Mitattu ja ohjattu liikuntapalvelu (MIOLI), joka kohdistuu hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksia sairastaviin ikääntyviin pohjoissavolaisiin henkilöihin. MIOLI-tutkimus koostuu kahdesta vaiheesta, jotka yhdessä pyrkivät lisäämään liikunta-aktiivisuutta, parantamaan toimintakykyä ja elämänlaatua sekä vähentämään terveyspalvelujen käyttöä. Tutkimuksen toinen vaihe, satunnaistettu kontrolloitu liikuntainterventio, on käynnistynyt tammikuussa 2025. Tässä artikkelissa kerromme toimijoiden kokemuksia sekä osallistujien kertomia kokemuksia tutkimuksen alussa.

Tutkimus pähkinänkuoressa

Tutkimukseen voivat osallistua 55–80-vuotiaat miehet ja naiset, joilla on astma tai keuhkoahtaumatauti, joiden liikunta-aktiivisuus on vähäistä ja jotka ovat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuminen tarjoaa tutkittavalle kattavasti tietoa omasta terveydestä ja toimintakyvystä; kuten sydämen ja verenkiertoelimistön kunnosta, fyysisestä suorituskyvystä ja kehonkoostumuksesta. Lisäksi tutkimukseen osallistuminen tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen tutkittaville. Maksuttomien tutkimusten vastapainoksi osallistujat antavat panoksensa tärkeään tutkimustyöhön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaikki satunnaistetun kontrolloidun liikuntaintervention mittaukset suoritetaan Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella.

Ensimmäinen tutkimuskäynti – mitä kaikkea mitataan?

Ensimmäinen tutkimuskäynti alkaa sillä, että tutkittava käy läpi yhdessä tutkimushoitajan kanssa kotona tutustuttavana olleen tutkimuksen tiedotteen ja allekirjoittaa tietoisen suostumuksensa tutkimukseen osallistumisestaan. Käynnin aikana käydään läpi tutkimukseen liittyviä kyselylomakkeita ja samalla on mahdollista saada lisätietoa tutkimuksesta ja sen etenemisestä. Lisäksi käynnillä annetaan mukaan kotiin täytettäväksi kyselylomakkeita, joissa kartoitetaan muun muassa ravitsemus- ja liikuntatottumuksia, muita elintapoja sekä elämänlaatua ja terveyspalveluiden käyttöä. Lomakkeet palautetaan ja tarkistetaan toisella tutkimuskäynnillä. Lopuksi tutkimushoitaja antaa lisäohjeita seuraavaa tutkimuskäyntiä varten. Tutkimuskäynti jatkuu lääkärin vastaanotolla, jossa varmistetaan, ettei osallistujalla ole terveydellisiä esteitä polkupyörätestin suorittamiselle. Lääkärikäynnin jälkeen osallistujat pääsevät suorittamaan polkupyörällä tehtävän kuormituskokeen, jossa mitataan sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa asteittain kasvavan rasituksen aikana. Testi antaa arvokasta tietoa osallistujan fyysisestä suorituskyvystä ja siitä, miten oma suorituskyky vertautuu muihin samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin henkilöihin.

Toinen tutkimuskäynti – mielenkiintoisia mittauksia luvassa tutkittaville

Toisen tutkimuskäynnin alussa otetaan verinäytteitä yön yli kestäneen paaston jälkeen. Seuraavaksi tutkimushoitajan kanssa käydään läpi kotona täytetyt kyselylomakkeet ja täydennetään mahdolliset epäselvät kohdat. Käynnin aikana osallistujat pääsevät Inbody-laitteella tehtävään kehonkoostumusmittaukseen, joka antaa paljon tietoa esimerkiksi lihas- ja rasvamassan määrästä ja niiden jakautumisesta eri kehonosiin. Lisäksi osallistujille tehdään muita kehon koostumusta määritteleviä mittauksia sekä muistiin ja tiedonkäsittelyyn liittyviä testejä. Paastoa edellyttävien mittausten jälkeen osallistujille on tarjolla monipuolinen välipala, joka auttaa palauttamaan energiatasot paastoamisen jäljiltä.

