Työn tekemisen ympäristöt sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat muuttuneet etätyön, hybridityön ja monipaikkaisen työn yleistyessä. Uudistuvaa toimintaa halutaan kehittää niin, että se on tarpeenmukaista ja laadukasta, mutta samalla myös kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Asiakas odottaa palvelua, joka täyttää hänen tarpeensa ja huomioi hänet yksilönä. Ammattilaisen tehtävänä on sovittaa oma osaamisensa asiakkaan tarpeisiin ja organisaation asettamiin tavoitteisiin. Esihenkilön tehtävä puolestaan on tasapainoilla suhteessa eri toimijoihin huomioiden samalla taloudelliset vastuut. Osaamisen johtamisessa työntekijöiden tiedot ja taidot on muunnettava organisaation strategiaa tukevaksi toiminnaksi tulevaisuutta ennakoiden (Aarnikoivu 2023, Moisanen 2018). Kaiken toiminnan keskiössä oleva asiakas tulisi nähdä aktiivisena osallistujana toiminnan kehittämisessä.

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman (yamk) opiskelija Sanna Havula (2023) kuvasi opinnäytetyössään Pohjois- Karjalan hyvinvointialueen, Siun soten kotihoidon työntekijöiden palveluohjausosaamisen ja palvelutarpeen arvioinnin nykytilaa sekä asiakkaan osallisuutta kotihoidon toteuttamissuunnitelmissa. Yhteistyötaho opinnäytetyössä oli Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut – Meijän oma ja turvallinen arki (TulKoti) -hanke. Havula työskentelee projektisuunnittelijana tilaajaorganisaatiossa.

Kotihoidon toteuttamissuunnitelma palvelutarpeen arvioinnin perustana

Kotihoidon toteuttamissuunnitelmalla on monta erilaista merkitystä: se varmistaa hoidon katkeamattomuuden, toimii perehdytyksen välineenä ja parantaa tiedonkulkua. Toteuttamissuunnitelma vähentää päällekkäistä työtä ja varmistaa työn- ja vastuunjakoa lisäten samalla asiakasturvallisuutta. Suunnitelmaan perustuva toiminta mahdollistaa työn tasalaatuisuuden ja palveluiden kustannusten hallinnan. Tämän lisäksi toteuttamissuunnitelma mahdollistaa työntekijän oppimisen ja kehittymisen oman työn arvioinnin kautta. (Päivärinta & Haverinen 2002.) Kotihoidon asiakkaan toteuttamissuunnitelmassa terveyteen ja päivittäiseen elämään liittyvät tarpeet tulee huomioida kokonaisvaltaisesti. Suunnitelma tukee yhteistyötä ja tiedonkulkua palveluprosessissa eri toimijoiden välillä.

Toteuttamissuunnitelman antama hyöty kotihoidossa on ilmeinen, mutta asiassa on myös kääntöpuoli. Tutkimukset vahvistavat, että suunnitelmat eivät kovinkaan usein ole ajantasaisia. Valitettavaa on myös se, että asiakas ei läheskään aina tietoinen hänelle tehdystä suunnitelmasta tai sen sisällöstä. Asiakkaat eivät koe asetettuja tavoitteita aina omikseen, eikä heidän osallisuutensa suunnitelmissa toteudu kovin hyvin. Kotihoidon asiakasta hyödyttävä toteuttamissuunnitelma on joustava, säännöllisesti päivitetty ja asiakkaan muuttuvaan tilanteeseen reagoiva. (Kivinen, Vanjusov & Vornanen 2020; Brown, Leverton, Burton, Harrison-Dening, Beresford – Dent & Cooper 2022.)   

Osallisuus omasta palvelusta

Asiakaslähtöisyys varmistetaan mahdollistamalla asiakkaan osallistuminen palveluidensa suunnitteluun, järjestämiseen, arviointiin ja päätöksentekoon. Osallisuuden käsitteeseen liitetään vahvasti sanat voimaantuminen, sitoutuminen sekä vaikuttaminen, mutta myös kumppanuus ja yhteistoiminta. (Leemann & Hämäläinen 2016.) Työntekijä omalla työotteellaan varmistaa asiakaslähtöisen tavan toimia. Osallisuutta voi vahvistaa kohtaamalla asiakas kunnioittavasti ja huomioimalla hänelle itselleen tärkeät ja merkitykselliset asiat. Asiakkaan osallisuudella on osoitettu olevan yhteys koettuun elämänlaatuun, terveyteen ja tyytyväisyyteen. Ei riitä, että kotihoidon asiakkaan tarpeita arvioidaan vain kerran. Jotta palvelusta muodostuu tarpeenmukainen ja laadukas kokonaisuus, tarpeita tulee arvioida toistuvasti prosessin aikana. (De Groot, Douma, Paans & Francke 2022.)

