Erkka Westerlund on urheiluvalmentaja, joka on tehnyt jo pitkään töitä myös yritysvalmentajana. Siinä roolissa hänet oli kutsuttu LEAP-ohjelman pk-yritysten vieraaksi Kuopioon marraskuussa 2023. Westerlund itse totesi kutsusta, että se oli rohkea teko. Omasta mielestään hän edustaa vielä varsin poikkeavia näkemyksiä puhuessaan henkisistä voimavaroista ja itsetuntemuksesta johtamisen ja valmentamisen perustana. 

Valmennusuransa alkuvaiheessa Westerlund kertoi satsanneensa paljon urheilijoiden fyysiseen kehittämiseen. Henkisissä ominaisuuksissakin hän keskittyi siihen, miten urheilijan henkinen vahvuus riittää nujertamaan vastustajan.

• Keskityin ennen ominaisuuksien ja pelin kehittämiseen. Teilläkin menee varmaan paljon aikaa sen oman bisneksen kehittämiseen. Viimeiset 15 vuotta olen kuitenkin harjoitellut motivaation, asenteen, itseluottamuksen, vastuullisuuden ja suoritustilanteen valmentamista. Sitä miten ihminen oppii parhaiten. Urheilijat siinä kuin johtajatkin ovat itse halukkaita kehittämään näitä ominaisuuksia itsessään, enemmän kuin että antaisin heille valmiita malleja.

Alas norsunluutornista

Westerlund pyysi LEAP-aamupäivän osallistujia unohtamaan bisneksen. Hän ilmoitti, ettei pysty antaman tilaisuudessa yhtään uutta liikeideaa. Ihmisosaamiseen hän lupasi puuttua. Siihen miten ihmisestä ja ihmisten välisestä yhteistyöstä saadaan paras potentiaali esiin.

• On tultava norsunluutornista alas. Se teetättää töitä. Johtaminen on silloin kuitenkin yhdessä tekemistä. Parhaat johtoryhmät syntyvät siitä, kun johtajalla on hyvä suhde ryhmänsä jäseniin. Joka ikiseen. Silloin vaikuttamismahdollisuudet kertaantuvat.

Kuka johtaa johtajaa?

Urheilussakin on herätty viime vuosina kysymään kuka valmentaa valmentajia. Yritysmaailmassa voisimme kysyä samoin: kuka johtaa johtajaa? Yleisempi näkemyksemme urheiluvalmennuksen arjesta on tilanne, jossa yritämme kehittää urheilijoita, mutta meillä ei ole aikaa kehittää itseämme. Lisäksi urheilussa on aiemmin ehkä keskitytty urheilijan lihasten, verenkierron ja muiden fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Westerlund haluaisi nostaa vahvemmin esiin mielen valmentamisen merkityksen. Valmentajien ja johtajien oma osaaminen on Westerlundin joka tapauksessa avaintekijä niin urheilussa kuin yritysjohtamisessa. Kuopion aamupäivän kantavana teemana olikin retorinen kysymys ”Kuka minä olen? – Itsetuntemus johtajuuden perustana”.

Voisimmeko johtaa kysymällä?

Yhteiskunnassa on menossa kulttuurin muutos. Olemme siirtymässä yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen. Ennen valmennettiin ja johdettiin ’Kekkosen tyyliin’ hierarkioilla ja pitkillä monologeilla. Vieläkin on ihmisiä, jotka ovat tottuneita tuohon tyyliin. Nuoremmat ovat kuitenkin eläneet aivan toisenlaisessa maailmassa. Nykyään on myös tärkeää, että johtaja tietää mitä työntekijät ajattelevat. Westerlund esitti osallistujille kysymyksen siitä, voisimmeko johtaa kysymällä sen sijaan, että kerromme työntekijöille mitä heidän pitää tehdä. Johtaisimme kysymällä ja kuuntelemalla. Ja kysymällä uudestaan. Ja kuuntelemalla vielä lisää. Saisimme tällöin ihmiset itse miettimään ratkaisuja. Westerlund muistutti siitä tosiasiasta, että meissä ihmisissä on olemassa todella suuret voimavarat, joista käytämme vain hyvin pientä osaa. Miten saisimme koko potentiaalin käyttöön? Koko työyhteisön aivoja käyttämällä yksien aivojen – johtajan aivojen –  sijaan meillä olisi koko työyhteisön potentiaali käytössämme.

Huipputiimin ominaisuudet keskusteluttivat ryhmiä. Kannustuksen merkitystä tiimissä ei voi yliarvioida.

