Kokonaisturvallisuus on tällä hetkellä ehkä yksi “suosituimmista” turvallisuus-teemaan liittyvistä käsitteistä. Harmillisen usein se liitetään pelkästään puolustustukseen – puolustusteollisuuden lisäämiseen, puolutuskyvykkyyden parantamiseen tai johonkin muun vastaavaan. Tämän hetkisessä globaalissa tilanteessa on toki ymmärrettävää, että joku voisi jopa vetää =-merkin kokonaisturvallisuuden ja puolustustuksen välille. Mutta jos haluamme raapia käsitettä hieman pintaa syvemmälle, huomaamme, kuinka paljon laajemmasta asiasta on kyse.

Mitä kokonaisturvallisuus tarkoittaa?

Kokonaisturvallisuus on suomalainen ainutlaatuinen tapa tarkastella yhteiskunnan häiriö- ja kriisinkestävyyttä eli resilienssiä. Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tasoilla.

Elintärkeitä toimintoja ovat henkinen kriisinkestävyys, johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäisen turvallisuus, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus sekä väestön toimintakyky ja palvelut.

Kun pureudumme vielä syvemmälle näihin kokonaisturvallisuuden ulottuvuuksiin, löydämme muun muassa seuraavia konkreettisia turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä:

1. Väestön toimintakyky ja palvelut: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen sekä kasvatus-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmän ylläpitäminen.

2. Talous-, infrastruktuuri ja huoltovarmuus: talouden voimavarojen vahvistaminen, kyberturvallisuuden yhteistoimintamallin ylläpitäminen, vesi-, jätehuollon-, asumisen- ja rakentamisen turvaaminen.

3. Sisäinen turvallisuus: oikeusjärjestelmän toimintakyvyn turvaaminen, yleisen järjestyksen turvaaminen, rajaturvallisuus, meripelastuksen-, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintakyky sekä väestön suojaaminen.

4. Puolustuskyky: Suomen sotiaallinen puolustaminen

5. Kansainvälinen ja EU-toiminta: Suomen ulkomaankaupan sujuvuuden varmistaminen, Suomen toiminta kansainvälisissä järjestöissä, humanitaarinen apu.

6. Johtaminen: Valiton ylimmän johdon päätöksenteon tukeminen, tilannekuvan ylläpitäminen.

7. Henkinen kriisinkestävyys: Kulttuuripalvelujen ylläpitäminen, nuorisotyön ja liikunnan kansalaistoiminnan ylläpitäminen, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäiseminen, vapaaehtoistoiminnan edistäminen ja väestön toipuminen.

Kokonaisturvallisuus syntyykin siis siitä, että kaikkia näitä näkökulmia tarkastellaan ja kehitetään yhdessä. Mitä paremmin tämä onnistuu, sitä turvallisemmin ja varmemmin sinä ja minä voimme elää ”normaalia” arkea.

Mikä on Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus ja miksi Kuopioon?

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen tavoitteena on kehittyä näyteikkunaksi suomalaisesta kokonaisturvallisuuteen liittyvästä tiedosta, osaamisesta, innovaatioista ja parhaista käytännöistä. Tarkoituksena ei ole tehdä jotain uutta jo olemassa olevan päälle, vaan hyödyntää paitsi alueellista, myös kansallista jo olemassa olevaa huippuosaamista kokonaisturvallisuuden osa-alueilla. Esimerkkeinä jo muualla olevasta huippuosaamisesta ovat Jyväskylässä sijaitseva Suomen kyberosaamiskeskus FICEC, Kymenlaaksossa sijaitseva European Logistic Institute ELI ja Helsingissä sijaitseva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus HybridCoE. Kun kokoamme voimamme ja hyödynnämme koordinoidusti toinen toistemme osaamista, voimme saavuttaa vielä enemmän kuin yksin. Yhteisellä näkyvyydellä ja konseptoinnilla voimme myös edistää suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin vaikuttavuutta myös kansainvälisesti – moni Euroopan maa on ollut jo kiinnostunut mallistamme ja haluaa oppia lisää.

Kokonaisturvallisuuden näkökulma henkinen kriisinkestävyys sekä huoltovarmuuden kriittisten aikojen toimintaedellytys kytkeytyvät muun muassa ruokaturvaan, vesiturvallisuuteen, terveys-, kone- ja energiateknologioihin sekä vesi- ja biotalouteen. Kuopion alueelle onkin rakentunut 2000-luvulla laajaa osaamis-, tutkimus- ja yrityspohjaa sekä kehitysalustoja kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuushaasteiden taklaamiseksi ja alueen elinvoiman vahvistamiseksi muun muassa juuri edellä mainituilla aloilla. Lisäksi meillä on vahvaa sisäisen turvallisuuden ja puolustuskyvyn osaamista, muun muassa Pelastusopisto ja Karjalan lennosto. Muun muassa näiden vahvojen TKI- ja osaamisalueiden kivijalan päälle on hyvä rakentaa kansallinen Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus, joka paitsi on osoitus kansallisesta vahvasta kyvystämme tehdä aluerajat rikkovaa yhteistyötä, myös vahvistaa pohjoissavolaista ja itäsuomalaista elinvoimaa.

Pia Viklund, hankejohtaja

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hanke, Savonia ammattikorkeakoulu

pia.viklund@savonia.fi