Lisääntynyt valonmäärä saa hormonitoiminnan vilkastumaan, joka voi olla yhteydessä lisääntyvään seksuaaliseen aktiivisuuteen. Aiheesta ei toistaiseksi ole varsinaista tutkimustietoa, mutta kondomien myynti kesäaikana kasvaa. (Kontula & Väisälä 2013.) Vuonna 2023 julkaistussa THL:n teettämässä kouluterveyskyselyssä 21,3 % koko maan 8. ja 9. luokan oppilaista ilmoitti, ettei ole käyttänyt mitään ehkäisymenetelmää viimeisimmässä yhdynnässä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella kyseinen lukema oli 19,7 %. Toisella asteella lukemat vaihtelivat 10,8 % – 14,3 % välillä riippuen oliko tarkastelussa koko Suomi vai Pohjois-Savo. Lisäksi seksitautitilastot esimerkiksi klamydian osalta ovat viimeisen 10 vuoden aikana nousseet koko maassa 20–24-vuotiaiden joukossa. (THL: Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta 2013–2023.)

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä tarvetta raskaille ja korjaaville palveluille. Se muun muassa tukee mielenterveyttä ja edistää päihteettömyyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja väestöryhmien välillä. (Kauppinen 2023.) Primaaripreventio kohdistuu väestöön, väestöryhmiin tai yksilöihin ja sitä voi olla sairauksien torjuntatoimet, kuten rokotukset tai se voi liittyä terveyden lisäämiseen kuten esimerkiksi terveystarkastukset. Sekundaaripreventiossa ja tertiääri preventiossa toimet kohdistuvat yksilöön. Sekundaaripreventiossa tarkoituksena on estää varhaisessa vaiheessa todetun taudin kehittymisen eteneminen esimerkiksi seulontatutkimusta hyödyntäen. Tertiääri preventiossa tarkoituksena on pyrkiä estämään taudin eteneminen, mahdolliset komplikaatiot tai taudin aiheuttamien rasitteiden lisääntyminen. (Terveyskirjasto 2023.)

Terveys- ja hyvinvointimessut Kampussydämessä

Savonian Kampussydämessä järjestettiin terveys- ja hyvinvointimessut huhtikuussa 2024, terveydenhoitajakoulutuksen 100-vuotisen historian kunniaksi. Tapahtuma oli suunnattu kaikille terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. Tapahtumaan kokoontui eri terveyden- ja hyvinvointialan toimijoita pitämään messupisteitä ja asiantuntijaluentoja.

Toteutimme messupisteen kehittämistyönä ja näkökulmanamme oli primaaripreventio. Terveydenhoitajaopintojen loppuvaiheessa tehtävä kehittämistyö vahvistaa terveydenhoitajan ammatin ja työn kehittämisosaamista (Haarala 2022, 7–8). Kehittämistyön tavoitteena oli lisätä nuorten tietoisuutta vastuullisesta seksuaalikäyttäytymisestä.

Messupisteemme toimi yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin eli SPR:n kanssa. Pidimme toiminnallista, SPR:n kumikoulu- tyylistä, pistettä. Kumikoulu on etenkin toisen asteen opiskelijoille ja 9. luokkalaisille suunnattu 45 minuutin oppitunti, jossa harjoitellaan kondomin käyttöä ja keskustellaan sen merkityksestä. Tarkoituksena on jakaa tietoa seksitaudeista, erityisesti klamydiasta ja HIV:stä, sekä niiltä suojautumisesta. (Suomen Punainen Risti julkaisuaika tuntematon.) Messupisteellä toteutimme kumikoulun hieman suppeammin huomioiden kohdeyleisön koostuvan pääasiassa ammattikorkeakoulun opiskelijoista, henkilökunnasta sekä oppilaitoksen ulkopuolisista messukävijöistä. Messupisteellä herättelimme kävijöitä tiedostamaan vastuullisen seksuaalikäyttäytymisen merkitystä ja lisäämään kävijöiden tietoa seksitaudeista sekä kondomin käytön tärkeydestä. Messupisteellä oli tarjolla ilmaisia kondomeja.

Kumikoulusta kehittämistyöksi

Ammatillinen kehittyminen

Messupisteen koordinointi kehitti useita eri osa-alueita, jotka kuuluvat terveydenhoitajan osaamisvaatimuksiin. Erityisesti opimme esimerkiksi itsenäistä työskentelyä, puheeksi ottoa ja tunnistimme kehittämiskohteita (Haarala 2022). Osa kävijöistä kertoi, ettei aihe ole heille ajankohtainen, mutta promotiivinen ja preventiivinen näkökulma huomioiden (Haarala 2022), kannustimme viemään kondomeja läheiselle, kenelle aihe voisi olla ajankohtainen.

On tärkeää vähentää seksitauteihin ja ehkäisyyn liittyvää stigmaa, ja terveydenhoitajina olemme puheeksi ottamisen myötä avainasemassa tässä. Kehittämistyön myötä heräsi paljon pohdintaa liittyen dialogiseen kohtaamiseen ja eettisiin asioihin, ja näitä hyödynsimmekin niin suunnitteluvaiheessa, kuin myös messupistettä toteuttaessa. Lisäksi saimme kokemusta verkostoitumisesta eri toimijoiden kanssa.

Kirjoittajat:

Wilhelmiina Kujala, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK,

Wilhelmiina.Kujala@edu.savonia.fi

Anita Kauppinen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK,

Satu.Kauppinen2@edu.savonia.fi

Pauliina Rissanen, lehtori, Savonia AMK

Pauliina.Rissanen@edu.savonia.fi