Useissa ammattikorkeakouluissa on maksutonta, valmentavaa koulutusta, jonka aikana maahan muuttaneet saavat valmiuksia hakeutua kouluopintoihin sekä suoriutua niistä. Vuosina 2015–2021 maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta tarjottiin kaikkiaan 13 ammattikorkeakoulussa.

Valmentavaa koulutusta pitää Savoniassa moniammatillinen opetustiimi. Kuvassa Veronika Mysheva, Essi Markoff ja Kaja Rahkema.

Vuonna 2021 valmentavassa koulutuksessa Suomessa aloitti yhteensä 264 maahanmuuttajaa, joista 219 oli naisia ja 45 miehiä (Airas, Piippo, Berg ja Korhonen). Korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusmallia on pilotoitu menestyksekkäästi myös Akateemisten valmiuksien AKVA I- ja II-hankkeissa Helsingin yliopistossa ja Integra-hankkeissa Jyväskylän yliopistossa.

PrepProg-hankkeessa puolestaan kehitetään parhaillaan englanninkielistä korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta.

Valmentavaa koulutusta on tarjottu Savoniassa vuodesta 2014

Savonian valmentavaan koulutukseen kuuluu matematiikan, englannin ja korkeakouluvalmiuksien opintojaksojen lisäksi kolme kurssia suomen kieltä. YKI3 eli B1 on yksi koulutuksen valintakokeiden valintakriteereistä.

Tänä lukuvuonna Savonian monialaisessa verkkokoulutuksessa aloitti 18 opiskelijaa eri puolilta Suomea. Puolet heistä on Pohjois-Savosta ja noin puolet pääkaupunkiseudulta. Puolet opiskelijoista suuntautuu sosiaali- ja terveysaloille, neljäsosa tekniikan alalle ja loput esimerkiksi opetukseen ja oikeustieteeseen.

Opetus on vahvasti opiskelijalähtöistä

Opetus noudattaa suomalaisen korkeakoulupedagogiikan periaatteita: opiskelijan rooli osaamisen hankinnassa on keskeinen. Opiskelutapa tulee opiskelijoille usein yllätyksenä. Itsenäistä otetta harjoitellaan koulutuksen alussa paljon. Opiskelija saa positiivista ja rakentavaa palautetta omasta edistymisestään, mikä motivoi oppimiseen.

Tutoropiskelijoiden eli koulutuksen jo suorittaneiden tapaamiset uuden ryhmän kanssa sekä tutoropettajan ja oman pienryhmän tuki auttavat jaksamaan vaativissa opinnoissa. Pienryhmät ovat alakohtaisia, mikäli se on mahdollista. Ryhmän kanssa tutustutaan ammattialaan, keskustellaan erilaisista aiheista, luetaan (selko)kirjoja ja jaetaan ajatuksia koulutuksesta ja elämästä.

Koulutuksessa vahvistetaan ammatillista identiteettiä

Ensimmäisen suomen kielen opintojakson tavoitteena on ammatillisen sanaston harjoittelu ja B1.1-kielitaitotason vahvistaminen. Opiskelijat perehtyvät unelma-alaansa haastatellen alan ammattilaisia sekä tutustuen oman alan korkeakoululuentoihin.

Toisen suomen kielen opintojakson päätavoite on erityisesti suullisen kielitaidon kehittäminen B1.2-tasolla. Opiskelijat pitävät asiantuntijaluennot, jotka edellyttävät oman alan ymmärrystä ja suomalaisen viestintäkulttuurin osaamista. Ennen luentoa mietitään yhdessä keinoja esiintymisjännityksen sekä mahdollisten teknisten ongelmien voittamiseen.

Luentotehtävä on monivaiheinen ja tilanne on jännittävä, mutta opiskelijat pitävät erittäin laadukkaita esityksiä. He myös kokevat tehtävän hyödylliseksi, kiinnostavaksi ja rohkaisevaksi. Opettajan on hyvä huomioida, että tuleva esitys kannattaa ottaa puheeksi säännöllisesti, ja tukea etenkin epävarmuutta tuntevia opiskelijoita. Näin vältytään myös koulutuksen keskeyttämisiltä.

Suomen kielen kolmas opintojakso on B2-kielitaitotasolla, ja sen aikana kirjoitetaan tieteellinen teksti. Jotta kirjallinen työ sujuisi, luennoilla harjoitellaan muun muassa referointia ja lähdeviittaustekniikkaa sekä tutustutaan raportointiohjeisiin. Vaikka eri korkeakoulujen ohjeet eivät ole samanlaisia, opiskelijat oppivat yleisiä periaatteita, mikä helpottaa kirjallisten tehtävien suorittamista tutkinto-opinnoissa.