Tämän jälkeen on vuorossa toimintakykytestit, joilla kartoitetaan osallistujan fyysistä toimintakykyä; kuten tasapainoa, kädenpuristusvoimaa, kävelynopeutta ja lihasvoimaa. Testit soveltuvat jokaiselle ja ovat suht’ lyhyitä, mutta antavat arvokasta tietoa tutkittavan kyvystä selviytyä jokapäiväisestä elämästä. Toimintakykytestien jälkeen tutkittava saa napakan yhteenvedon tuloksistaan ja siitä, miten hän sijoittuu suhteessa viitearvoihin. Osallistujat saavat lyhyesti tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat toimintakykytestien tuloksiin.

Kaikkien alkumittausten jälkeen tutkittava nostaa arvan, joka osoittaa kumpaan tutkimusryhmään hän arpoutuu. Osallistuja voi päästä joko kontrolliryhmään tai interventioryhmään. Kontrolliryhmän arpoutuneet henkilöt voivat jatkaa elämäänsä heille tyypilliseen tapaan. Kontrolliryhmään kuuluvat saavat mukaansa Actigraph-mittarin, jolla mitataan heidän fyysistä aktiivisuuttaan. Interventioryhmään arpoutuneet tutkittavat saavat pidemmän ohjeistuksen, sillä he pääsevät ryhmässä toteutettuun ohjattuun sauvakävelyharjoitteluun sekä lihaskuntoa ja tasapainoa parantavaan sisäliikuntaharjoitteluun. Ohjattu sauvakävelyharjoittelu toteutetaan kaksi kertaa viikossa ja lihaskuntoharjoittelu kerran viikossa. Kummassakin liikuntaharjoittelussa on yleensä kaksi ohjaajaa, jotka osaavat neuvoa erilaisia suoritustekniikoita ja osaavat ottaa huomioon astman ja keuhkoahtaumataudin vaikutukset harjoitteluun. Interventioryhmään kuuluvat henkilöt saavat käyttöönsä kävelysauvat, urheilukellon ja kaksi erilaista sykevyötä, joista toinen mittaa sykettä ja toinen tallentaa sydänfilmiä. Myös interventioryhmään kuuluvilta mitataan tavanomaista fyysistä aktiivisuutta Actigraph-mittarilla.

Interventiojakson päätteeksi 12 viikon jälkeen kaikille osallistujille toistetaan tutkimuksen alussa tehdyt mittaukset. Tässä vaiheessa myös kontrolliryhmä saa liikuntaohjauksen. Loppumittauksista noin kuuden kuukauden kuluttua kaikille osallistujille tehdään vielä viimeiset seurantamittaukset samalla tavalla kuin tutkimuksen alussa ja 12 viikon kohdalla. Näin on mahdollista arvioida intervention pitkäaikaisvaikutuksia.

Toimijoiden kokemuksia sekä tähän mennessä osallistujilta kuultua

Alkumittaukset ja niiden laajuus sekä asiantuntemus ovat vakuuttaneet tutkittavia ja vahvistaneet heidän kiinnostustaan tutkimusta kohtaan. Tutkittavilta olemme kuulleet, että viimeistään tässä vaiheessa epäröinti tutkimusta kohtaan on hälventynyt, kun on päässyt mukaan kallisarvoisiin tutkimuksiin.