Opinnäytetyön tulosten mukaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidossa toteuttamissuunnitelmia tehdään kattavasti. Asiakkaan tai hänen omaisensa näkemys kuullaan ja kirjataan toteuttamissuunnitelmaan, mutta kirjaaminen tapahtuu usein vasta asiakastapahtuman jälkeen. Kaikilla säännöllisen kotihoidon asiakkailla palveluntarve ja palvelut eivät kohdennu tarkoituksenmukaisesti. On aiheellista kysyä, onko asiakkaan osallistumista tuettu riittävästi ja onko toiminta ollut aidosti asiakaslähtöistä. (Havula 2023.)

Kotihoidon työntekijöiden palveluohjausosaaminen

Opinnäytetyössä kotihoidon työntekijöiden palveluohjausosaaminen kuvautui hyvänä. Suurin osa työntekijöistä tuntee alueen palvelut ja pystyy ohjaamaan asiakasta niihin. Myös palvelujen myöntämisen perusteet ovat melko hyvin vastaajien tiedossa. Työntekijät arvioivat säännöllisesti kotikäynneillä muutoksia asiakkaiden tilanteissa ja tarpeissa. Työntekijöillä on hyvä tietoisuus palveluista ja etuuksista, joilla tuetaan asiakkaan kotona pärjäämistä. Palveluohjausosaamisessa on kuitenkin alueita, joissa tarvitaan osaamisen vahvistamista. Selkeä lisätiedon tarve on sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä ja koskien kolmannen sektorin ja seurakuntien toimintamahdollisuuksia. Ammattilaisten kannattaa siis täydentää omaa osaamistaan ja rohkaista asiakkaitaan osallistumaan heidän yksilöllisten tarpeidensa ja kykyjensä mukaisesti kotihoidon toteutussuunnitelman laatimiseen. (Havula 2023.)

Kirjoittajat:

Sanna Havula, sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma (YAMK), Savonia -ammattikorkeakoulu

Katri Savolainen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

Lähteet:

Aarnikoivu, Henrietta 2023. Jatkuvan keskustelun malli. Johda keskusteluilla. Kauppakamari. Savonia verkkopalvelu. https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.savonia.fi/ammattikirjasto/teos/jatkuvan-keskustelun-malli-2023#kohta:Jatkuvan((20)keskustelun((20)malli.

Brown, Pat, Leverton, Monica, Burton, Alexandra, Harrison-Dening, Karen, Beresford-Dent, Jules & Cooper, Claudia 2022. How does the delivery of paid home care compare to the care plan for clients living with dementia. Health and social care in the community 30(5), 3158-3170. 10.1111/hsc.13761.

De Groot, Kim, Douma, Judith, Paans, Wolter & Francke, Anneke 2022. Patient participation in electronic nursing documentation: An interwiev study among home-care patients. Health Expectations. An international Journal of Public Participation in health Care and health policy 25(4), 1508–1516. https://doi.org/10.1111/hex.13492.

Havula, Sanna 2023. Palveluohjausosaaminen, palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan osallisuus kotihoidossa. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331156

Kivinen, Tuula, Vanjusov, Heidi & Vornanen, Riitta 2020. Asiakkaan ääni – osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala Anneli & Taskinen Helena (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University press, 267–293.

Leeman, Lars & Hämäläinen, Riitta-Maija 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Yhteiskuntapolitiikka 5, 586–594. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016102725606.

Moisanen, Kirsi 2018. Asiakaslähtöisen osaamisen johtaminen vanhuspalveluissa. Publications of the University of Eastern Finland. urn_isbn_978-952-61-2775-0.pdf.

Päivärinta, Eeva & Haverinen, Riitta 2002. Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma. Opas työntekijöille ja palveluista vastaaville. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/69998/op52.pdf.