Tieteellisen tekstin kirjoittaminen suomeksi on uutta lähes kaikille opiskelijoille. Kuva: Startup Stock Photos

Koulutuksen suunnitteluvaiheessa opetustiimin kannattaa miettiä yleistä kuormittavuutta. Esimerkiksi englannin opintojaksolla kirjoitetaan asiatekstiä, mikä usein aiheuttaa stressiä opiskelijoille. Toimivana ratkaisuna voi olla matematiikan opintojakson sijoittaminen samaan aikaan – kuten nyt Savoniassakin pilotoidaan opiskelijoiden palautteiden perusteella.

Opiskelijoiden omia kokemuksia koulutuksesta:

Ekaterina Zhidchenko, Savonia-ammattikorkeakoulu (ensimmäisen vuoden opiskelija, tietojenkäsittely)

Olen erittäin iloinen, että olen suorittanut valmentavan koulutuksen Savonian ammattikorkeakoulussa. Se auttoi minua uskomaan itseeni ja opiskelemaan ilman stressiä. Koulutuksen aikana suomen kielen taidon kehittämisen lisäksi harjoittelin opiskelijoille tarpeellisia taitoja, kuten esitysten pitämistä, ajanhallintaa, esseiden ja raporttien kirjoittamista Savonian ohjeiden mukaan, luentojen kuuntelemista, ammattiini liittyvien kirjojen lukemista sekä työskentelemistä Moodle-ympäristössä.

Myös englannin ja matematiikan kursseista oli hyötyä. Excelin sekä matemaattisten termien tuntemus suomeksi helpottaa esimerkiksi ”Tietojenkäsittelyn ja liiketoiminnan soveltava matematiikka” -kurssin suorittamista.

Valmentavan koulutuksen viime keväänä suorittanut Ekaterina Zhidchenko piti koulutusta hyödyllisenä.

Aleksei Poliakov, Diakonia-ammattikorkeakoulu (ensimmäisen vuoden opiskelija, asioimistulkkaus)

Minusta valmentavaa koulutusta voidaan pitää korkeakouluopiskelun ”kenraaliharjoituksena”. Valmentava koulutus antaa valmiudet nimenomaan varsinaiseen opiskeluun korkeakoulussa. Etenkin silloin, kun opintojaksoja suoritetaan Moodle-ympäristössä. Se, mihin monet uudet opiskelijat ovat joutuneet perehtymään ja tottumaan, on jo entuudestaan tuttua minulle. Lisäksi hyödynnän laajasti esseiden kirjoittamisen kokemusta, vaikka lähdeviittaustekniikat eroavat. Joka tapauksessa kirjalliset työt eivät enää aiheuta kovaa stressiä. Valmentava koulutus auttaa myös ryhmätöissä, joita on paljon meidän tutkinto-ohjelmassamme. Lisäksi hyödynnän diaesitysten laadinnan osaamista ja etäopiskelutaitoani.

Erillishaku lisää monimuotoisuutta korkeakouluissa

Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa laadittiin vuonna 2019 myös erillishakuun liittyvät suositukset. Erillishaku tarkoittaa, että maahan muuttanut, joka on suorittanut valmentavan koulutuksen, voi päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun ilman, että hän osallistuu valtakunnalliseen amk-valintakokeeseen.

Suosituksena erillishaun hakukelpoisuuskriteereiksi on tutkinto, joka omassa maassa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin tai ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto sekä suoritettu 30 op alakohtainen (liiketalous, sosiaali- ja terveysala, tekniikka) tai monialainen kansallisten suositusten mukaisesti toteutettu valmentava koulutus.

Ammattikorkeakouluilla on hiukan toisistaan poikkeavat erillishaku- tai kiintiö-menettelyt. On myös huomioitava, että suurimmassa osassa ammattikorkeakouluja ei tätä käytäntöä ole lainkaan. Kokemusta ko. käytännöstä on ainakin OAMK:ssa, Kareliassa, Metropoliassa ja Turku AMK:ssa sekä uusimpana Savoniassa. Kannattaa varmistaa kunkin korkeakoulun erillishaun kriteerit niiden www-sivuilta tai hakijapalveluista. Esimerkiksi Savoniassa erillishaku koskee 19 suomenkielistä ja kuutta englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa.

PrepProg-hankkeessa kehitetään englanninkielinen valmentava koulutus

Pilottikoulutuksen kohderyhmänä ovat Ukrainasta paenneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt. Toteutus kestää viisi kuukautta ja päättyy helmikuussa 2024. Tämä koulutus on tarkoitettu heille, jotka haluavat opiskella korkeakoulututkinnon Suomessa englanniksi, mutta heidän kielitaitonsa ei ole vielä riittävä.

Koulutuksella korkeakoulutuksesta tehdään saavutettavampaa maahan muuttaneille. Koulutuksen aikana opiskellaan englantia, korkeakouluvalmiuksia ja suomea tai ruotsia sekä kurkistetaan alakohtaisiin opintoihin.

