissa ollaan tekemisissä naudan kanssa ja siten, että nauta liikkuu. Seuraavat riskialttiit pisteet olivat käytävät, ruokintapöydät ja erilaiset portaat sekä varastot. Näissä kohteissa koettiin mm. liukastumisia, kompastumisia ja kaatumisia.

2.2. Suurimmat työturvallisuusriskit maatiloilla jaetuttuna työtehtävien mukaan n=154

Työtehtävien mukaisessa tarkastelussa korostuivat eläimen käsittelyyn liittyvät työturvallisuusriskit, suurimpina hoitoimet ja lypsy. Myös työskentely väsyneenä ja yksin oli merkittävä riski. Noin kolmannes arvioi erilaisiin olosuhde- ja rutiinista poikkeavien työtehtävien aiheuttavan riskejä.

2.3. Tärkeimmät kehittämiskohteet ja eniten työturvallisuusriskejä maatiloilla aiheuttavat kohteet (n=308)

Työturvallisuusriskit hajautuivat erittäin laajasti erilaisiin työtehtäviin ja työntekemisen paikkoihin. Yli 10 % vastauksista kohdentui ei toimiviin koneisiin ja niiden käyttämiseen, pihojen ja lattioiden liukkauteen sekä riittämättömiin työohjeisiin ja opastukseen työtehtävissä.

2.4. Maatilojen hyvät käytännöt työturvallisuuden näkökulmasta n=276

Hyvät käytännöt liittyivät osittain kohdassa 1.3. mainittujen puutteiden kuntoon laitta-mista, eli tiloilta löytyi riittävä kirjallinen ohjeistus ja opastus, eläinten hoitoon oli lukittavia ja avattavia porttiratkaisuja, paikat olivat siistit ja kunnossa.

2.5. Läheltä piti -tilanteet ryhmiteltynä yleisimpiin aiheuttajiin n=112

Lopuksi kysyttiin omakohteisia kokemuksia läheltä piti -tilanteista, eli mitä kaikkea maatalouslomittajille on sattunut ja tapahtunut työturvallisuuden näkökulmasta tiloilla työskenneltäessä. Tilanteiden kirja ja määrä vaihtelivat suuresti, mutta yleisimmät tilanteet liittyivät eläimen käyttäytymisen, eli eläimen reaktio tai toiminta yllätti ja aiheutti ihmiselle vaaratilanteen. Myös erilaiset rakennus- ja laitetekniset ratkaisut olivat aiheuttaneet monia tilanteita.

3. Erityiset huomiot kyselytutkimuksesta

Kyselyn perusteella on tunnistettavissa asiakokonaisuuksia, joiden kuntoon saattaminen maatiloilla ja/tai lomittajien työnkuvassa lisäisi karjanhoitotöiden työturvallisuutta:

– Ymmärryksen lisääminen eläinten käyttäytymisestä käsittelystä

– Töiden toteutuksessa tulisi huomioida erityisesti poikkeustilanteet, eli esim. eläimen hoitotoimet, poikimiset, siirtämiset jne

– Lomittajan yksin työskentelyä tulisi välttää ja erityisesti poikkeustilanteissa. Lisäksi lomittajien 2-osainen työpäivä tuo haasteita, joten sitä tulisi pystyä kehittämään

– Navetan työturvallisuutta tulisi parantaa tunnistamalla vaaralliset työpaikat ja tehtävät ja sen jälkeen laatia niihin kehittämis- ja korjaustoimenpiteet. Erityisen vaarallisia paikkoja navetassa on kyselyn mukaan erilaiset portaat ja kaiteet, toimimattomat koneet, liukkaat lattiat, käytävät ja pihat

– Maatilojen tulisi laatia riittävää ja helppotajuista ohjeistusta työtehtävistä. Kirjallisten ohjeiden lisäksi/sijaan videoituja ohjeita esim. QR -koodin taakse tehtynä

– Hyvien käytäntöjen jakaminen yrittäjille ja lomittajille on erittäin tärkeää

Maatalouslomittajat vastasivat kyselyyn kattavasti ja perusteellisesti. Erityisen positiivista oli vapaisiin kysymyksiin kirjoitettujen vastausten määrä ja ammattimainen sisältö. Lomittajat ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen on erittäin tärkeää, jotta he pysyvät ajan hermolla tärkeässä työssään maatiloilla ja mahdollistavat maatalousyrittäjille työstä irrottautumista.

Mika Repo, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu Luonnonvara-ala, mika.repo@savonia.fi

Safe Habitus -hanke on 12 maan ja 17 toimijan yhteinen kansainvälinen projekti, jonka tavoitteena on parantaa maatalouden työturvallisuutta ja tuottaa kehitysehdotuksia sen kohentamiseksi. Suomesta toteuttajatahoina ovat Luonnonvarakeskus ja Savonia-ammattikorkeakoulu.