Huipputiimin viisi tärkeintä ominaisuutta

Westerlund kysyi myös kuulijoilta kuinka hyvin he tuntevat itsensä ja uskaltavatko he olla omia itsejään myös johtajina. Fyysistä hyvinvointia on helppo mitata ja arvioida, mutta entä johtajan henkinen hyvinvointi? Käytännössä mieli kuitenkin liikuttaa myös kehoa, joten emme voi erottaa näitä ulottuvuuksia toisistaan. Westerlund kertoi itse havahtuneensa pohtimaan näitä asioita vasta noin 50-vuotiaana.

• Tapahtui se, että aloin vähän hoksata kuka minä olen. Se oli vapauttava tunne. Uskalsin olla oma itseni ja tunnustin itselleni omat heikkouteni. Ymmärsin, millaisia ihmisiä tarvitsen ympärilleni, jotta saan kasaan hyvän tiimin.

Westerlund päätyi huipputiimin määrittelyssään jäsenten viiteen tärkeimpään ominaisuuteen: sisäiseen motivaatioon, asenteeseen, itseluottamukseen, vastuullisuuteen ja suoritustunteeseen. Näistä sisäinen motivaatio on Westerlundin mukaan ihmisen suurin voimavara. Ja jokaisella on tällainen voima sisällään. Asiat, joita ihminen haluaa, toteutuvat, jos sisäinen motivaatio on riittävän suuri. Ne eivät välttämättä toteudu heti, mutta ihminen menee niitä kohden, kun motivaatio on riittävä.  

Asenteen voimakkuus näkyy ihmisen sisukkuutena. Vahva asenne näkyy yrittämisessä, ja ihminen ei luovuta vaikeassakaan tilanteessa. Asenne liittyy siis kiinteästi ihmisen resilienssiin eli kykyyn toipua vaikeista tilanteista.

Ihminen, jolla on hyvä itseluottamus uskaltaa olla oma itsensä, uskaltaa ”heittäytyä” asioihin, joihin uskoo ja uskaltaa tuoda omat ajatuksensa ja osaamisensa esille. Westerlundin mielestä hyvällä itseluottamuksella varustettu ihminen tunnistaa ja tunnustaa ihmisten erilaisuuden ja tulee toimeen erilaisuuksien kanssa. Hän myös ottaa palautetta vastaan ja on rohkea oppimaan itse lisää.

Vastuullisuutta Westerlund kuvaa ominaisuutena, joka yhdistää ihmisen ryhmään tai tiimiin, jossa hän toimii. Vastuullinen ihminen hoitaa oman tehtävänsä ja ihmiset voivat luottaa siihen, että hän tekee näin. Hän on luotettava tiimin jäsen.

Meillä kaikilla on omat erilaiset tunnetilamme, joissa olemme parhaimmillamme. Oman suoritustilanteensa ihminen oppii seuraamalla ja arvioimalla omia suoritustilojaan sekä sitä, miten hän pääsee optimaaliseen tunnetilaan. Aina tila ei ole optimaalinen, mutta kun oikea suoritustila tulee, myös omat voimavarat suorittamiseen kasvavat. Hyvän suoritustunteen avulla ihminen pystyy saavuttamaan parhaan suoritustasonsa kerta toisensa jälkeen. Hän pystyy parhaimpaansa kaikkein vaativimmissakin tilanteissa.

Pohja rakennetaan kohtaamisten kautta

Erkka Westerlund sanoo uskovansa ihmisten kohtaamiseen. Tämä on hänen mukaansa työelämässä tärkeää myös niissä tiimeissä, jotka työskentelevät hybridinä. Hyvän tiimin pohja rakennetaan kohtaamisten kautta. Sen mahdollistamiseen tulee kiinnittää erilaisissa yhteisöissä aina huomiota. Huipputiimin Westerlund rakentaa motivoituneista, itseohjautuvista ja yhteistyökykyisistä ihmisistä.

• Siitä huolimatta aina pitää valmentaa. Jokaiseen yksilöön tulee olla luottamuksellinen suhde. Kohtaamisen pelisäännöt, raamit sillä miten tässä yhteisössä toimitaan, pitää kuitenkin olla. Tarpeeksi väljät, mutta selkeät säännöt, jotka on yhdessä rakennettu. Tähän tarvitaan johtajuutta.

Westerlund muistutti, että jokaisen olisi elämänsä aikana hyvä oppia tuntemaan hyvin yksi ihminen, eli itsensä. Tämän päivän johtajan ehkä tärkein tehtävä on auttaa ihmisiä ympärillään menestymään. Johtopäätöksenä voisi todeta, että rajussakin pelissä, olipa se peli jääkiekkoa tai bisnestä, valmentaja saa joukkueestaan parhaimman suorituksen irti varsin humaanein ottein.

Kirjoittaja:
Tarja Tapaninen, TKI-asiantuntija, Monialainen TKI, tarja.tapaninen@savonia.fi 

Kuvat:
Elia Hintsala, projektiassistentti, Design Center, elia.hintsala@savonia.fi