Tutkimuksen alkumittauksien aikana on ollut ilo kohdata tutkimukseen osallistuvat. Monet ovat kiitelleet sitä, kuinka paljon arvokasta tietoa he ovat saaneet omasta terveydestään alkumittausten aikana. Lisäksi useat ovat kertoneet, kuinka aiemmin kadoksissa ollut motivaatio liikuntaan on kenties alkanut hiljalleen hiipiä takaisin. Tutkimuksen alkuvaiheessa tehtävät mittaukset ovat herättäneet kiinnostusta ja moni osallistuja on suhtautunut mittauksiin uteliaasti. Erityisesti polkupyörällä tehty kuormituskoe ja kehonkoostumusmittaus ovat herättäneet kiinnostusta, sillä ne ovat tarjonneet konkreettisia lukuja omasta terveydestä ja fyysisestä kunnosta. Useampi osallistuja on kertonut jo odottavansa loppumittauksia, jotta pääsisi vertailemaan alku- ja loppumittausten tuloksia keskenään ja näkemään, minkälaisia mahdollisia muutoksia on tapahtunut omassa terveydessä ja suorituskyvyssä intervention aikana. Tutkimushoitaja pääsee kuulemaan osallistujien kokemuksia tutkimuksen alkuvaiheilta ja minkälaisia ajatuksia testitulokset ovat herättäneet omasta terveydestä. Erityisen mukavia hetkiä ovat olleet ne, kun osallistujat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä omasta hyvästä suoriutumisestaan polkupyörätestissä tai kehonkoostumusmittauksen tuloksista.

Myös toimintakykytestejä tehtäessä osallistujat ovat olleet kiinnostuneita omista tuloksistaan ja kuinka ne sijoittuvat suhteessa viitearvoihin. Jotkut osallistujista ovat aluksi jännittäneet eri tutkimuksia, mutta päivän mittaan he ovat rentoutuneet ja iltapäivällä kotiin lähtiessä kiitelleet ja olleet tyytyväisiä siitä, että lähtivät mukaan tutkimukseen. Moni onkin innolla odottanut tapaavansa meidät jälleen keväällä loppumittauksissa. Kohtaamiset ovat olleet aitoja ja jääneet siksi mieleen. Tutkijoina olemme myös kokeneet oman työn merkitykselliseksi.

Sauvakävelyharjoittelu käynnistyi raikkaassa pakkassäässä, mutta sekä ohjaajat että osallistujat olivat heti alusta alkaen täynnä iloa ja odotusta. Harjoitteluun sitoutuminen ja innokkuus loistivat kirkkaasti jo ensimmäisellä kerralla. Aluksi interventiossa keskitytään sekä sauvakävelyyn että sisäliikuntaan, jossa osallistujat tekevät lihaskunto-, tasapaino- ja liikkuvuusharjoitteita. Nämä harjoitteet tukevat erinomaisesti sauvakävelyä ja luovat vahvan perustan tulevalle kehitykselle. On hienoa nähdä, kuinka innostus ja energia tarttuvat kaikkiin mukana oleviin. Jatketaan samalla positiivisella asenteella ja nautitaan jokaisesta askeleesta ja harjoitteesta kohti parempaa hyvinvointia. Myös tutkimusryhmämme odottaa, millaisia muutoksia näemme loppumittauksissa.

Tämä talvi onkin tarjoillut erilaisia harjoittelukelejä sauvakävelyyn. Tutkittavat totesivatkin eräällä sisäliikuntakerralla, että ilman ryhmän painetta ja sovittua aikataulua ei olisi tullut yksin lähdettyä ulos kävelemään lumituiskuun ja nietostuneeseen hankeen. Haastavammassa säässä harjoittelun jälkeen on ollut voittajafiilis ja tunne itsensä ylittämisestä – ”tulipahan lähdettyä”. Myös käytettävä teknologia on tuonut omia haasteitaan harjoitteluun, mutta yhdessä opettelemalla ja säätöjä kokeilemalla sykekellot ovat tulleet tutuiksi.