PrepProg-hankkeessa on yhdeksän ammattikorkeakoulua, ja pilottikoulutus järjestetään valtakunnallisena yhteistoteutuksena verkossa. Hankkeessa vakiinnutetaan englanninkielinen valmentava koulutus kaikille Suomeen muuttaneille avoimeksi osaksi korkeakoulujen opintotarjontaa.

Pilottitoteutus alkoi syyskuussa 2023. Opiskelijat kertovat oppineensa jo englannin ja korkeakouluvalmiuksien kursseilla paljon:

”Olen oppinut monia mielenkiintoisia asioita suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta laeista arkisiin asioihin. Sitä on vaikea selittää tarkasti, koska ohjelma on niin laaja ja kattava.” Artur Shenheliia

”Olen oppinut paljon suomalaisesta kulttuurista, ihmisistä sekä korkeakoulujärjestelmästä.” Svitlana Luzina

”Olen saanut paljon uutta tietoa suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta, ymmärtänyt koulutusjärjestelmää ja opiskeluprosessia, [ja] alkanut hankkia korkeakouluopintoihin tarvittavia perustaitoja.” Natalia Shevchenko

Haasteita koulutuksen alussa aiheuttivat uusien järjestelmien käyttö sekä vieraalla kielellä opiskelu. Monille PrepProg on ensimmäinen kokemus vieraalla kielellä opiskelusta, ja siksi opiskeleminen on välillä ollut raskasta.

Vaikka PrepProg-koulutus on pääosin englanniksi, opiskelijoilla on myös yksi kurssi suomea tai ruotsia. Kotimaisten kielten osaaminen on nähty tärkeänä osana kotoutumista (Välimäki, Pitkänen, Niemi & Veijola 2023, Viinanen 2023), ja myös PrepProgin opiskelijat ymmärtävät suomen kielen oppimisen tärkeyden. Kysyttäessä, mitä opiskelijat odottavat vielä PrepProgilta Svitlina ja Artur vastaasivatkin: ”suomen kielen oppimista”.

Valmentavan koulutuksen tarkoitus on madaltaa kynnystä korkeakoulutukseen. Svitlina ja Natalia aikovatkin hakea korkeakouluun. Myös Artur harkitsee samaa, mutta haluaa ensisijaisesti työllistyä.

”PrepProg on ensimmäinen, mutta toivottavasti ei viimeinen kokemukseni oppimisesta englanniksi. PrepProg on antanut minulle uuden näkökulman koulutusmahdollisuuksiini, ja aion hakea opiskelemaan englanninkieliseen korkeakoulututkintoon.” Natalia Shevchenko

Savonian erillishaussa huomioidaan myös PrepProgin osallistujat. He voivat hakea erillishaulla englanninkieliseen hakukohteisiin.

Lähteet:

Airas, M., Piippo, S., Berg, L. ja Korhonen, S. Näkökulmia korkeakoulujen SIMHE-työhön 2023. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2023:6a.

Valmentavasta valmiiksi -hanke (2017-2019). https://www.valmentavakoulutus.fi/

Matti Välimäki, Ville Pitkänen, Mari K. Niemi & Roosa Veijola 2023: Kansainväliset osaajat ja Suomi. Mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet (Kansainvälisten osaajien Suomi hanke, E2 Tutkimus; pdf)

Jepa Viinanen 2023: Kielibuustista työkaluja kansainvälisten osaajien kielenoppimiseen. Kielikello 2/2023. https://www.kielikello.fi/-/kielibuustista-ty%C3%B6kaluja-kansainv%C3%A4listen-osaajien-kielenoppimiseen

Artikkeli on julkaistu alun perin Suomenopettaja -lehdessä 1/24.

Kirjoittajat:

Kukka-Maaria Raatikainen

Veronika Mysheva

Essi Markoff

Savonia-amk

Suomen kielen opettajat

Valmentavat koulutukset Suomessa
Yleisiä tavoitteita ovat:
• korkeakoulujärjestelmän ja -toimintatapojen tuntemus,
• yhteisöllisten toimintatapojen ja esim. ryhmätyötaitojen kehittyminen,
• itseohjautuvuus ja vastuullisuus,
• oman oppimisen reflektointi,
• mielipiteen ilmaisu,
• tiedonhaku ja lähdekriittisyys,
• lukutekniikkojen ja monilukutaidon oppiminen,
• peruslaskutoimitusten hallinta sekä
• taito hyödyntää englanninkielistä materiaalia ja kommunikoida englanniksi.
Lähde: Valmentavasta valmiiksi -hanke
https://www.valmentavakoulutus.fi/

Preparatory Programme for Higher Education Studies in English (PrepProg)
• Hankeaika: 2022-2024
• Rahoittaja: OKM
• Mukana: Karelia (hallinnoija), XAMK, LAB, Metropolia, OAMK, Savonia, TAMK, Turku AMK ja Arcada.