Sisäliikuntaharjoittelu on alkanut reippaissa jännittävissä tunnelmissa. Kaikki tutkittavat olivat paikalla ja harjoittelukerta alkoi tutustumisella ja alkuverryttelyllä. Sisäliikuntakerroilla on edetty vaiheittain haastavampiin harjoitteisiin tutkittavien kuormittuneisuuden kokemusta kuunnellen. Sisäliikuntakerroilla tehdään alkulämmittelyt, harjoitetaan lihasten ja nivelten liikkuvuutta ja notkeutta, tasapainoa sekä tehdään lihasvoimaharjoitteita kehon suurimmille lihasryhmille huomioiden erityisesti sauvakävelyssä tarvittavat isot nivelet ja lihasryhmät. Lihasharjoitteiden tulosten perusteella pystyttiin suunnittelemaan harjoitteita ja niiden kuormitustasoja yksilöllisesti ja nousujohteisesti. Tutkittavat ovat olleet hyvällä mielellä harjoitteiden aikana ja jälkeen. He ovat ja kokeneet tärkeäksi saada vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia harjoituskertojen aikana. Yhteisöllisyys on luonut nopeasti mukavan ilmapiirin, jossa on ollut helppo kertoa tuntemuksistaan. Myös sisäliikunnassa säännöllisyyttä ja sovittua aikataulua pidettiin hyvänä, että tulee säännöllisesti tehtyä harjoituksia. Itsenäisestä harjoittelusta kun on helpompi ”laistaa”.

Opiskelijoiden kokemuksia tutkimustyöstä

MIOLI-tutkimuksessa toimijana työskentely on opettanut paljon tutkimusprosessista, tutkimustyön tarkkuudesta ja huolellisesti toteutettujen tutkimusmenetelmien merkityksestä. On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan tutkimuksen etenemistä vaihe vaiheelta sekä päästä itse osallistumaan tieteellisen tutkimuksen mittausten toteutukseen. Tutkittavien kanssa työskentelyssä on oppinut kohtaamaan erilaisia ihmisiä yksilöinä ja mukauttamaan omaa työskentelytapaa heille parhaimmaksi tutkimuksen kriteeristön sisällä. Osallistujien kanssa käydyt keskustelut ovat lisänneet omaa ymmärrystämme siitä, kuinka yksilöllisiä liikuntaan, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kokemukset voivat olla. Etenkin kehonkoostumusmittausten tekeminen on opettanut vastuullisen keho- ja painopuheen tärkeydestä, sillä keho ja paino voivat olla monelle arkoja aiheita. Erilaisten vuorovaikutustaitojen oppiminen ja kehittäminen on ollut antoisaa.

Henkilökohtaisesti minulle liikuntalääketieteen opiskelijana on ollut opettavaista ja mielekästä työskennellä fysioterapiaopiskelijan kanssa, sillä olemme oppineet toisiltamme ja täydentäneet toistemme osaamista parhaimman lopputuloksen saamiseksi. Lisäksi hyödyllistä tulevaisuuden kannalta on ollut päästä harjoittelemaan moniammatillista työskentelyä Lauran kanssa. Fysioterapeuttiopiskelijana olen oppinut Idalta liikuntalääketieteen opiskelijana paljon uutta, mitä meillä ei omissa opinnoissa ole ollut. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä ja olemme pystyneet luomaan onnistuneen kokemuksen sekä toisillemme että tutkittaville.

Tutkimukseen voi ilmoittautua edelleen

Tutkimus on alkuvaiheessa ja ilmoittautumisia otetaan vastaan.

Ilmoittautuminen tutkimukseen:

Sari Aalto-Oravainen, tutkimushoitaja: sari.aalto-oravainen@kultu.fi

Saila Hiltunen, tutkimuskoordinaattori: saila.hiltunen@kultu.fi

Tutkimuksen rahoittajat: Olvi-säätiö ja Kuopion Seudun Hengityssäätiö.

MIOLI-tutkimus toteutetaan yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulu Oy:n, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston Lääketieteen laitoksen (Liikunta- ja urheilulääketiede, geriatria), Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen ja Jyväskylän yliopiston kanssa.

Kuvat. MIOLI-tutkimushanke ja Pixabay.

 

Kirjoittajat:

Pirjo Komulainen, dosentti, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

Ida Roth, liikuntalääketieteen opiskelija, Itä-Suomen yliopisto

Laura Seppä, fysioterapeuttiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Emmi Pelkonen, TtK, tutkimushoitaja ja liikuntalääketieteen opiskelija, Itä-Suomen yliopisto

Saijamari Hiltunen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mika Venojärvi, terveysliikunnan dosentti, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö/ liikunta- ja urheilulääketiede, Itä-Suomen yliopisto

Marja Äijö, TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu